Muistelu voi vähentää masennus- ja ahdistusoireita ja lisätä hyväntuulisuutta ja iloisuutta. Kuva: Istockphoto
Muistelu aktivoi aivoja ja aisteja, tekee onnelliseksi ja synnyttää aitoja kohtaamisia
Muistelu ei vahvista vain vanhojen ihmisten hyvinvointia, vaan tuo sisältöä kaikenikäisten elämään.
Kotihoidossa teknologiayhdyshenkilönä tällä hetkellä työskentelevälle lähi- ja muistihoitaja Karoliina Tiuralle muistelu on sydämen asia. Hän on vastikään julkaissut Muistelukirjan (Into Kustannus), joka huomioitiin kansainvälisesti tunnetulla Queen Silvia Nursing Award -palkinnolla.
Karoliina Tiura, miten muistelu vaikuttaa meihin?
– Muistelulla on suuri vaikutus ihan jokaiseen, erityisesti vanhuksiin ja muistisairaisiin. Se aktivoi aivoja, niiden muistiverkostoja ja aisteja ja tuo sisältöä elämään ylipäätään. Muistelulla voidaan myös vähentää neuropsykiatrista masennus- ja ahdistusoireilua. Se voi parantaa mielialaa sekä lisätä hyväntuulisuutta ja iloisuutta.
Muistelukirja sisältää erityisesti ikäihmisille tuttuja runoja ja lauluja, värityskuvia ja erilaisia apukysymyksiä keskustelun tueksi. Millaisia kokemuksia Muistelukirjan käyttö on tarjonnut työssäsi muistisairaiden kanssa?
– Erään asiakkaan muistisairaus oli edennyt pitkälle. Hän oli hädissään lähes kaiken aikaa, koska arjen hallinta tuotti niin paljon ahdistusta. Vein hänelle värityskuvia, joita ryhdyimme pöydän ääressä värittämään. Puhuimme kuvasta, jossa oli vanha pyykkilauta. Se vei meidät ikään kuin aikamatkalle hänen lapsuuteensa ja nuoruuteensa. Hän rauhoittui täysin ja kasvoilta hävisi huolestunut ilme. Hänen nauravaiseksi ja iloiseksi muuttunut tunnetilansa kesti pitkään.
Millaisia työkaluja tai menetelmiä muistelun jäsentämiseen on?
– Työssäni olen käyttänyt Muistipuisto ja Vahvike -verkkopalvelujen materiaaleja, esimerkiksi erilaisia kortteja. Muistelujen virikkeenä toimivat hyvin myös vaikkapa valokuvat, vanhat lelut ja esineet, kuvataide tai musiikki – vain mielikuvitus on rajana. Esimerkiksi kun otamme kotihoidon etähoivatiimissä yhteyttä asiakkaaseen, valitsemme takanamme näkyvään taustaan vaihtuvia, vuodenaikaan tai tiettyyn juhlapyhään liittyviä kuvia, joista voimme sitten jutella asiakkaan kanssa.
Yhdessä muistellessa voi oppia toisen elämän historiasta ja perinteistä aivan uusia asioita.
Miten muistelu voi auttaa muistisairasta?
– Kohtaaminen kotihoidossa voi olla pintapuolinen, samat syömiseen ja lääkkeen ottamiseen liittyvät kysymykset esitetään joka kerta. Muistelun avulla voidaan pienenkin arjen hetken kautta luoda aito kohtaaminen ja vuorovaikutustilanne. Muistelu voi myös auttaa käsittelemään tunteita ja vahvistaa identiteettiä, luoda tunteen siitä, että minä olen vielä minä.
– Sukupolvien välinen vuorovaikutus yleensä myös antaa molemmille osapuolille todella paljon. Siinä opitaan vanhuksen elämän historiasta ja perinteistä asioita, joita nuoremmat eivät välttämättä tiedä tai ole osanneet kysyä.
