null ”Jos koko ajan kyseenalaistetaan, se rapauttaa omaa identiteettiä” − Rasismi aiheuttaa myös mielenterveysongelmia

Jatkuvat kysymykset perhetaustasta, kotimaasta tai vaatetuksesta saattavat olla kuormittavia, vaikka kysyjä ei välttämättä tarkoita pahaa.

Jatkuvat kysymykset perhetaustasta, kotimaasta tai vaatetuksesta saattavat olla kuormittavia, vaikka kysyjä ei välttämättä tarkoita pahaa.

”Jos koko ajan kyseenalaistetaan, se rapauttaa omaa identiteettiä” − Rasismi aiheuttaa myös mielenterveysongelmia

Toistuva rasismin kohtaaminen voi aiheuttaa masennusta, ahdistusta ja arvottomuuden tunnetta. Rasismi kumpuaa sekä yhteiskunnasta että yksilöistä.

Rasistisen käytöksen kohtaaminen aiheuttaa mielenterveysongelmia ahdistuksesta masennukseen ja arvottomuuden tunteeseen.

−Jos koko ajan kyseenalaistetaan sitä, kuulunko tänne ja olenko hyväksytty, se rapauttaa omaa identiteettiä ja kuuluvuudentunnetta yhteisöön, Melis Ari-Gurhanli kertoo.

Hän toimii Suomen MIELI mielenterveysyhdistyksen monikulttuurisen työn erityissuunnittelijana.

Rasismi on noussut yhteiskunnallisen keskustelun aiheeksi jälleen muun muassa viime kesäisten Black Lives Matter -mielenosoitusten myötä.

Helmikuun lopussa Kirkko ja kaupunki uutisoi siitä, että ohjaajat joutuivat keskeyttämään rippikoulun etätapaamisen, koska osa ryhmästä kiusasi muita rasistisilla ja seksistisillä viesteillä. Maaliskuussa rap-artisti Yeboyah syytti Pyhimystä rasismista.

Ari-Gurhanlin mielestä on tärkeää, että media käsittelee rasismia, mutta jatkuva uutisointi on laukaissut myös ahdistusta monissa ihmisissä.  

− On käynyt niin, että valtaväestö ja valtamedia ovat kääntyneet eri näköisten ihmisten puoleen ja vaatineet heiltä ratkaisuja ongelmaan. Yhteiskunnan pitää löytää ratkaisu ongelmaan, ei näiden ihmisten, Ari-Gurhanli kertoo.  

Melis Ari-Gurhanlin mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa ei tunnisteta vielä tarpeeksi hyvin rasismin aiheuttamia mielenterveysongelmia. Kuva: Ellen Tuomaala

Melis Ari-Gurhanlin mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa ei tunnisteta vielä tarpeeksi hyvin rasismin aiheuttamia mielenterveysongelmia. Kuva: Ellen Tuomaala

Tunnista ennakkoluulosi ja se, miten ne vaikuttavat

Rasismin kohteeksi joutunut henkilö nähdään normista poikkeavana yksilönä, koska hänen ulkonäkönsä, nimensä tai kansalaisuutensa poikkeaa valtaväestöstä. Rasismia esiintyy sekä yhteiskunnallisella että yksilötasolla.

Rakenteellinen rasismi näkyy yhteiskunnassa niin, että päätösvaltaisissa asemissa olevat ihmiset eivät edusta kansaa, vaan vain tiettyä osaa siitä. Jani Toivola kertoi aiemmin Kirkko ja kaupungille, millaista oli olla ensimmäinen musta kansanedustaja eduskunnassa. 

Urapolut eivät ole yhdenvertaisesti tarjolla kaikille. 

− Tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt ohjataan opiskelemaan sairaanhoitajiksi eikä vaikkapa taiteilijoiksi, Ari-Gurhanli kertoo.

Jatkuvat kysymykset perhetaustasta, kotimaasta tai vaatetuksesta saattavat olla kuormittavia, vaikka kysyjä ei välttämättä tarkoita pahaa. Tällöin kyseessä voi olla yksilötason rasismi.

− On häiritsevää, jos sinulta kysytään toistuvasti vaikkapa pukeutumisesta, mutta samaa ei koskaan kysytä sinun kavereiltasi, Ari-Gurhanli sanoo.

Hänen mielestään tällaiset toisinaan tahattomat ja ”hyvää tarkoittavat” mikroaggressiot juontuvat rakenteellisesta rasismista, eli siitä, ettemme ole tottuneet näkemään kaikenlaisia ihmisiä jokaisella yhteiskunnan osa-alueella.

Ennakkoluulot eivät sinänsä ole paha asia, mutta on tunnistettava, miten ne vaikuttavat ajatuksiimme ja puheisiimme.

− Jos olisimme tottuneita näkemään eri näköisiä ja eri uskontoa harjoittavia ihmisiä kaikenlaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, ei ensimmäinen kysymys välttämättä olisi, mistä olet kotoisin.

Ari-Gurhanli muistuttaa, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja. Ne syntyvät elämän mittaan erilaisista asioista. Näkemistämme Netflix-sarjoista, kuulemistamme huhuista ja lukemistamme uutisotsikosta rakentuu mielikuva maailmasta, jonka perusteella arvioimme erilaisia tilanteita ja toisiamme.

− Ennakkoluulot eivät sinänsä ole paha asia, mutta on tunnistettava, miten ne vaikuttavat ajatuksiimme ja puheisiimme. Pitää olla uskallusta tunnistaa, mistä ennakkoluulot ovat tulleet. Tuleeko jokin tunne sen takia, että neljävuotiaana kuulin, että naapuri sanoi näin, Ari-Gurhanli sanoo. 

Jokainen meistä voi vaikuttaa

Jotta rakenteita ja rasismia voidaan purkaa, on uskallettava arvioida uudelleen historiaa. Kenen tarinoita kerromme, mistä näkökulmasta ja miksi? Kenet kelpuutamme yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi?

− Kun yhteiskunta on terve, kypsä ja sinut itsensä kanssa, yhteiselosta tulee luontevaa, Ari-Gurhanli kertoo.

On luotava uusi näkemys siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme, ja pyrittävä yhdessä järjestelmällisesti sitä kohti. Tämä vaatii Ari-Gurhanlin mukaan avointa keskustelua ja luottamusta siihen, että haluamme toisillemme hyvää.

− Jotta me kaikki voisimme hyvin nyt ja tulevaisuudessa, yhteisen tavoitteen pitää olla yhteiskunta, jonka jokainen jäsen tuntee olonsa hyväksytyksi ja turvalliseksi.

Rasismikeskustelun tarkoitus ei ole syyllistää yksilöitä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, pysyvätkö rasistiset rakenteet edelleen yllä vai haluammeko hankkiutua niistä eroon.

− Olemme yhdessä pystyttäneet yhteiskunnan rakenteet, joten on meidän kaikkien vastuulla rikkoa ne ja rakentaa ne uudelleen, Ari-Gurhanli sanoo.

21.3. vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää

21.3. 1960 poliisi ampui 69 ihmistä, jotka osallistuivat rauhanomaiseen rotusyrjinnän vastaiseen mielenosoitukseen Sharpevillessä, Etelä-Afrikassa. 

YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi vuonna 1966. Rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 15.−21.3.

Suomi on ratifioinut rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka velvoittaa yhteiskuntaa toimimaan kaikin mahdollisin tavoin rotusyrjinnän poistamiseksi kaikissa sen ilmenemismuodoissa. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi