Kielteinen suhtautuminen naisten pappeuteen johti siihen, että Vantaankosken seurakunta päätti leikata kolmen lähetysjärjestön tukia
Keskustelu lähetysjärjestöjen tukisummista alkoi jo ennen koronapandemiaa. Suurin osa leikatuista summista ohjataan Kirkon Ulkomaanavulle.
Vantaankosken seurakuntaneuvosto päätti 18.11., että Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Lähetysyhdistys Kylväjän saamaa tukea vähennetään kolmanneksella. Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (SLEY) menettää 400 euron tukensa täysin. Tukisummat suunnataan muille kirkon sopimusjärjestöille. Päätös koskee vuoden 2021 kansainvälisen tuen määrärahaa.
Vantaankosken seurakuntaneuvosto perustelee päätöstään sillä, että kyseisten lähetysjärjestöjen toiminta ei ole valtakunnallisella tasolla Vantaankosken seurakunnan ja Kirkkolain mukaista naisten pappeuskysymyksessä.
Seurakuntaneuvosto äänesti päätöksestä äänin 8−8, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi äänestyksen. Puheenjohtajana toimii Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen.
− Koen tärkeäksi, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat oikeasti. Ei ole oikein, että sanotaan, ”meillä ei ole mitään naisia vastaan, mutta emme palkkaa naisia”. Jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, niin naispapeilla ei olisi toimintaedellytyksiä Suomessa, Pöntinen sanoo.
Korona-aikana on ollut haasteellisempaa saada tuloja Yhteisvastuukeräykselle, joten päädyimme tällä tavalla tasapainottamaan Vantaankosken seurakunnan osuutta Kirkon Ulkomaanavulle.
Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen Pekka Mäkipää jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Sen mukaan tehty päätös ”asettaa Vantaankosken seurakunnan lähetystyön alttiiksi ja sijaiskärsijäksi”. Eriävän mielipiteen mukaan lähetystyömäärärahoilla ei tule ”tehdä kotimaista kirkkopolitiikkaa”, eli ottaa kantaa siihen, että järjestöt eivät palkkaa naisia papeiksi. Kahdeksan leikkauksia vastustanutta henkilöä yhtyi mielipiteeseen.
Seurakuntaneuvostossa keskusteltiin tukien leikkaamisesta jo ennen koronapandemian alkua.
Päätöksen mukaan Lähetysyhdistys Kylväjän tuki putoaa 12 000 eurosta 8 000 euroon, ja Kansanlähetyksen tuki 11 000 eurosta 7 000 euroon.
− Ratkaisimme asian niin, että tuesta leikataan vain kolmasosa. Näin halusimme osoittaa, että järjestöt tekevät monella tavalla hyvää ja arvokasta työtä seurakuntatasolla ja kansainvälisesti, Pöntinen kertoo.
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) menetti 400 euron suuruisen tuen täysin. Se siirrettiin täysimääräisenä Evankeliselle lähetysyhdistykselle (ELY). Päätöstä leikata tuki kokonaan pois Pöntinen perustelee tuen koolla.
Suomen Evankelisluterilaiselta Kansanlähetykseltä ja Lähetysyhdistys Kylväjältä vähennetyt tuet siirretään Kirkon Ulkomaanavulle. Summa on lähes 8 000 euroa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Vantaankosken seurakunta myöntää tukea Kirkon Ulkomaanavulle.
Kirkon Ulkomaanapu ei ole muiden tuen saajien tavoin lähetysjärjestö, vaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien kansainvälistä diakoniaa tekevä taho.
− Olemme aktiivinen Yhteisvastuukeräys-seurakunta. Yhteisvastuukeräyksestä 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavulle, joten olemme ajatelleet, että se on ollut Vantaankosken seurakunnan panos Kirkon Ulkomaanavun toimintaan, Pöntinen sanoo.
− Korona-aikana on ollut haasteellisempaa saada tuloja Yhteisvastuukeräykselle, joten päädyimme tällä tavalla tasapainottamaan Vantaankosken seurakunnan osuutta Kirkon Ulkomaanavulle, hän sanoo.
Myös Vantaan seurakuntien yhteisessä kirkkoneuvostossa äänestettiin 6. lokakuuta siitä, tukeeko Vantaan seurakunnat yhteisesti jaettavasta osuudestaan jatkossa kaikkia lähetysjärjestöjä. Mahdollisia tuen leikkaamisen syitä olivat kielteinen suhtautuminen naisten pappeuteen ja tasa-arvoiseen johtajuuteen sekä samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.
Kirkkoneuvosto päätti äänin 8−4, että se jatkaa kaikkien lähetysjärjestöjen tukemista. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkkovaltuusto.
25.11.2021 klo 12.01 tarkennettu kohtaa, jossa aiemmin kerrottiin, että ”tukien leikkaamista vastustettiin vedoten siihen, että tasa-arvokysymykset eivät ole lähetystyössä keskeisiä”.
Tarkennettu teksti kuuluu: ”Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen, Pekka Mäkipää, jätti päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen. Sen mukaan tehty päätös ”asettaa Vantaankosken seurakunnan lähetystyön alttiiksi ja sijaiskärsijäksi”. Hänen mukaansa lähetystyömäärärahoilla ei tule ”tehdä kotimaista kirkkopolitiikkaa” eli ottaa kantaa siihen, että järjestöt eivät palkkaa naisia papeiksi. Kahdeksan leikkauksia vastustanutta henkilöä yhtyi mielipiteeseen.”
Seurakunnat voivat itse päättää lähetystyön rahoituksesta
Raamatun ja kirkkolain mukaan seurakuntien tehtävä on maailmanlaajuinen, joten jokaisen seurakunnan oletetaan kantavan vastuuta myös lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta. Tämän seurakunnat tekevät yhdessä lähetysjärjestöjen kanssa.
Aiempiin piispainkokousten antamiin suosituksiin perustuen jokaisen seurakunnan vähimmäistavoitteena on antaa talousarviomäärärahoista kaksi prosenttia lähetystyöhön. Seurakunnat saavat kuitenkin itse päättää määrästä.
Espoon seurakunnat myönsivät tänä vuonna jopa 4,1 prosenttia arvioidusta kirkollisverotuloista kansainväliseen apuun ja lähetystyöhön. Summa on poikkeuksellisen suuri.
Seurakunnat voivat itse päättää, kuinka ne jakavat talousarviomäärärahat kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kesken.
Kirkon sopimusjärjestöjä ovat Suomen Lähetysseura, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland, Suomen Pipliaseura, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat ja Kirkon Ulkomaanapu.
Lähteet: Kirkon lähetystyön toimikunnan ohje jakoperusteista ja evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto myönsi yli 400 000 euroa viidelle järjestölle
AjankohtaistaSuurimman tuen, 120 000 euroa, saa Suomen Lähetysseura.