Syyria aikoo rakentaa kopion Hagia Sofiasta ja tehdä siitä ortodoksikirkon, Venäjältä tukea hankkeelle
Muslimeja rukoilemassa aamurukouksessa moskeijaksi muutetun Hagia Sofian pihalla Istanbulissa 31. heinäkuuta. LEHTIKUVA / AFP Ozan Kose

Muslimeja rukoilemassa aamurukouksessa moskeijaksi muutetun Hagia Sofian pihalla Istanbulissa 31. heinäkuuta. LEHTIKUVA / AFP Ozan Kose

Syyria aikoo rakentaa kopion Hagia Sofiasta ja tehdä siitä ortodoksikirkon, Venäjältä tukea hankkeelle

Toimi on protesti sille, että Turkki muutti Hagia Sofian moskeijaksi. Turun piispa Kaarlo Kalliala toivoo, että Hagia Sofiaan löytyisi sopuratkaisu.

Syyrian hallitus suunnittelee Hagia Sofian kopion rakentamista, kertoo The Catholic News Agency. Hagia Sofiasta on tarkoitus tehdä kirkko, kuten sen Istanbulissa sijaitseva esikuva alun perin oli.

Turkin pääkaupungissa Hagia Sofia oli ortodoksisen kirkon pääkirkko, kun se vuonna 537 valmistui. Kun ottomaanien valtakunta vuonna 1453 valtasi silloisen Konstantinopolin, nykyisen Istanbulin, Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. Maallista hallintoa kannattaneen nyky-Turkun perustajan Kemal Atatürkin aikana 1930-luvulla rakennuksesta tuli museo.

Hagia Sofian kopion rakentaminen kirkoksi on Syyrian hallituksen protesti Turkin toimille. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan palautti Hagian Sofian moskeijaksi vastalauseista huolimatta. Hagia Sofiassa pidettiin ensimmäinen perjantairukous 24. heinäkuuta ja Erdogan resitoi siellä Koraania. Hagia Sofiassa olevat kristilliset kuvat ja symbolit peitettiin rukoushetken ajaksi ja niin on tarkoitus tehdä vastakin.

Syyrian suunnittelema Hagia Sofian kopio on tarkoitus rakennetaa Al-Suqaylabiyahin kaupunkiin lähelle Syyrian viidenneksi suurinta kaupunkia Hamaa. Suqaylabiyah on suurelta osin ortodoksikristittyjen asuttama kaupunki, jossa vuonna 2014 oli noin 17 000 asukasta. Haman hiippakunnan piispa Nicola Baalbaki on hyväksynyt kirkon rakentamisen.

Venäjä on tukenut Syyrian hallitusta sodassa

Venäjä, joka on tukenut Syyrian hallitusta maan verisessä sisällissodassa, kannattaa suunnitelmaa muuttaa Hagia Sofia kirkoksi. The Moscow Times lehti kertoo konservatiivisen parlamentaarikon Vitaly Milonovin kuvanneen Hagia Sofian kopion rakentamista Syyriaan ”esimerkiksi rauhanomaisesta uskontodialogista” eri uskontojen välillä. Milonov on kiihkeä ortodoksi ja nationalisti.

Idean kirkosta esitti Catholic News Agencyn mukaan maan hallitusta tukevan National Defense Forces -militian johtaja Nabeul Al-Abdullah. Sotapäällikkö on Greek City Timesin mukaan lahjoittanut hankkeeseen maata. Hän myös varmisti sille Venäjän tuen käyttämällä yhteyksiään Syyriassa oleviin Venäjän armeijan johtajiin.

Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi on herättänyt vastalauseita ympäri maailmaa. Esimerkiksi UNESCO aikoo arvioida uudelleen rakennuksen asemaa maailmanperintökohteena. Paavi Franciscus kertoi olevansa päätöksestä surullinen. Konstantinopolin patriarkka Bartolomeus varoitti moskeijapäätöksen kääntävän miljoonat kristityt islamia vastaan.

”Sovinnollisten ratkaisujen etsiminen on uskontojen tehtävä”

Turun piispa Kaarlo Kalliala muistuttaa kuitenkin Turun Sanomien kolumnissaan, ettei Hagia Sofian kohtalossa ole kyse kristityn ja islamilaisen maailman vastakkainasettelusta. Muutosta vastustavat laajasti niin poliittiset johtajat, lännen ja idän kirkonjohtajat kuin monet muslimit eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan islamilainen yhdistys (ISNA) johtaja Sayyid M. Syeed lausui ”ettemme halua Turkin vieraannuttavan kristittyjä ja muslimeita toisistaan”.

Egyptin suurmufti Shawqi Allam puolestaan painottaa, ettei ainuttakaan Egyptin kirkkoa ole maan historian aikana muutettu moskeijaksi. Kallialan mukaan suurmufti tulkitsee Koraanin kieltävän kirkkojen hävittämisen ja myös niiden ottamisen muuhun käyttöön.

Jos jonkin uskonnon pyhää tilaa ei anneta käyttää alkuperäiseen tarkoitukseensa, tekeekö museointikaan sille oikeutta? kysyy Kalliala. Hänen mukaansa ehkä ei. ”Se voisi yhtä kaikki olla ratkaisu, jonka kanssa kaikki kuitenkin tulevat toimeen”, Kalliala kirjoittaa.

Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, jotka loukkaavat mahdollisimman harvoja. – Kaarlo Kalliala

Uskontojen paikka ei hänen mukaansa sinänsä ei ole museossa eivätkä niiden pyhiksi mielletyt tilat museokamaa.

”Uskonnollisten identiteettien ja symbolien vähättely tai suhteellistaminen ei jännitteitä poista. Sovinnollisten ratkaisujen etsiminen on uskontojen oma tehtävä”, toteaa Kalliala.

Hänen mukaansa vaikeasti yhteen sovitettavia merkityksiä on myös monissa sellaisissa paikoissa, joiden erityisyys ei johdu uskonnosta, vaan kansojen ja yhteisöjen muusta kokemushistoriasta.

”Parhaat ratkaisut ovat sellaisia, jotka loukkaavat mahdollisimman harvoja. Sellaisia pitää suosia eikä törmäillä päättömästi”, Kalliala kirjoittaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi