Joku heistä on uusi kirkkoherra: Elina Hellqvist, Teijo Peltola tai Hans Tuominen.
Mitä vastaisit lapsen kastamista pohtivalle lähijunassa? – Vantaankosken kirkkoherraehdokkaat esittäytyvät
Joku kolmesta hakijasta valitaan pian kirkkoherraksi Vantaankoskelle. Kirkko ja kaupunki pyysi ehdokkaita kertomaan muun muassa sen, millaisen johtajan seurakunta hänestä saisi.
Vantaankosken seurakuntaneuvosto valitsee seurakunnalle uuden kirkkoherran 21. joulukuuta. Virkaa ovat hakeneet Kirkon lähetystyön keskuksen uskontojen kohtaamisen asiantuntija Elina Hellqvist, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja Hakunilan seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen. Kirkko ja kaupunki esitti ehdokkaille neljä kysymystä, joihin ehdokkaat vastasivat sähköpostitse.
1. Vantaankosken seurakunnassa on noin 50 työntekijää. Millaisen johtajan he saisivat sinusta?
2. Kohtaat lähijunassa juuri Vantaalle Kivistöön muuttaneen kolmikymppisen naisen, joka pohtii, kannattaisiko hänen kuukauden ikäinen lapsensa kastaa vai pitäisikö lapsen antaa itse valita uskontonsa. Mitä vastaat?
3. Myyrmäen kirkossa tehdään kallista peruskorjausta ja myös Kivistön kirkko kaipaisi remonttia. Mitä vastaat seurakuntalaiselle, jota hirvittää kiinteistöihin menevän rahan määrä ja mietityttää se, riittääkö seurakunnalla rahaa diakoniatyöhön?
4. Vantaankosken seurakuntaneuvostossa on käyty keskustelua lähetysmäärärahojen jaosta. Vuonna 2021 seurakuntaneuvosto päätti leikata tukea Kansanlähetykseltä ja Kylväjältä eikä jakanut sitä enää SLEY:lle, koska nämä järjestöt suhtautuvat torjuvasti naisten pappeuteen. Tänä vuonna tukea päätettiin taas jakaa kaikille järjestöille. Miten itse ratkaisisit asian?
Elina Hellqvist: ”Johtajana haluan auttaa jokaista loistamaan”
1. Seurakunnan työntekijät saisivat minusta innostuneen ja monelle jo työtoverina tutun johtajan. Henkilöstöjohtaminen on kirkkoherran tehtävistä keskeisimpiä ja haluan auttaa jokaista loistamaan työssään. Pidän tärkeänä sitä, että työllä on yhteisesti sovitut pelisäännöt. Jaan vastuuta, luotan ihmisiin ja huolehdin työntekijöiden hyvinvoinnista ja työyhteisön yhteisöllisyyden tukemisesta. Tutkijakoulutuksestani ja työkokemuksestani nousee kyky käyttää omia vahvuuksiani uusien ratkaisujen löytämiseen ja strategiseen johtamiseen. Seurakuntatyön lisäksi minulla on kokemusta yliopistomaailmasta ja kirkon keskushallinnosta.
2. On hienoa, että pohdit tätä, sillä jokainen vanhempi haluaa antaa lapselleen parhaat mahdolliset eväät elämään. Vanhempana joudut tekemään lapsen puolesta monia ratkaisuja, kuten vaikkapa asuinpaikka tai kotona puhuttu kieli, ennen kuin lapsesi kykenee itse valitsemaan. Rippikoulussa hänellä on tilaisuus miettiä omaa sitoutumistaan siihen yhteisöön ja uskoon, johon hänet on kastettu. Kyky valita oma uskonto vaatii vahvoja juuria jostakin maailmankatsomuksesta. Kastetulla on parhaimmillaan sekä tiedolliset että hengelliset juuret kristillisessä kirkossa. Seurakunnan perhekerhoon ja muuhun toimintaan olette joka tapauksessa lämpimästi tervetulleita.
3. Olet ihan oikeassa siinä, että kiinteistöjen peruskorjaus ja ylläpito vie paljon rahaa. Seurakunta kuitenkin tarvitsee kirkon sekä Myyrmäessä että pohjoisella alueella jumalanpalveluspaikaksi ja toimivat tilat seurakunnan muuhun työhön. Diakoniatyö tarvitsee toimivat vastaanottotilat sekä kokoontumistilat erilaisille ryhmille, joten remontit palvelevat myös sitä. Tulevinakin vuosina seurakunnan pitää olla tarkkana rahankäytössä. Diakonia on kirkkolainkin perusteella yksi seurakunnan perustehtävistä, ja sen toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta myös tiukkoina aikoina.
4. Pidän tärkeänä, että määrärahoja jaettaessa ja suhdetta lähetysjärjestöihin pohdittaessa noudatetaan Kirkon lähetystyön toimikunnan suositusta (päivitetty viimeksi vuonna 2018) ja kirkon uudistettua lähetyksen peruslinjausta Yhteinen todistus 2023. Aiemmassa tehtävässäni Kirkon lähetystyön keskuksen johtajana vastasin näistä. Suosituksen mukaan määrärahoista päätettäessä tulee arvioida järjestön roolia seurakunnan lähetystehtävän toteuttamisessa. Toimiessaan yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestöjen tulee noudattaa kirkon päätöksiä, eikä esimerkiksi jumalanpalvelusvuoroja voi järjestellä papin sukupuolen mukaan. Lähetysmäärärahoja tulisi jakaa niille kirkon sopimusjärjestöille, jotka edistävät seurakunnan lähetystehtävän toteuttamista ja joiden kanssa käytännön työ paikallistasolla sujuu.
Teijo Peltola: ”Seurakunta tarvitsee monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja”
1. Seurakunta saisi minusta kokeneen ja osaavan kirkkoherran, jolla on laaja-alainen kokemus henkilöstön ja hallinnon johtamisesta Suomessa ja ulkomailla, seurakunnissa ja järjestöissä – myös suuressa organisaatiossa. Muutosjohtajan, joka muodostaa näkemyksen tulevaisuuden suunnasta työyhteisön ja luottamushenkilöt osallistamalla. Kuuntelevan ja yhteistyökykyisen kirkkoherran, joka keskittyy osaamisen johtamiseen ja työyhteisön ja vapaaehtoistyön edellytysten luomiseen. Mahdollistajan, joka tukee seurakunnan muutosta palveluntuottajasta kohti kolmannen sektorin toimijaa.
2. Kuuntelen ja keskustelen. Vastuu lapsen kristillisestä ja uskonnollisesta kasvatuksesta on viime kädessä vanhemmilla. Seurakunta tukee mielellään eri tavoin kasvatustehtävässä lasten vanhempia. Kysyn, mitä hän toivoo seurakunnalta. Miten hän itse kokee kasteen ja seurakunnan jäsenyyden merkityksen? Mitkä asiat ovat elämässä sellaisia, jotka haluamme lasten itse valitsevan ja mitkä arvot tai käsitykset haluamme siirtää lapsillemme? Voimme jatkaa keskustelua milloin tahansa.
3. Seurakuntalainen näkee asian ytimeen. Seurakunnan keskeiset menot koostuvat kiinteistö- ja henkilöstömenoista ja tulot kirkollisverokertymästä, joka on suhteessa seurakunnan jäsenmäärään. Toiminnan menot, kuten diakoniatyön resurssit, muodostavat taloudesta vain osan. Seurakunta tarvitsee tiloja, jotka ovat monikäyttöisiä, tarkoituksenmukaisia, muunneltavia ja tarvittaessa realisoitavia. Seurakunnan keskeisten tehtävien suhdetta kiinteistöihin on säännöllisesti arvioitava.
4. Kirkolliskokouksen päätöksellä meillä on kahdeksan kirkon lähetysjärjestöä. Ne tukevat kukin erityisosaamisellaan seurakunnan lähetystehtävää ja ovat sitoutuneet piispainkokouksen hyväksymään lähetyksen peruslinjaukseen nimeltään Yhteinen todistus 2023. Kaikki seurakunnat voivat suunnata taloudellista tukeaan lähetysjärjestöille Kirkon lähetystyön keskuksen suositusten mukaisina osuuksina. Toimin kirkkomme voimassa olevien päätösten ja yhteisten linjausten mukaisesti sekä kohtelen kaikkia kirkon lähetysjärjestöjä yhdenvertaisesti.
Hans Tuominen: ”Miettisin seurakuntaneuvoston kanssa, onko nykyinen rahanjakomalli paras mahdollinen”
1. Luotettavan, kuuntelevan ja rohkaisevan johtajan, joka haluaa innostaa ja tukea työkavereita ja seurakuntalaisia. Olen asunut Vantaankosken seurakunnan alueella yli puolet elämästäni. Minulla on laajat vantaalaiset verkostot, 12 vuoden kirkkoherrakokemus sekä hyvä yhteistyö muiden seurakuntien ja seurakuntayhtymän työntekijöiden kanssa.
2. Ensin kyselisin, miten he ovat viihtyneet Kivistössä ja miten arki uuden perheenjäsenen kanssa on sujunut. Sen jälkeen olisin kiinnostunut, mitä hän itse ajattelee asiasta. Keskustelisimme ja kertoisin kunnioittavasti ja samalla rohkeasti, miten Jumalan armo, rakkaus ja siunaus liittyy kasteeseen, mitä hienoja asioita kasteessa meille lahjoitetaan ja mitä seurakuntayhteys voi tarjota. Kehuisin vielä, miten mukavia pappeja meillä on ja kertoisin, miten perhe voi suunnitella ihanan, omannäköisensä kastejuhlan. Lopuksi kysyisin, saammeko ottaa seurakunnasta yhteyttä sekä toivottaisin Jumalan siunausta.
3. Kertoisin, miten meillä Vantaalla kirkkoja korjataan kaikkien yhteisillä varoilla: jokainen seurakunta tarvitsee kirkkonsa. Samalla vakuuttaisin, että diakoniatyöhön riittää varmasti rahaa. Puhuisin siitä, mitä kaikkea Vantaankosken diakonit yhdessä noin 130 vapaaehtoisen kanssa saavat alueella aikaan. Tarjoaisin kysyjälle myös mahdollisuutta lähteä mukaan auttamistyöhön, vaikkapa keikkavapaaehtoiseksi jonkun ihmisen avuksi.
4. Lähtisin miettimään yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa, onko nykyinen rahanjakomalli paras mahdollinen, koska se aiheuttaa erimielisyyttä ja kiistelyä. Voisiko löytyä joku muu tapa kanavoida määrärahoja lähetyksen hyväksi? Kertoisin hyvistä kokemuksista Hakunilasta, jossa olemme löytäneet mallin, johon koko seurakuntaneuvosto on voinut sitoutua ilman jokavuotista äänestystä.
Vantaankosken kirkkoherraksi hakeneet esittäytyvät paneelikeskustelussa to 8.12. klo 18 Myyrmäen Virtakirkolla (Rajatorpantie 8). Keskustelua voi seurata myös seurakunnan YouTube-kanavalla ja jälkeenpäin tallenteena.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaankosken seurakunnan uusi kirkkoherra Hans Tuominen yllyttää vantaalaisia liikkumaan hyvän asian puolesta
Ajankohtaista Hyvä elämäHans Tuominen käynnistää yhteislenkit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi maaliskuun alussa. Lenkille lähdetään perjantaisin Myyrmäen urheilupuistosta.
