Museona toimiva Hagia Sofia halutaan taas muuttaa moskeijaksi – tutkija näkee hankkeen osana presidentti Erdoğanin politiikkaa Turkin islamilaistamiseksi
Hagia Sofia valmistui 500-luvulla ja on kokenut monia sisäisiä ja ulkoisia muutoksia, tulipaloja ja maanjäristyksiä.

Hagia Sofia valmistui 500-luvulla ja on kokenut monia sisäisiä ja ulkoisia muutoksia, tulipaloja ja maanjäristyksiä.

Museona toimiva Hagia Sofia halutaan taas muuttaa moskeijaksi – tutkija näkee hankkeen osana presidentti Erdoğanin politiikkaa Turkin islamilaistamiseksi

1500 vuotta vanha rakennus on merkityksellinen sekä kristityille että muslimeille. Sen muuttamisella moskeijaksi voi olla myös ulkopoliittisia vaikutuksia.

Harvaan rakennukseen maailmassa kiteytyy niin paljon historiaa ja symboliikkaa kuin Istanbulissa sijaitsevaan Hagia Sofiaan. 500-luvulla valmistunut kaupungin maamerkki on taas otsikoissa, sillä sekä kirkkona, moskeijana että museona palvellut rakennus halutaan muuttaa taas moskeijaksi. Turkin korkein hallinto-oikeus käsitteli asiaa lyhyesti 2. heinäkuuta. Lopullinen päätös asiasta tehdään kahden viikon sisällä.

Ajatus moskeijaksi muuttamisesta on ollut esillä ajoittain, mutta tällä kertaa saattaa olla tosi kyseessä. Turkkiin erikoistunut tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista näkee hankkeen osana presidentti Recep Tayyip Erdoğanin maan islamilaistamiseen tähtäävää politiikkaa.

– Rakennuksen muuttaminen moskeijaksi on ollut esillä viimeisen viiden vuoden aikana useamman kerran. Asialla ei aina ole ollut välttämättä Erdogan itse, vaan häntä lähellä olevat tahot, mutta nyt hän itsekin on pitänyt aihetta esillä, Alaranta kertoo.

– Monet ovat sitä mieltä, että hanke tulee toteutumaan. Jos ei ihan näinä viikkoina, niin ainakin Erdoğanin valtakaudella, Alaranta jatkaa.

Hagia Sofian sisällä näkyvät merkit sen vaiheista kirkkona ja moskeijana. Jos siitä tulee taas moskeija, kristilliset symbolit on todennäköisesti peitettävä.

Hagia Sofian sisällä näkyvät merkit sen vaiheista kirkkona ja moskeijana. Jos siitä tulee taas moskeija, kristilliset symbolit on todennäköisesti peitettävä.

Poliittisia ja uskonnollisia intressejä

Konservatiivista AKP-puoluetta edustava presidentti Recep Tayyip Erdoğan on ollut Turkin presidenttinä vuodesta 2014 alkaen. Sitä ennen hän oli maan pääministeri ja Istanbulin pormestari.

Tutkija Toni Alarannan mukaan islamilais-konservatiivinen agenda Turkissa on vahvistunut viimeisen 15 vuoden osittain Erdoğanin ansiosta. Hän vie maata aivan eri suuntaan kuin maan isänä pidetty Turkin tasavallan perustaja Mustafa Kemal Atatürk. Atatürkin kaudella Turkkia maallistettiin ja Hagia Sofiasta tehtiin museo vuonna 1934.

Hagia Sofian muuttamisessa moskeijaksi on kyse sekä uskonnosta että politiikasta. Ajoitus ei Toni Alarannan mukaan ole sattumaa. Erdoğanin ja hänen johtamansa puolueen suosio on laskussa, ja Istanbul on presidentille tärkeä kaupunki.

– Erdoğanin poliittinen ura alkoi Istanbulista. Kaupunki on Turkin sydän ja se, mitä siellä tapahtuu, vaikuttaa koko maahan. Viime paikallisvaalissa oppositiopuolueen ehdokkaasta Ekrem İmamoğlusta tuli kuitenkin Istanbulin pormestari. Se voidaan nähdä iskuna Erdoğania vastaan, Alaranta sanoo.

Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi ajaisi pormestari İmamoğlun kiperään tilanteeseen. Hagia Sofiassa vierailee vuosittain miljoonia turisteja.

Islamista halutaan tehdä yhdistävä side ja uskonnosta myös kansallinen symboli.

Yksityiskohta Hagia Sofian maalauksista.

Yksityiskohta Hagia Sofian maalauksista.

Toni Alaranta ei kuitenkaan näe, että Erdoğanille moskeijahankkeessa olisi kyse pelkästä hetkellisestä poliittisesta nokittelusta ja suosion kalastelusta.

– Kun tiedetään, että hänellä on vaikeuksia, niin 50–60 prosenttia koko hankkeesta on varmaan sitä. Toisaalta tämä on osa laajempaa pyrkimystä tuoda uskonto osaksi julkista tilaa. Islamista halutaan tehdä yhdistävä side ja uskonnosta myös kansallinen symboli. Sellaisen Turkin Erdoğan haluaa jättää perinnökseen.

Hanketta vastustavat Turkissa ainakin maallistuneet liberaalit, vasemmisto ja ahtaalla oleva kristitty vähemmistö. Tukea hankkeelle tulee ainakin uskonnollisten asioiden ministeriöistä, joka muun muassa kouluttaa maan imaamit.

– Siitä on tullut valtio valtion sisällä, jonka budjetti ylittää moninkertaisesti muiden ministeröiden budjetit. Ministeriö on lanseerattu Erdoğanin projektin taakse, Alaranta toteaa.

Hagia Sofia on keskeinen rakennus koko maailmanhistorian kannalta ja UNESCO:n maailmanperintökohde. Sen muuttaminen museosta moskeijaksi ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaikka oikeus niin päättäisikin.

– Kyllä turkkilaisia kiinnostaa, mitä maailmalla ajatellaan, ja Erdoğania kiinnostaa turismitulot. Hän on toisaalta pragmaattinen ihminen, toisaalta taistelee vallassa pysymisen puolesta, Toni Alaranta arvioi.

Alarannan mukaan tavallisia istanbulilaisia Hagia Sofian kohtalo varmasti kiinnostaa, ainakin jos se saadaan kiedottua osaksi Erdoğanin ajatusta siitä, että Turkki saa tehdä mitä haluaa. Toisaalta turkkilaisilla on suurempiakin huolenaiheita, kuten maan talous.

– Tällaisella polemiikilla saadaan mielenkiinto pois ikävistä asioista kuten talousongelmista.

Ornamenttikuvat kertovat ajasta, jolloin Hafia Sofia oli viimeksi moskeija.

Ornamenttikuvat kertovat ajasta, jolloin Hafia Sofia oli viimeksi moskeija.

Muualla maailmassa hanke herättää vastustusta

Hagia Sofian kohtalolla on myös vaikutusta ulkopolitiikkaan ja eri uskontojen välisiin suhteisiin. Naapurimaassa Kreikassa, jonka kanssa Turkilla on muutenkin kireät välit, hanke herättää vastusta.

Istanbulissa vaikuttava ortodoksien johtaja patriarkka Bartolomoes varoitti, että Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi aiheuttaisi pettymyksen miljoonille kristityille ja voisi kääntää kristityt muslimeita vastaan.

Myös Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vetosi Turkkiin sen puolesta, että Hagia Sofia pysyisi museona ja Turkki osoittaisi kunnioitustaan historialle ja maan monenlaisille uskonnollisille traditioille. Ainakin AKP-puolueen puheenjohtaja Numan Kurtulmuş ja Turkin ulkoministeriön edustaja Hami Aksoy vastasivat Pompeolle pian, että kyse on Turkin omasta asiasta.

Ortodoksikirkko, katolinen kirkko, moskeija ja museo

Hagia Sofia rakennettiin ortodoksiseksi kirkoksi vuonna 537. Se oli Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan pääkaupungin Konstantinopolin patriarkan kirkko ja ortodoksisuuden tärkein rakennus lähes tuhat vuotta. Lähes yhtä pitkään se oli myös maailman suurin rakennus.

Vuonna 1204 ristiretkeläiset valtasivat Konstantinopolin ja perustivat niin sanotun Latinalaisen keisarikunnan. Hagia Sofia muutettiin katoliseksi kirkoksi.

Vuonna 1261 bysanttilaiset valtasivat Konstantinopolin takaisin, ja Hagia Sofia palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi.

Moskeijaksi Hagia Sofia muutettiin 1453 kun osmani-imperiumin joukot valtasivat kaupungin. Samalla kirkon useat mosaiikit peitettiin. 

Hagia Sofia muutettiin museoksi presidentti Atatürkin päätöksellä 1934.

Historiansa aikana rakennus on vaurioitunut useissa tulipaloissa ja maanjäristyksissä.

Hagia Sofia on Istanbulin suosituimpia nähtävyyksiä. Ennätysvuonna 2014 rakennuksessa kävi 3,5 miljoonaa vierailijaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi