– Laulaminen ja loruttelu tukevat lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kehittymistä, sanoo Riikka Jäntti (kuvassa keskellä). Kuva: Sirpa Päivinen
Muskarimusiikin tekijä: Lapselle kannattaa laulaa, vaikkei osaisi
Laulujen ja lorujen avulla vaipanvaihtokin voi sujua tavallista jouhevammin, vinkkaa kanttori ja muskarimusiikin tekijä Riikka Jäntti.
Uunituoreesta Vauvamuskari-kirjasta löytyy vauvaperheen arjesta tuttuja teemoja kuten vauhtia, maitoa, kainaloa ja kikatusta.
– Vaikka sanat ovat arkisia, niissä on arki ja pyhä lähekkäin, sanoo Hakunilan seurakunnan kanttori Riikka Jäntti, joka on sanoittanut ja säveltänyt kirjan laulut.
Kun teemana on vauhti, kirja muistuttaa, että jokaisella on oma tahtinsa. Se pätee yhtälailla vauvan kasvuun ja kehitykseen kuin siihen minkälainen olo hänellä on juuri tänään.
Lapsille voi laulaa vaikka bluesia
Riikka Jäntti ohjaa vauvamuskareita Länsimäen kirkolla. Hän testasi osaa kirjan lauluista omissa muskariryhmissään. Vauvojen suosikiksi nousi laulu nimeltä Sinä suojaat meitä edestä ja takkaa. Siihen kuuluvassa leikissä vauvat köröttelevät aikuisen sylissä, käyvät välillä aikuisen käsissä lähellä lattiaa ja nousevat ilmaan.
Kirjasta löytyy liuta uusia loruja ja lauluja nuotteineen sekä ehdotukset vauvojen kanssa vietettäviin hartaushetkiin. Kappaleita voi kuunnella erikseen myytävältä levyltä. Blues-vaikutteinen Maitoo-biisi syntyi, kun Jäntin nuorempi poika vaati eräänä iltana äänekkäästi maitoo. Kun kappaleet olivat vielä raakaversioita, muutama lapsi kuunteli ja makutuomaroi niitä.
Jäntin mukaan lastenmusiikin säveltäminen ei eroa muusta musiikintekemisestä.
– Lapsi ottaa vastaan monenlaista musiikkia, jos sitä tarjotaan. Olen halunnut mukaan erilaisia tyylejä, tempoja ja tunnelmia. Vauvamuskareissa laulavat aikuiset, joten kappaleet voivat olla vähän haastavampia kuin pienten lasten laulettaviksi tehdyt laulut, hän sanoo.
Muskari voi olla viikon kohokohta
Pitääkö vauva viedä muskariin? Tarvitseeko vauvankin jo harrastaa? Jäntin mielestä ei. Hänen mielestään vauvojen ei tarvitse harrastaa muskaria eikä mitään muutakaan, jos vanhemmista ei siltä tunnu.
– Itse muistan molempien lapsieni vauva-ajasta muskarihetket eräänlaisina viikon kohokohtina, Jäntti sanoo.
Muskarissa voi olla puolen tunnin ajan vauvalle sataprosenttisesti läsnä. Se saattaa tarjota hyvän hetken keskelle vauva-arkea, joka voi olla rankkaa. Ennen ja jälkeen muskarin on mahdollista jutella muiden aikuisten kanssa. Muskarissa voi oppia myös muutaman uuden laulun.
Kävipä muskarissa tai ei, lapselle kannattaa lorutella ja laulaa.
– Laulaminen ja loruttelu tukevat lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kehittymistä sekä lapsen puheen kehitystä, Jäntti kertoo.
Laulujen ja lorujen avulla arkiset asiat, kuten vaipanvaihto, saattavat sujua tavallista jouhevammin.
Jos omassa muistissa ei enää ole suurta lastenlaulujen varastoa, se ei haittaa. Lapselle voi laulaa muitakin kuin lastenlauluja. Jäntti neuvoo laittamaan lapselle laulamisessa riman alas. Olipa vanhemman ääni omasta mielestä millainen tahansa, lapselle se on kaikkein rakkain ääni.
Riikka Jäntti ja Salla Poropudas: Vauvamuskari. Lasten Keskus 2016.
– Perhemuskari maanantaisin perhekerhon yhteydessä klo 9–9.30 Tammiston kerhohuoneistossa, Tammistonkatu 29 B.
– Perhemuskari maanantaisin perhekerhon yhteydessä klo 11–11.30 Tikkurilassa Seurakuntien talon kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs.
– Perhemuskari tiistaisin perhekerhon yhteydessä klo 10.30–11 Ristipuron kerhohuoneistossa, Simonkyläntie 11 A-talo.
– Perheiden kirkkomuskari torstaisin osana perheiden avointa olohuonetta noin klo 10 Rekolan kirkolla, Kustaantie 22.
– Kirkkomuskari perjantaisin perhekahvilan yhteydessä klo 10–10.30 Länsimäen kirkon yläkerrassa, Kerokuja 9.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
