Janne Tateno soittaa usein lempimusiikkiaan Sibeliusta. Hän harjoittelee Suomessa käydessään sukulaisensa Pekka Holopaisen galleriatilassa.
Pienenä Janne Tateno matki viulunsoittoa japanilaisilla syömäpuikoilla – nyt hän konsertoi Suomessa vanhojen opiskelukavereidensa kanssa
Japaniin kotiutunut viulisti Janne Tateno kokee kahdessa kulttuurissa elämisen rikkautena. Opiskelukavereista koostuva La Tempesta -orkesteri tekee vuosittaisen esiintymisensä Olarin kirkossa.
Oli vuosi 1997, kun joukko Helsingin konservatorion ja Sibelius-Akatemian opiskelijoita päätti perustaa oman kamariorkesterin. Nimeksi valittiin La Tempesta (Myrsky), jonka viulisti Janne Tateno keksi Antonio Vivaldin teoksesta La Tempesta di Mare.
– Italia on musiikin kieli, ja myrsky tuntui dynaamiselta nimeltä, Tateno kertoo.
– Nimi kuvaa myös sitä, että kun nykyään kokoonnumme, on tunnelma välillä hieman kaoottinen. Tämä johtuu paljolti siitä, että eri puolilla Suomea toimivilla muusikoilla on kova työ harjoitusaikataulujen yhteensovittamisessa.
Seuraavan kerran La Tempestaa voi kuulla Olarin kirkossa. Kesäillan Mozart -konsertissa ovat ohjelmassa W.A. Mozartin kirkkomusiikkiteos Exsultate jubilate ja Sinfonia numero 29. Konsertin johtajana on kapellimestari Jyri Nissilä ja solistina sopraano Päivi Kantola.
– Valitsimme kesäaikaan sopivaa musiikkia – molemmat teokset ovat valoisia ja energisiä. Ohjelmiston laatimisessa auttoi se, että konserttia järjestävällä kanttori Sari Rautiolla oli tiedossa sopiva solisti, Tateno sanoo.
– Esiinnymme nyt viidennen kerran Olarin kirkossa. Hyvän akustiikan vuoksi siellä on hienoa soittaa.
Yhteisiä konsertteja isän kanssa
Täysin erilainen ohjelmisto La Tempestalla oli toukokuisella Japanin-kiertueellaan. Sen solistina oli Janne Tatenon pitkään Suomessa vaikuttanut pianisti-isä, Izumi Tateno. Japan Arts -konserttitoimiston järjestämä ja Suomen Tokion suurlähetystön tukema kiertue liittyi Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuoteen.
La Tempesta, Izumi Tateno ja kapellimestari Eero Lehtimäki esiintyivät Japanissa viidessä kaupungissa. Konserteissa kuultiin Jean Sibeliuksen, Einojuhani Rautavaaran, Edvard Griegin, Pehr Henrik Nordgrenin ja Koichiro Mitsunagan säveltämää musiikkia.
– Japanilainen Mitsunaga sävelsi Concert Fontaine -teoksensa keväällä 2016 kotikaupungissaan Kumamotossa tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Fontaine viittaa myös isäni nimeen, sillä Izumi tarkoittaa lähdettä, Janne Tateno selvittää.
Sibelius-Akatemiassakin opettanut Izumi Tateno on aivoinfarktin seurauksena soittanut vuodesta 2004 lähtien pianoa pelkästään vasenkätisesti.
– Se on teknisesti erittäin vaativaa, aivan erilaista kuin kahdella kädellä soittaminen. Kuulija ei silti huomaa eroa.
Izumi Tateno asuu nykyään Tokiossa vanhassa kotitalossaan. Japanissa jo vuosia itsekin asunut Janne Tateno konsertoi kuukausittain isänsä kanssa. Yhdessä soittaminen sujuu, sillä pojan mukaan heidän soittonsa hengittää samaan tahtiin.
Suomea ja Japania yhdistävänä tekijänä on hiljaisuuden ja kuuntelemisen kulttuuri.
Kipinä soittamiseen teini-iässä
Taustastaan huolimatta Janne Tatenolle ei ollut itsestään selvää, että hänestä tulee muusikko. Viulu kuitenkin kiehtoi jo pienenä, sillä isän soittaessa pianoa hän matki viulunsoittoa japanilaisilla syömäpuikoilla. Kipinän viulunsoittoon Tateno arvelee saaneensa viulistienoltaan Timo Holopaiselta.
Tateno alkoi käydä viisivuotiaana Géza Szilvayn viulutunneilla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Soittaminen oli silti hänelle pitkään vain yksi harrastus muiden joukossa.
– Vielä 13-vuotiaana musiikin kuuntelu tuntui tärkeämmältä kuin soittaminen. Kuuntelin levyjä, joita isäni toi työmatkoiltaan. Vanhempani eivät myöskään mitenkään painostaneet minua soittamaan.
– Käänne tapahtui musiikkileirillä, jossa innostava virolainen viulisti, Jüri Gerretz, auttoi minua löytämään oman tapani soittaa. Aloin sen jälkeen soittaa viulua jopa kuusi tuntia päivässä.
Tateno opiskeli myöhemmin viulunsoittoa Helsingin konservatoriossa ja Rooseveltin yliopistossa Chicagossa. Nykyään hän työskentelee Yamagatan kaupunginorkesterissa 2. viulun äänenjohtajana.
Hiljaisuuden kulttuuri yhdistää
Janne Tateno kävi lapsena perheensä kanssa Japanissa pari kertaa vuodessa. Hän ja hänen sisarensa eivät osanneet puhua japania, mutta vierailuista isän eksoottisessa kotimaassa jäi hyviä muistoja.
Nyt hänen kotinsa on Japanissa, josta löytyi myös puoliso, Akiko. Hän on pianonsoiton opettaja ja kuoronjohtaja, ja toimii managerina Tatenon konserttikiertueilla. Tatenon äiti, sopraano Marja Holopainen, puolestaan asuu yhä Suomessa, mutta hän ja miehensä Izumi käyvät vuorotellen toistensa luona.
Janne Tateno kokee kahdessa kulttuurissa elämisen rikkautena, mutta siihen sisältyy myös ristiriitoja.
– Parasta olisi, jos voisi elää kummassakin maassa tiiviimmin arkea perheen ja ystävien parissa. Tosin keväällä, kun La Tempesta oli Japanissa, tuntui siltä kuin olisin ollut molemmissa kotimaissani yhtäaikaisesti.
– Tämän hetken Suomessa vierastan yhteisöllisyyden puuttumista. Japanista löytyy vielä toista ihmistä huomioivaa ajattelutapaa.
Maita yhdistävänä tekijänä on hiljaisuuden ja kuuntelemisen kulttuuri. Tatenon mielestä se on ehkä syynä myös siihen, minkä vuoksi suomalaiset ja japanilaiset tulevat niin hyvin toimeen keskenään.
Kesäillan Mozart -konsertti Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, su 11.8 klo 19.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kahdella kirkkokonsertilla autetaan ukrainalaisia – Muusikoiden valtava innostus yllätti kanttorin
Hyvä elämä AjankohtaistaUkraina-konsertit saivat alkunsa Olarin seurakunnan kanttorin Sari Raution halusta tehdä jotakin sodasta kärsivien hyväksi.
