MunkkaLoven kapellimestari Make Perttilä: ”Taide jättää ilmaa kuulijalle”
MunkkaLove on kolmen konsertin sarja, jossa soivat toivebiisit. Myös munkkalaisten tarinoita kuullaan.
Muusikko Markku ”Make” Perttilä vastaa usein tilaisuuksien musiikista: organisoi ja hankkii soittajat, tekee päätökset musiikista, sovittaa, soittaa, laulaa, toimii kapellimestarina. Laajimman yleisön lienee saanut Yle TV1:n Nojatuolikirkon bändi. Live-kuulijakuntaa karttuu esimerkiksi gospelyhtye Exitissä, ja tänä syksynä kolmessa MunkkaLove-konsertissa Munkkiniemen seurakunnassa.
Bänditouhun lisäksi Perttilän soittimena on säilynyt myös klassinen kitara. Hän voi herkistellä sen kanssa vaikkapa Järvenpään kirkon sunnuntaimessussa tai konfirmaatiomessussa Espoon tuomiokirkossa. Hän on Sibelius-Akatemian käynyt diplomikitaristi.
Omia biisejäkin syntyy, usein kirkolliseen käyttöön. Mikä vetää kirkkoon?
Olen ylpeä Etiopian pääministerille myönnetystä Nobelin rauhanpalkinnosta.
– Make Perttilä
– Käytännöllinen syy on, että kirkko on ollut minulle pienestä pitäen tuttu ympäristö. Myös ideologisesti ajattelen, että kirkko tekee hienoa työtä, yhteiskunnallisestikin, muusikko toteaa.
Hän kertoo hahmotelleensa mielessään omaa rooliaan kirkollisena muusikkona:
– Haluan madaltaa kirkon kynnystä, välttää kuppikuntaisuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien kesken. Ketään, joka tulee kirkkoon, ei pitäisi ahdistaa tai lyödä Raamatulla päähän.
– Taide vie maisemaan ja herättää ajatuksia, mutta ei anna valmiita vastauksia. Se jättää ilmaa ja tulkinnanvaraa kuulijalle.
Monta lapsuusvuotta Etiopiassa
Make Perttilällä on samantapaista taustaa kuin gospel-konkareilla Jaakko Löytyllä ja Pekka Simojoella. Hänkin on elänyt lähetystyöntekijöiden lapsena Afrikassa. Vauva-ajastaan Etiopiassa hän ei tietenkään muista mitään.
– Olin Etiopiassa uudelleen 5–7-vuotiaana, ja sitä aikaa muistan. Vanhempani olivat maassa yhteensä kymmenen vuotta, ja se vaikutti kotimme ilmapiiriin. Ajattelen, että sieltä on peräisin yksinkertaisen elämän ja vähällä selviämisen ihanne. Käsitys siitä, ettei raha tee onnelliseksi, Perttilä pohtii.
Lokakuun lopussa hän on yhdessä sisarustensa kanssa menossa käymään Etiopiassa, ensimmäistä kertaa lapsuutensa jälkeen.
‒ Yritän varautua yllätyksellisiin haju- ja muihin muistoihin. Olen ylpeä Etiopian pääministerille Abiy Ahmedille vasta myönnetystä Nobelin rauhanpalkinnosta. Toki tiedän, ettei hän pääse toimimaan ilman vastavoimia.
Lähes 300 biisitoivetta
Munkkiniemen seurakunta keräsi keväällä biisitoiveita MunkkaLovea varten. Niitä tuli liki 300.
– Ajattelen avaramielisesti, että kirkkoon sopivat kaikenlaiset kappaleet, joskin on otettava huomioon kirkkotilan akustiikka. Munkkiniemen kirkko on Munkkivuoren kirkkoa pienempi ja akustiikaltaan herkempi. Sinne sopii Munkkiniemen kreivin romanssi, Make Perttilä arvioi.
Kapellimestari on iloinen siitä, että bändissä soittavat tutut ja ”parhaat mahdolliset” soittajat.
– Kun sanon koodinimen James Taylor, kaikki tietävät, että tarkoitan eritysherkkää, biisi keskiössä -otetta. Syyskuun konsertissa näki, miten hyvin soittajat pystyvät heittäytymään ja reagoimaan tilanteeseen.
Ihmiset ja heidän tarinansa kiinnostavat Perttilää muuallakin, kuten silloin kun hän ohjaa nuoria bändisoiton harrastajia tai opettaa musiikkia erityiskoulussa.
Lokakuun konsertin artistivieraana on Laura Sippola.
– Kun tutustuin hänen musiikkiinsa noin vuosi sitten, olin aivan mykistynyt, Perttilä myöntää.
MunkkaLoveen kuuluvat myös ihmisten tarinat. Ihmiset ja heidän tarinansa kiinnostavat Perttilää muuallakin, kuten silloin kun hän ohjaa nuoria bändisoiton harrastajia tai opettaa musiikkia erityiskoulussa.
– Kun joku oppii rumpujen peruskompin tai kun koko kevään harjoiteltu biisi menee hyvin kevätjuhlassa, on osaamisen ilo valtava. Se on opettajallekin taivaskokemus.
MunkkaLove la 26.10. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Vapaa pääsy. MunkkaLove-bändi, solistivieraana Laura Sippola, juontaa Päivikki Koskinen. Kolmas konsertti tulossa 23.11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Säveltäjä Eero Hämeenniemen konserteissa yleisö saa pötkötellä, ja hän itse unohtaa soittavansa
Hyvä elämäEero Hämeenniemellä on kaksi intohimoa: improvisaatio ja Intia. Soittaessaan hän pääsee tilaan, jossa mieleen ei mahdu mitään muuta kuin musiikki.