Jumalasta turvaa uudessa maassa ja kulttuurissa: seura­kunta auttoi Venäjältä muuttanutta Anzhelika Khimichiä kotiutu­maan Suomeen
Anzhelika Khimich (vas.) on innoissaan, kun Helsingin seurakuntien venäjänkielisen työn pappi Anna Lewing alkaa vetää Vantaalla venäjänkielistä raamattupiiriä.

Anzhelika Khimich (vas.) on innoissaan, kun Helsingin seurakuntien venäjänkielisen työn pappi Anna Lewing alkaa vetää Vantaalla venäjänkielistä raamattupiiriä.

Jumalasta turvaa uudessa maassa ja kulttuurissa: seura­kunta auttoi Venäjältä muuttanutta Anzhelika Khimichiä kotiutu­maan Suomeen

Venäjänkielinen seurakunta­yhteisö on auttanut kotoutumisessa Hakunilassa asuvaa Anzhelika Khimichiä. Kohta hän voi osallistua omalla äidinkielellä pidettävään raamattupiiriin kotikulmillaan.

Kun Anzhelika ­Khimich muutti Suomeen Petroskoista Venäjältä seitsemän ja puoli vuotta sitten, hän ei tuntenut täällä juuri ketään. Sitten hän tutustui venäläistaustaisiin ihmisiin, jotka olivat mukana Helsingin seurakuntayhtymän venäjänkielisessä toiminnassa.

– Olin innoissani siitä, että venäjänkielisiä kokoontuu yhteen seurakuntatyön merkeissä. Tuntui hienolta, että messujakin järjestetään omalla äidinkielellä, vaikka pidän myös suomenkielisistä messuista.

Khimich kokee itsensä uskovaiseksi, vaikka ei kuulukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Olen vilpittömässä sydämen uskossa. Minusta on ensiarvoisen tärkeää kuulla Jumalan sanaa. Olen saanut Jumalasta turvaa, kun olen joutunut selviytymään uudessa maassa ja kulttuurissa.

Vapaaehtoistyö venäjänkielisessä seurakuntatyössä on auttanut Khimichiä kotoutumaan ja sopeutumaan suomalaiseen elämänmenoon. Hakunilassa asuva Khimich työskentelee nykyään lastenhoitajana päiväkodissa.

– Venäjänkielistä työtä tehdään tiiviissä yhteydessä luterilaisen kirkon kanssa. Vapaaehtoistyön myötä olen tutustunut paremmin suomalaiseen seurakuntaelämään ja samalla koko maan kulttuuriin.

Olen saanut Jumalasta turvaa, kun olen joutunut selviytymään uudessa maassa ja kulttuurissa.

– Venäjänkielisen seurakuntatyön vapaaehtoinen, Anzhelika Khimich

Vantaan seurakunnissa ei ole viime vuosina ollut juurikaan venäjänkielistä toimintaa. Niinpä Anzhelika Khimich iloitsee siitä, että lähellä kotia, Länsimäen kirkolla, aloittaa syyskuussa venäjänkielinen raamattupiiri. Hän alkaa toimia vapaaehtoisena piirin ydinryhmässä.

– Odotan innolla sitä, että voin nyt vuorostani auttaa muita.

Raamattupiiriä vetää Helsingin seurakuntien venäjänkielisen työn pappi Anna Lewing, joka on tullut tutuksi Khimichille seurakunnan vapaaehtoistyön kautta. Lisäksi ohjaajiksi tulee vantaalaisia seurakunnan työntekijöitä.

– Tarkoituksena on käsitellä hengellisiä kysymyksiä ihmisten toiveiden mukaan. Saatamme esimerkiksi lukea Raamatusta Luukkaan evankeliumia tai käsitellä erilaisia uskoon ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, Lewing kertoo.

– Joka toinen viikko kokoontuvaan raamattupiiriin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, kirkkokuntaan tai uskomukseen katsomatta. Tätä kautta voi tutustua perusteellisemmin luterilaiseen kirkkoon.

Lewingin mukaan venäjänkielisille on tärkeää järjestää Vantaalla seurakunnan toimintaa siitäkin syystä, että he ovat virolaisten ohella suurin muualta muuttaneiden ryhmä kaupungissa.

Venäjänkieliset pitävät siitä, että toiminta on avointa ja kodinomaista.

– Helsingin seurakuntien venäjänkielisen työn pappi, Anna Lewing

Venäläis- ja inkeriläistaustainen Lewing on toiminut Helsingin venäjänkielisen työn pappina vuodesta 2008 lähtien. Venäjänkielinen seurakuntayhteisö koostuu kaikenikäisistä, eri puolilta pääkaupunkiseutua asuvista ihmisistä.

Heille on tarjolla monimuotoista toimintaa, muun muassa nuorisotyötä, äiti-lapsipiiriä, aikuisrippikoulua, kuoroa ja leirejä. Monelle on tärkeä myös venäjän kielellä pidettävä messu. Ennen koronaa messussa oli noin 60 kävijää.

– Venäjänkieliset pitävät siitä, että toiminta on avointa ja kodinomaista. He ovat kertoneet, että messuun ja erilaisiin toimintoihin on mukava osallistua, koska mukaan voi tulla sellaisena kuin on. Kaiken lisäksi voi puhua omaa äidinkieltään, Lewing sanoo.

Venäjänkielisiin pidetään yhteyttä myös lähettämällä sähköistä uutiskirjettä 400 osoitteeseen. Lisäksi on perustettu erilaisia Facebook-ryhmiä, joihin osallistuu satoja venäläistaustaisia.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi