Oppaassa käsitellään muun muassa sitä, miten islamin usko voi vaikuttaa lääkkeisiin ja rokotuksiin suhtautumiseen.
Islamilaisen teologian opiskelijat laativat oppaan muslimipotilaiden kohtaamiseen – terveydenhuollon henkilöstön voi olla vaikea ottaa uskoa puheeksi
Opas käsittelee konkreettisia tilanteita sekä suhtautumista sairauteen ja terveyteen ylipäätään.
Islamilaisen teologian opiskelijat Helsingin yliopistosta ovat laatineet oppaan siihen, kuinka islam tulisi huomioida terveydenhuollossa. Yhteistyökumppaneina oppaan teossa olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) sekä pääkaupunkiseudulla toimivat sunni- ja shiiamuslimeiden yhteisöt.
Muslimit terveydenhuollon asiakkaina -oppaassa käsitellään ihmisen elämää syntymästä kuolemaan ja muun muassa ruokaa, puhtaussäädöksiä ja seksuaaliterveyttä sekä suhtautumista sairauteen, rokotteisiin ja lääkkeisiin.
– Terveydenhuollossa kaivattiin lisätietoa muslimien ja islamin huomioimisesta sairaalakontekstissa. Tuli sellainen olo, että olisi kiva tehdä jotakin tämän asian tiimoilta. Opiskelijoiden kanssa tehtävä projekti tästä tuli siksi, että olen kiinnostunut ja innostunut niin sanotusta case-oppimisesta, kurssin opettajana toiminut yliopistonlehtori Teemu Pauha kertoo oppaan taustoista.
Pauhan mukaan tiedolle oli tarvetta myös siksi, että moni terveydenhuollon ammattilainen kokee uskonnosta puhumisen vaikeaksi.
– Pelätään, että kysytään tyhmiä, eikä sitten kysytä ollenkaan. Moni kokee myös uskontoon liittyvän kielen vieraaksi, Pauha sanoo.
Kirjoitimme auki uskonnon moninaisuutta, ei ole yhtä islamia eikä yhdenlaisia muslimeita.
Suomessa elää arviolta 120 000–130 000 muslimia tai muslimitaustaista henkilöä. Kyseessä on moninainen joukko, eikä uskonto välttämättä näyttele suurta roolia kaikkien elämässä, vaan identiteetti koostuu monenlaisista palasista kuten ihmisillä yleensäkin. Jokaista potilasta on siis kohdeltava yksilönä. Rajanveto sen välillä, mikä on uskontoa ja mikä kulttuuria, on vaikeaa.
– Emme pyrkineet siihen, että määrittelisimme rajoja. Uskonnontutkimus toi tähän projektiin sen, että opasta ei tehty mitään tiettyä islamin tulkintaa ajatellen. Kirjoitimme auki uskonnon moninaisuutta, ei ole yhtä islamia eikä yhdenlaisia muslimeita. Kaikesta on erilaisia tulkintoja, Teemu Pauha kertoo.
Tärkeää olla sairaan rinnalla
Oppaassa tuodaan esiin seikkoja, jotka voivat tulla esiin terveydenhuollossa, mutta joita ei välttämättä tule ajatelleeksi, ellei tunne uskontoon liittyviä käytäntöjä. Jotkut muslimit eivät esimerkiksi ota suun kautta nautittavia lääkkeitä ramadan-paaston aikaan tai halua rokotetta, jossa on liivatetta.
– Törmäyskohtia voivat aiheuttaa esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalinormeihin liittyvät asiat, niissä tulee helposti väärinymmärryksiä. Olisi tärkeää ymmärtää motiivit. Myös esimerkiksi rituaaliset pesut ovat osalle muslimeista tärkeitä. Ne eivät liity fyysiseen likaisuuteen, Teemu Pauha selittää.
Kohtalonusko on mielenkiintoinen juttu. Erityisesti sunnalaisessa islamissa se on leimaava piirre.
Joidenkin muslimeiden ajattelua saattaa leimata tietynlainen kohtalonusko. Esimerkiksi syöpää saatetaan pitää testinä, joka on osa Jumalan suunnitelmaa, ja jonka tarkoitus on kasvattaa ihmistä henkisesti. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö sairautta voisi lääketieteellisesti hoitaa.
– Kohtalonusko on mielenkiintoinen juttu. Erityisesti sunnalaisessa opissa se on leimaava piirre. Keskeinen teologinen ajatus on, että Jumala tietää kaikki teot ja tapahtumat ennalta, koska hän ei ole osa historiaa, vaan tarkastelee sitä ikään kuin ulkopuolelta.
Uskonto saattaa vaikuttaa myös siihen, miten yhteisöllisyys nähdään, ketkä haluavat olla potilaan rinnalla tai osallistua hoitoa koskeviin keskusteluihin tai saada hänestä tietoa. Suomessa perhekäsitys on kansainvälisesti vertailtuna suppea. Sairaan läheisen luona vierailu taas saatetaan kokea islamin velvoittamaksi hyväksi teoksi.
Laki velvoittaa huomioimaan katsomuksen
Opiskelijat haastattelivat opasta varten sekä terveydenhuollossa työskenteleviä että muslimiyhteisöjen edustajia. He hyödynsivät myös aikaisempaa aihetta koskevaa tutkimusta.
Kun opiskelijat kartoittivat sitä, miten uskonto otetaan huomioon terveydenhuollossa, syntyi vaikutelma, että sitä ajatellaan varsin vähän, vaikka myös osa terveydenhuollon ammattilaisista on islaminuskoisia.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa katsomuksen huomioimiseen. Siinä mainitaan potilaan äidinkielen, yksilöllisten tarpeiden ja kulttuurien huomioiminen mahdollisuuksien mukaan. Silti uskontoja ylipäätään ei juuri käsitellä alan koulutuksessa.
– Vaikea sanoa, miksi näin on. Ehkä opintokokonaisuudet ovat muutenkin hyvin täynnä, Teemu Pauha arvioi.
Lokakuussa julkaistu opas on saanut sekä terveydenhuoltoalalla että muslimiyhteisöissä hyvän vastaanoton. Teemu Pauha pitää mahdollisena, että islamilaisen teologian opintosuuntauksessa jatketaan saman aihepiirin parissa myös myöhemmin. Lisää tietoa islamista tarvittaisiin terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi rikosseuraamusalalla ja poliisissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Moni nuori suomalaismuslimi ei koe olevansa täysin hyväksytty missään – joskus suomalaiset ovat ”heitä”, toisinaan taas ”meitä”
AjankohtaistaNuoret muslimit kokevat olevansa jatkuvasti kantaväestön tarkkailun alla, kertoo tutkija Teemu Pauha.
