null ”Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?” ja yhdeksän muuta kysymystä onnesta

Lapsuudesta lähtien mieleen varastoituvat onnellisuuden kokemukset voivat kannatella läpi elämän.

Lapsuudesta lähtien mieleen varastoituvat onnellisuuden kokemukset voivat kannatella läpi elämän.

Hyvä elämä

”Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?” ja yhdeksän muuta kysymystä onnesta

Teimme Harvardin onnellisuustutkijoiden ja psykoterapeutti Juhani Mattilan kirjoille kymmenen kysymystä onnellisuudesta.

Tekevätkö menestys ja raha onnelliseksi?

Hyvissä oloissa elävä ihminen saa enemmän tilaisuuksia kokea onnea kuin se, joka joutuu elämässään pitämään puolia ja taistelemaan. Kenenkään onnellisuutta ei kuitenkaan voi päätellä mistään päällepäin näkyvästä.

Elämä voi suoda ihmiselle omaisuutta, kunniaa ja arvostusta, vaikka sisäinen onnellisuus jäisi vähiin tai puuttuisi lähes kokonaan. Menestyskulissin taustalla voi olla inhimillinen tragedia. Moni merkittävän elämäntyön tehnyt ihminen on ollut onneton, vaikka on tuonut oman lisänsä koko yhteisön onnellisuuteen. Toisaalta käytännön elämä osoittaa, että on ihmisiä, joilta näyttää puuttuvan useita onnen edellytyksiä, mutta jotka silti kokevat itsensä onnellisiksi.

Raha on merkittävä elämän onnellisuuden muovaaja, mutta varallisuus ei kerro koko totuutta. Niillä, joiden perheissä ansiot jäävät yhteiskunnan keskitason alapuolelle, ansioiden lisääntyminen on yhteydessä suurempaan onnellisuuteen. Mutta kun tulot riittävät perustarpeisiin ja oman elämän kohtuulliseen hallitsemiseen, ansioiden kasvu ei enää näytä lisäävän koettua onnellisuutta.

Ratkaisevatko lapsuuden kokemukset sen, kuka on onnellinen ja kuka ei?

Harvardin yliopiston pitkäaikaistutkimukseen osallistuneista ihmisistä osalla oli lämmin ja rakastava lapsuus, mutta myöhemmät vaikeat kokemukset saivat heidät suhtautumaan ihmissuhteisiin varautuneesti. Osalla taas oli vaikea lapsuus, mutta myöhemmät kokemukset opettivat heille, kuinka luottaa ja solmia siteitä muihin.

Lapsuudesta lähtien mieleen varastoituvat onnellisuuden kokemukset muodostavat ketjun, joka kannattelee ihmistä läpi elämän, mikäli hän on saanut riittävästi kaipaamaansa rakkautta ja huomiota. Tyytymättömyys ja negatiivinen elämänasenne kertovat usein siitä, että jokin trauma on rikkonut onnellisuuden niin, että ihminen herkistyy huomaamaan epäkohdat.

Vaikean lapsuuden kokeneista joka kolmas onnistuu kehittymään tarkkaavaiseksi, ystävälliseksi ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Vaikeuksien voittamisessa auttaa suojaava tekijä, kuten ainakin yhden välittävän aikuisen johdonmukainen läsnäolo elämässä. Myöhemmässä elämässä ratkaisevaksi muodostuu kyky myöntää vaikeudet, puhua niistä avoimesti ja ottaa apua vastaan.

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa.

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa.

Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?

Ihmisessä on paljon sellaista, mikä ei ole hänen omassa määräysvallassaan eikä ole muutettavissa ajattelun avulla. Ihminen ei yleensä pysty valitsemaan, millaisen tunnemerkityksen elämän tapahtumat saavat.

Yhteiskunta, uskonto ja muu kulttuuri ohjaavat sitä, millaista onnea ihminen oppii tavoittelemaan ja miten hän sen tekee. Lapsuuden kokemuksien lisäksi myös geenit ja perinnölliset luonteenpiirteet ohjaavat onnellisuutta.

Perintötekijöiden on arveltu selittävän 30–40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta. Joidenkin tutkimusten mukaan ihmisillä on jonkinlainen ”onnellisuuden oletusarvo” eli perustaso, joka vetää meitä puoleensa riippumatta siitä, kuinka onnettomia olemme jonakin ajanjaksona tai miten onnellisia olemme jossakin elämänvaiheessa.