Olet työskennellyt lähihoitajana kotihoidossa ja pystyit työssäsi hyödyntämään muistihoitajan koulutusta. Millaisia omakohtaisia kokemuksia sinulla on muistelun vaikutuksesta muistisairaalle?
– Eräs asiakkaamme oli pitkälle edenneen muistisairauden myötä menettänyt kyvyn tuottaa puhetta. Tiesin, että nuorempana hän piti kovasti musiikista, joten laitoin aamupalan aikana Tapio Rautavaaran kappaleen soimaan. Hän alkoi laulaa ja lauloi koko kappaleen aivan oikeilla sanoilla. Olin täysin pöllämystynyt musiikin vaikutuksesta ja liikuttunut siitä, kuinka onnelliseksi se hänet teki. Sillä hetkellä oivalsin, millaiset avaimet meille on tarjolla muistisairaan ihmisen kohtaamiseen. Kun olemme alkaneet asiakkaiden kanssa yhdessä muistella pienissä arjen hetkissä, niin jokaiselle on löytynyt se oma ”avain”, joka on aktivoinut vuorovaikutuksen.
Päiväkirjan kirjoittaminen on Karoliina Tiuran oma tapa muistella. Kuva: Pavel Tahkovuori
Miten itse kukin voi arjessa toteuttaa muistelua?
– Voit esimerkiksi täyttää päiväkirjaa ja tallentaa siihen tietoa elämästä ja tunteista. Itse aloin vuonna 2010 kirjoittamaan käsin päiväkirjaa. En tee merkintöjä päivittäin, vaan muistelen yleensä tärkeitä tapahtumia pidemmältä ajalta. Päiväkirja on henkilökohtainen ja lähinnä itseäni varten, mutta olisi varmaan hyvä tallentaa omaa elämäkertaa muillekin myöhemmin luettavaksi. Käytän myös puhelimen muistiinpanoja, joihin toisinaan talletan ajatuksia päivän aikana. Muuten ne unohtuvat.
Miten yksin muistelu ja ryhmässä muistelu eroavat?
– Yksin tai kahden kesken muistelu on huomattavasti intiimimpää, siinä voidaan käsitellä arempiakin mieleen tulevia asioita. Ryhmässä saadaan sosiaalista vuorovaikutusta ja vertaistukea, mikä vähentää yksinäisyyttä. Monille herää mieleen omiakin kokemuksia, kun kuulee toisten muistelevan. Ryhmässä muistellessa on tärkeää varata jokaiselle oma aika ja tila ja tarjota näin kokemus kuulluksi tulemisesta.
Muistihoitaja voi auttaa
Muistihoitaja on muistisairauksiin erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen, joka tutkii, ohjaa ja tukee muistioireisia henkilöitä ja heidän läheisiään. Voit ottaa yhteyttä muistihoitajaan, jos olet huolissasi omasta tai läheisesi arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä. Muistihoitaja auttaa muistisairauksien varhaisessa tunnistamisessa, ohjaa jatkotutkimuksiin sekä seurantaan muistisairauden diagnoosin jälkeen. Ajan muistihoitajalle voi varata usein terveysaseman tai muistipoliklinikan kautta.
Muistipuisto® on verkkosivusto, joka sisältää aivoterveyttä tukevaa tietoa, tekemistä ja käytännön vinkkejä. Puisto tarjoaa vinkkejä myös siihen, miten aivojen toimintakykyä voi edistää.
Vahvike.fi avoin aineistopankki iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Sivustolta löytyy muun muassa muisteluaineistoja, kognitiivisia harjoitusmateriaaleja, vuodenkiertoon liittyviä materiaaleja sekä vuorovaikutusta stimuloivia korttisarjoja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun Kallion seurakunnan musiikkiryhmä käy hoivakodissa laulamassa ja laulattamassa väkeä, hyvä mieli jää helposti päälle
Hyvä elämäKallion seurakunnan musiikkiryhmä käy piristämässä hoivakotien arkea. Jotkut vapaaehtoiset vievät asukkaita kävelylle.
