”Avun saaminen perille on elämän ja kuoleman kysymys” – Myanmarin sotilasjuntta ei sääli pakolaisia ja iskee julmasti siviileihin, myös kirkkoihin
Pakolaisille hankitaan radiopuhelimia, jotta heitä pystytään varoittamaan Myanmarin armeijan iskuista. Pääkaupunkiseudun seurakuntien tuella ihmisille toimitetaan ruokaa ja lääkkeitä.
Suomen Lähetysseuran Etelä- ja Kaakkois-Aasian työn aluejohtaja Olli Pitkänen on työurallaan nähnyt monenlaista. Hän on työskennellyt Ruandan pakolaisleireillä kansanmurhan aikaan, nähnyt paikan päällä Kongon sisällissodan keskellä ja sen, miten sota rauniotti maan Syyriassa.
Tästä huolimatta siinä, mitä Myanmarissa nyt tapahtuu, on jotain aivan poikkeuksellista.
– Maan sisäisille pakolaisleireille on tarkoitus toimittaa vielä ennen joulua kommunikointisysteemi, jolla pystytään varautumaan armeijan mahdollisiin hyökkäyksiin. Tällaista ei ole ollut missään muualla, vaan yleensä pakolaisleirit ovat saaneet olla rauhassa. Myanmarissa näin ei ole, Pitkänen sanoo.
Sota on raakaa ja armeija näyttää pitävän siviilejä vihollisinaan, osana sitä vastaan kamppailevaa oppositiota.
– Olli Pitkänen
Myanmarin armeijalla on tapana katkaista puhelinlinjat alueelta, johon se suuntaa operaatioitaan, joissa ei väkivaltaa säästetä. Niinpä Suomen Lähetysseuran paikalliset yhteistyökumppanit joutuvat hankkimaan leireille hengenpitimiksi radiopuhelimia, jotta sotatoimiin viattomat siviilit saavat ennakkovaroituksen ja pääsevät pakoon viidakkoon.
– Sota on raakaa ja armeija näyttää pitävän siviilejä vihollisinaan, osana sitä vastaan kamppailevaa oppositiota. Muilla kriisialueilla kansainväliset avustusjärjestöt pystyvät yleensä toimittamaan apua paikan päälle. Myanmarissa toiminta on todella hankalaa ja olemme avun perille saamisessa riippuvaisia paikallista kumppaneista.
Armeija pyrkii tuhoamaan vastarinnan näännytyssodalla
Suomen mediassa, keskellä globaalia pandemiaa, Myanmarin tilanne näkyy uutisissa vain harvakseltaan. Armeija syrjäytti valtiokansleri Aung San Suu Kyin johtaman hallituksen sotilasvallankaappauksessa helmikuussa ja perusteli tätä väittämällä, että marraskuun 2020 vaalit olisivat olleet vilpilliset. Armeijan tukemat ehdokkaat menestyivät niissä huonosti.
Sotilasvallankaappausta vastaan organisoitiin mielenosoituksia, joihin armeija reagoi rajuin ottein. Paikallisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan mielenosoitusten verinen tukahduttaminen on vaatinut yli 1300 kuolonuhria ja noin 11 000 on pidätetty.
Osa oppositiosta on ryhtynyt aseelliseen vastarintaan. People’s Defense Forces on tehnyt iskuja armeijaa vastaan ja sen riveihin on liittynyt myös armeijaan pettyneitä sotilaita. Myanmarin armeija soveltaa opposition sissiryhmiä vastaan samoja keinoja, joita se on käyttänyt vuosikymmeniä maan raja-alueilla käynnissä olevassa sisällissodassa.
Myanmarin armeija pyrkii systemaattisesti näännyttämään ihmisiä ruoan puutteeseen ja vie heiltä mahdollisuudet terveydenhoitoon.
Maailman pisin sisällissota on entisestään kiihtynyt juntan kaapattua vallan. Kun Myanmar, silloinen Burma, itsenäistyi Iso-Britanniasta vuonna 1948, maan vuoristoisilla reuna-alueilla elävät etniset vähemmistöt nousivat keskusvaltaa vastaan. Monisyisessä konfliktissa kamppaillaan myös luonnonvaroista, joita heimoalueilla on runsaasti.
Myanmarin armeija käyttää taisteluissa niin sanottua neljän leikkauksen strategiaa. Lyhyesti se tarkoittaa sitä, että armeija pyrkii tuhoamaan sitä vastaan kamppailevat ryhmät leikkaamalla niiden kannatusalueilla eläviltä siviileiltä elämisen edellytykset.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Myanmarin armeija pyrkii systemaattisesti näännyttämään ihmisiä ruoan puutteeseen ja vie heiltä mahdollisuudet terveydenhoitoon. Armeija tekee ilmaiskuja siviilikohteisiin ja on polttanut satoja koteja.
Kuvat ja videomateriaali kertovat verilöylystä, jossa armeija tappoi ainakin 40 miestä ja mahdollisesti yhden lapsen.
Amnesty viittaa YK:n tietoihin, joiden mukaan maan sisällä on noin 285 000 pakolaista, ja vähintään kaksi miljoonaa on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa.
BBC julkaisi tällä viikolla uutisen, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti maan armeijan heinäkuussa toimeenpanemasta joukkomurhasta. Kuvat ja videomateriaali kertovat verilöylystä, jossa armeija tappoi ainakin 40 miestä ja mahdollisesti yhden lapsen.
Surmat olivat kollektiivinen rangaistus sotilaita vastaan tehdyistä hyökkäyksistä. Vastarinnan takana olivat aseistautuneet siviiliryhmittymät, jotka vaativat demokratian palauttamista maahan. Kyläläiset ovat kiistäneet miesten osallistumisen armeijaa vastaan tehtyihin iskuihin. Miehiä kidutettiin ennen tappamista ja ruumiit ovat pahoin silpoutuneita.
Pappeja on tapettu ja kirkkoja tuhottu
Olli Pitkäsen mukaan ihmisoikeusjärjestöjen ja YK:n raportit vastaavat sitä kuvaa, jonka hän on omien yhteyksiensä kautta alueelta saanut. Pitkänen asuu Thaimaassa ja organisoi sieltä avun lähettämistä, joka ei ole aivan yksinkertaista. Myanmarin puolelle ei nyt ollut mahdollista mennä. Tällä hetkellä hän on Suomessa joululomalla.
Lähetysseuran kumppaneita alueella ovat neljän maassa toimivan luterilaisen kirkon muodostama Myanmarin kirkkojen federaatio ja Euro-Burma Office (EBO). EBO on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää demokratiaa Myanmarissa eli aiemmalta nimeltään Burmassa.
– Väkivalta erityisesti provinsseissa on eskaloitumassa. Meillä on Thaimaan rajalla kaksi paikkaa, joiden kautta apua toimitetaan rajan yli. Thaimaa on yleensä hyvin tarkka rajoistaan. Nyt kun rajan toisella puolella oli viikon aikana ankaria taisteluja, he päästivät 2 500 siviiliä rajan yli. Osa palasi sittemmin takaisin, koska he pelkäsivät menettävänsä kaiken omaisuutensa, Pitkänen kertoo.
Oman lisänsä Myanmarin tilanteeseen tuo se, että Myanmarin armeija on ottanut kohteekseen myös kirkkoja ja tappanut pappeja. Konfliktissa erityisen pahoin kärsineessä Chinin osavaltiossa yli 400 taloa ja viisi kirkkoa on palanut armeijan iskuissa.
Iskuista kirkkoihin on kerrottu mediassa. Esimerkiksi katolinen The Crux kertoo, että 85-prosenttisesti kristityssä Chinin osavaltiossa on tuhottu jo 22 kirkkoa mukaan lukien marraskuussa Thantlangin kaupungissa poltettu Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Juntan sotilas varasti hänen vihkisormuksensa katkaisemalla hänen sormensa.
– Olli Pitkänen
Kirkot ovat toimineet pakolaisten suojapaikkana ja kirkkojen tulituksessa on kuollut ihmisiä.
– Sain eilen lisää tietoa paikan päältä. Minulle kerrottiin, että Cung Biak Hum -niminen baptistipastori ammuttiin, kun hän meni sammuttamaan armeijan tulituksen sytyttämää tulipaloa. Juntan sotilas varasti hänen vihkisormuksensa katkaisemalla hänen sormensa. Myös toinen pastori ammuttiin, Pitkänen kertoo.
Sama tieto Cung Biakin ampumisesta kerrotaan Al Jazeeran uutisessa. Uutisen mukaan kristityt ovat usein ennenkin olleet armeijan hyökkäysten kohteena osin siksi, että he kuuluvat vähemmistökansaan, osin uskonnon vuoksi.
Myanmar on valtaosin buddhalainen maa ja buddhalainen nationalismi vaikuttaa armeijassa. Maassa toimii myös ääribuddhalaisia liikkeitä, jotka vaikuttivat osaltaan muslimitaustaisen rohingya-väestön vainoon ja ajamiseen pois maasta.
Paikallisten kirkkojen federaatio on jakanut ruoka-apua ja tarjonnut psykososiaalista tukea jäsenkirkkojensa kautta Yangonin ja Bagon alueilla sekä Chinin osavaltiossa.
– Lähetysseuran kumppanilla Myanmarin Evankelisluterilaisella kirkolla on kolme kirkkoa Chinin osavaltiossa. Tuemme kirkon humanitaarista apua. Ihmiset kärsivät sekä koronan että sotilasjuntan iskujen vuoksi.
Uskonnollisen nationalismin vaikutus näkyy myös siinä, että kristittyjen vainoa seuraavan Open Doors -järjestön vuotuisella World Watch -listalla Myanmar oli vuonna 2021 sijalla 18. Maan väestöstä noin kuusi prosenttia on kristittyjä.
Ruokaa, lääkkeitä ja huopia kannetaan rajan yli
EBO on toimittanut Myanmarin sisäisille pakolaisille ruokaa, lääkkeitä ja tilapäiseen asumiseen tarvittavaa suojaa sekä välttämättömiä tarvikkeita, kuten peittoja, tyynyjä ja hygieniatarvikkeita. Paikallisten kirkkojen federaatio on jakanut ruoka-apua ja tarjonnut psykososiaalista tukea jäsenkirkkojensa kautta Yangonin ja Bagon alueilla sekä Chinin osavaltiossa. Lisäksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi on jaettu muun muassa kasvomaskeja, käsidesiä ja saippuaa.
Suomen Lähetysseura pyrkii auttamaan niin kristittyjä kuin muitakin hätää kärsiviä uskonnosta ja etnisyydestä riippumatta.
– Tuen perille saaminen on ollut vaikeaa, sillä EBO:n kautta menevät avustustarvikkeet on hankittu pääasiassa Thaimaasta. Ruokaa, hygieniatarvikkeita ja huopia on toimitettu pienissä erissä rajan yli, osin kantamalla ne joen yli. Sen jälkeen myanmarilaiset kuorma-autot ovat kuljettaneet avustustarvikkeet pakolaisleireihin erittäin huonoja teitä pitkin, Olli Pitkänen kertoo.
Hänen mukaansa Myanmarin taloudellinen tilanne on sotilasjuntan aikana romahtanut. Samaan aikaan kun juntta hankkii aseita muun muassa Venäjältä ja Kiinasta, tavallisten ihmisren rahat eivät riitä edes ruokaan ja lääkkeisiin. Lasten koulunkäynti on myös erittäin vaikeaa ja välillä pysähdyksissä koronan ja taistelujen vuoksi.
Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan apu pelastaa ihmishenkiä
Suomen Lähetysseura on tehnyt päätöksen 50 000 euron lisäavustuksen kanavoimisesta Myanmariin ja valmistautuu lähettämään vielä toiset 50 000 euroa ensi vuoden alussa. Nämä varat on saatu Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymiltä, jotka ovat kaikki myöntäneet katastrofiapua Myanmariin.
– Kysyin yhdeltä kumppaneistamme, mitä hän ajattelee seurakuntien Suomesta antamasta avusta. Hän vastasi, että kun ihmisiä yritetään näännyttää nälkään, avun saaminen on elämän ja kuoleman kysymys. Niin tärkeää tämä ja myös yksittäisten suomalaisten tuki nyt on. Lahjoitukset ovat enemmän kuin tarpeen.
Kaikkein kiireellisin toive on, että tappaminen loppuisi.
– Olli Pitkänen
Mitä muuta Myanmarissa nyt toivotaan kuin konkreettista hätäapua?
– Myanmarin kristityt pyytävät erityisesti esirukousta, että sotilasjuntan epäinhimilliset ihmisoikeusrikkomukset loppuisivat, ja demokratia palaisi Myanmariin. Myanmarissa toivotaan, että sotilasjuntta luopuisi vallasta ja tilalle tulisi hallinto, jossa ihmisten ääni kuuluisi ja ihmisoikeusrikkomukset tulisivat rangaistuiksi. Kaikkein kiireellisin toive on, että tappaminen loppuisi. Tätä varten he toivovat, että muu maailma ei unohtaisi heitä eikä media vaikenisi tilanteesta, Olli Pitkänen sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaalainen Rauno Juhola joutui 24-vuotiaana keskelle Ruandan kansanmurhaa – ”Ihminen, jolla on yhtään empatiakykyä, ei voi olla auttamatta toista hädässä”
AjankohtaistaRauno Juhola osallistui nuorena Ranskan muukalaislegioonan operaatioon, jolla pyrittiin pysäyttämään kansanmurha Ruandassa. Hän näki läheltä sekä pysäyttävää pahuutta että pyyteetöntä hyvyyttä.