Tietoisella toiminnalla on kuitenkin paljon merkitystä. Tutkijat ovat arvioineet, että ihmisen tekemiset ja valinnat selittävät onnellisuudesta noin 40 prosenttia.

Kannattaako oman elämän vertaaminen muihin?

Tutkimukset kertovat, että mitä enemmän vertaat itseäsi muihin, sitä onnettomampi olet, vaikka vertailun tulos olisi omalta kannaltasi myönteinen.

Kun vertaamme itseämme muihin, vertaamme huomaamattamme toisten ulkokuorta omaan sisimpäämme ja peilaamme muissa näkemäämme siihen, miten koemme itsemme. Seurauksena on tunne, että meiltä puuttuu jotakin. Tämä korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa toiset näyttävät elämästään vahvasti muokatun version.

Heräävään kateuden tunteeseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota: siihen voi sisältyä sellaisia kaipauksia, jotka ihminen on kieltänyt omassa mielessään ja joita ilman hän on päättänyt selviytyä. Kateuden kokemukset ovat sitä kipeämpiä, mitä tiukemmin ihminen on torjunut niihin liittyvän kaipauksen tietoisesta mielestään.

Jos ihminen kieltää sen, että voisi olla onneton, hän voi altistua mielenterveysongelmille.

Jos ihminen kieltää sen, että voisi olla onneton, hän voi altistua mielenterveysongelmille.

Suomi tavoittelee talouskasvua, mutta tekeekö se meistä onnellisia?

Bruttokansantuotteen vaikutus onnellisuuteen riippuu tutkimusten mukaan siitä, miten tulot jakautuvat eri kotitalouksien kesken. Talouskasvu lisää tyytyväisyyttä varsinkin silloin, kun se on työllistävää ja hyödyttää laajasti kaikkia kansalaisia.

Maailman onnellisuustilastojen huipulla olevia hyvinvointivaltioita yhdistää se, että niissä ihmiset kokevat olonsa turvallisiksi, ovat suhteellisen tasa-arvoisia sekä luottavat yhteiskuntaan ja virkamiehiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat kaikkia vauvasta vaariin.

Jokainen tuntee joskus itsensä onnettomaksi. Mitä silloin voi tehdä?

Onnellisuuden puuttumisen myöntäminen voi tuntua ahdistavalta, mutta on tärkeää myöntää ja hyväksyä myös onnen kääntöpuoli ilman kuluttavaa taistelua sitä vastaan.

Jos ihminen kieltää sen, että hän voisi olla onneton, hän saattaa altistua mielenterveysongelmille, koska silloin kärsimyksen todelliset syyt jäävät kohtaamatta ja käsittelemättä. Tilalle voi syntyä neuroottisia oireita.

Onnellisuus voi särkyä esimerkiksi pitkäaikaisten terveyshuolien vuoksi. Vielä pahemmin onnellisuuden voi rikkoa loukkaus tai nöyryyttävä kokemus, jonka seurauksena onni vaihtuu masennukseen, tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen.

Jos onni on hukkunut, sitä kannattaa etsiä sieltä, missä sen on viimeksi kokenut. Onnen ja lämmön ailahduksia voi kerätä tietoisesti kuin sieniä metsässä samoillessa. Niitä löytyy helpoiten paikoista, joissa niitä on kasvanut ennenkin.

Jos ihminen on kärsinyt niin pitkään onnettomasta olosta, että hänen voimansa alkavat ehtyä, silloin psykoterapia tai muu ammattiapu voi olla tarpeen.

Voinko vielä tehdä elämälleni jotain, vai onko liian myöhäistä?

Jokainen voi tehdä elämässään myönteisiä suunnanmuutoksia. Ei ole väliä, kuinka vanha ihminen on ja missä kohtaa elämänkaarta hän on, onko naimisissa vai ei, onko sisäänpäin kääntynyt vai ulospäin suuntautuva.

Jos aiot tehdä yhden valinnan, joka parhaiten varmistaa oman terveytesi ja onnellisuutesi, viljele kaikenlaisia lämpimiä ihmissuhteita. Tuota valintaa ei tehdä vain yhden kerran, vaan jokaisena päivänä, viikoittain ja vuodesta toiseen.

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Tutkijat ovat kuitenkin koonneet elämänviisautta, josta voi olla apua.

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Tutkijat ovat kuitenkin koonneet elämänviisautta, josta voi olla apua.

Miksi ihmissuhteet ovat niin tärkeitä?

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa. Tämä pitää paikkansa koko elämän ajan ihmisten taustasta ja kulttuurista riippumatta. Ihmissuhteet ovat tavallisesti keskeisessä asemassa, kun suuret muutokset vaikuttavat meihin syvästi. Lämpimät ja kiinteät ihmissuhteet suojelevat elämän ja vanhenemisen koettelemuksilta.

Lapsuuden sosiaaliset suhteet ennustavat aikuisiän hyvinvointia paremmin kuin opilliset saavutukset. Sitä, ketkä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi ja ketkä eivät, ennustaa kolesterolitasoja paremmin se, kuinka tyytyväisiä he ovat ihmissuhteisiinsa viisikymppisinä.

Ne, joilla on mielestään riittävästi siteitä omaisiin, ystäviin ja yhteisöön, ovat onnellisempia ja fyysisesti terveempiä kuin ne, joilla siteitä on liian vähän. Niiden, jotka ovat eristyneempiä kuin haluaisivat, terveys taantuu nopeammin kuin niillä, jotka tuntevat omaavansa yhteyksiä muihin.

Tuntemiemme ihmisten lukumäärä, asumisjärjestelyt tai siviilisääty eivät välttämättä määrää kokemustamme yksinäisyydestä tai yhteyksistä muihin. Merkitystä on sen sijaan ihmissuhteiden laadulla.

Kertovatko onnellisuustutkimukset, miten minun tulisi elää?

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Ne vastaukset löytyvät vain miettimällä, mikä tepsii sinulle parhaiten. Jokaisen on löydettävä henkilökohtaiset elämänarvonsa itse, jotta ne olisivat aitoja ja antaisivat energiaa.

Pysähtymisen ja oman elämän tarkastelemisen hetket voivat auttaa oman polun valitsemisessa. Käytä hetki ja mieti, millainen tilanteesi on ja millainen haluaisit sen olevan.

Pohdi näitä kysymyksiä avoimin mielin. Meillä on tapana luulla tietävämme, mikä saa meidät tyytyväisiksi ja mikä on meille hyväksi tai pahaksi. Todellisuudessa emme välttämättä ole oman elämämme asiantuntijoita, emmekä aina huomaa, että meillä olisi mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla. Kuten zenmestari Shunruy Suzuki on sanonut: “Aloittelijan mielessä on monta mahdollisuutta, asiantuntijan vain muutama.”

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin keski-iässä ennustaa kolesterolitasoja paremmin sitä, ketkä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi.

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin keski-iässä ennustaa kolesterolitasoja paremmin sitä, ketkä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi.

Minkälaisia elämänviisauksia ja -ohjeita onnellisuustutkijat ovat löytäneet?

Seuraavassa on joitakin ajatuksia, kysymyksiä ja ehdotuksia, joista voi olla apua.

Onnellisuuden tavoittaa parhaiten, kun keskittyy siihen, mitä on parhaillaan tekemässä, tai siihen ihmiseen, jonka kanssa kulloinkin keskustelee, eikä pakene ajatuksissaan muualle.

Pyri tunnistamaan se, miltä tuntuu olla elämääsi kuuluvien ihmisten seurassa. Tarkastele sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä ihmissuhteita ja kysy, miltä ne tuntuvat.

Kun jaat aikaasi, asetatko etusijalle ne ihmiset, joilla on väliä? Vaalitko sellaisia siteitä, jotka auttavat sinua voimaan hyvin ja jotka voivat pitää sinut pystyssä, kun asiat menevät pieleen?

Harjoittele uteliasta suhtautumista toisiin ihmisiin. Kiinnitä huomiota johonkin lähelläsi olevaan. Kysy itseltäsi, miltä hänestä mahdollisesti tuntuu, mitä hän ehkä ajattelee ja mitä asiaa hänessä et ole aikaisemmin huomannut.

Kiinnitä huomiota myös siihen, mikä valvottaa sinua öisin. Jos olet jumissa jonkin asian kanssa, yritä tarkastella sitä kuin se olisi tapahtunut jollekin toiselle. Pyydä asiaan rehellinen näkemys luotettavalta henkilöltä.

Lähteet: Robert Waldinger ja Marc Schulz: Onnellisen elämän salaisuus – oppeja kaikkien aikojen laajimmasta onnellisuustutkimuksesta (WSOY) sekä Juhani Mattila: Onnea etsimässä – mitä kaipaamme, kun kaipaamme onnellisuutta (Kirjapaja).

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.