Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa johtaa harvoin rangaistuksiin – 14-vuotias Taru päätyi uhriksi muuttaessaan pois rikkinäisestä kodista huolehtivaisen Mikon luo
Nuori ei osaa punnita ratkaisujensa seurauksia kuten aikuinen.

Nuori ei osaa punnita ratkaisujensa seurauksia kuten aikuinen.

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa johtaa harvoin rangaistuksiin – 14-vuotias Taru päätyi uhriksi muuttaessaan pois rikkinäisestä kodista huolehtivaisen Mikon luo

Ihmiskaupan uhriksi joutunut nuori voi luulla hyväksikäyttöä rakkaudeksi tai parisuhteeksi. Rikoksen tekijä käyttää toisen luottamusta hyväkseen.

Lapsiin ja nuoriin kohdistunut ihmiskauppa johtaa harvoin rangaistuksiin. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa -selvityksestä.

Vuonna 2014 viranomaisten tietoon tuli 26 tapausta, joissa nuoren epäiltiin joutuneen ihmiskaupan uhriksi. Yhtään tekijää ei rangaistu. Seuraavana vuonna viranomaisten tietoon tuli 42 tapausta, mutta vain yksi rikos johti rangaistukseen. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 19 ja 2. Vuodelta 2017 tapauksia tuli viranomaisen tietoon seitsemän, syyttäjälle ilmoitettiin 12 tapauksesta ja kahdeksassa rikoksesta langetettiin tuomio. Näitä tapauksia tutkittiin ihmiskauppana tai törkeänä ihmiskauppana, ja osa piti sisällään seksuaalista hyväksikäyttöä.

– Ilmeisesti aikuisen nuoreen kohdistamaa seksuaalista kiinnostusta ei pidetä kovin tuomittavana. Minusta raja on selvä: seksin ostaminen alaikäiseltä on rikos. Alaikäinen ei voi antaa suostumusta seksiin aikuisen kanssa, sanoo tutkija Elina Kervinen HEUNI:sta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän projektipäällikkö Veikko Mäkelä näkee ongelman myös siinä, että uhreja ei tunnisteta.

– Suomessa ei osata ajatella, että ihmiskauppa on täällä. Ajatellaan, että se voi ehkä koskea turvapaikanhakijoita tai sitä esiintyy ulkomailla, mutta se ei koske meitä. Vaikka viranomainen tunnistaisi hyväksikäytön, hän ei välttämättä osaa yhdistää sitä ihmiskauppaan. Tästä syystä paljon tapauksia jää tunnistamatta, ja se on minusta huolestuttavaa, Mäkelä sanoo.

Selvitys pohjautuu lasten ja nuorten kanssa toimiville asiantuntijoille lähetettyyn kyselyyn, asiantuntijahaastatteluihin sekä viranomaistilastoihin.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaiden yleisimmin kohtaamat ihmiskaupan muodot ovat työperäinen hyväksikäyttö (20%), seksuaalinen hyväksikäyttö (19%), muu ihmiskaupan muoto (11%) ja avioliittoon pakottaminen (5%). Esimerkiksi rikoksiin tai kerjäämiseen pakottaminen ovat niin ikään ihmiskaupan muotoja.

14-vuotias pakotettiin prostituutioon

Usein hyväksikäyttäjä on henkilö, johon lapsi tai nuori luottaa, tai jonka uskoo peräti rakastavan häntä. Nuori voi kuvitella olevansa seurustelusuhteessa eikä hahmota olevansa hyväksikäytön uhri. Hyväksikäyttäjä voi olla myös lapsen huoltaja, sukulainen, tuttava tai muu turvalliseksi mielletty henkilö.

– Hyväksikäyttäjän on luotava luottamuksellinen suhde uhriinsa. Mitä enemmän uhri luottaa, sitä helpompi hänet on saada toimimaan siten kuin hyväksikäyttäjä haluaa. Nuori uhri ei osaa aina tunnistaa, milloin kyse on seksuaalisesta hyväksikäytöstä, Veikko Mäkelä sanoo.

Luullaan, että nuoret ovat itsenäisempiä ja kypsempiä kuin he oikeasti ovat.
- Projektipäällikkö Veikko Mäkelä

Mäkelä huomauttaa, että Suomessa nuorten varhaista itsenäistymistä tukeva kulttuuri saattaa altistaa nuoren hyväksikäytölle tai jopa ihmiskaupalle.

– Luullaan, että nuoret ovat itsenäisempiä ja kypsempiä kuin he oikeasti ovat. Kaksikymmentävuotiaankin aivot ovat vielä kehittymisvaiheessa. Nuorille sälytetään usein liikaa vastuuta valinnoistaan, Mäkelä sanoo.

Nuoret voivat päätyä täysin ennakoimattomiin tilanteisiin, joita eivät voi enää hallita.

”Tarun”, 14, tarina kuvaa ilmiötä hyvin:

"Taru tapasi itseään huomattavasti vanhemman Mikon netin keskustelupalstalla. Mikko oli Tarua kohtaan huomaavainen ja huolehtiva. Se tuntui Tarusta hyvältä, sillä hänen kotiolonsa olivat vaikeat. Pian Mikko ehdottikin Tarulle, että hänellä olisi parempi olla, jos Taru muuttaisi Mikon luokse asumaan.

Pian muuton jälkeen Mikko muuttui ja alkoi vaatia Tarulta seksuaalista kanssakäymistä. Taru ei halunnut palata kotiinsa, minkä lisäksi hän ajatteli, että Mikko rakastaa häntä ja hän Mikkoa.

Mikko käytti Tarua seksuaalisesti hyväkseen, käyttäen myös väkivaltaa, usean vuoden ajan. Mikko pakotti Tarun lopulta prostituutioon. Tarua käytettiin hyväksi kahdeksassa eri kaupungissa eri puolilla Suomea. Asiakkaita oli satoja." (Lähde: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 2019.)

Rikoksentekijä voi toki olla myös täysin tuntematon.

Autokyyti ja tupakkaa

Selvityksessä 39 prosenttia asiantuntijoista kertoi kohdanneensa seksuaalisesti hyväksikäytettyjä nuoria. Hyväksikäyttötapauksissa aikuinen oli lahjonut lapsen tai nuoren antamalla hänelle lahjan vastineeksi seksuaalisesta teosta. Ihmiskaupaksi hyväksikäyttö muuttuu, kun lapsi tai nuori otetaan määräysvaltaan, ja hänet esimerkiksi pakotetaan tiettyihin tekoihin yleensä useita kertoja ja pitkän ajan kuluessa.

– Minusta ei pitäisi puhua vastikkeellisesta seksistä, koska se vihjaa, että nuori olisi tasavertainen, aktiivinen toimija suhteessa aikuiseen. Oikeampi ilmaisu olisi kaupallinen seksuaalinen hyväksikäyttö, Elina Kervinen linjaa.

Ilmiö on yleinen, sillä kymmenelle prosentille ammattioppilaitoksissa opiskelevista nuorista oli tarjottu rahaa, autokyytejä, tupakkaa, merkkivaatteita tai päihteitä vastineeksi seksistä. Vastaavasti viisi prosenttia lukiolaisnuorista ja kuusi prosenttia peruskoululaisista oli kokenut vastaavanlaisia seksin ostoyrityksiä.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä on autettu vuosien 2006–2018 aikana 55:tä alle 18-vuotiasta ja 141:tä nuorta (18–21-vuotiasta). Moni tapaus jää kuitenkin tunnistamatta. Etenkin suomalaisia ihmiskaupan uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria tunnistetaan heikosti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ei ole ohjautunut yhtään suomalaista alle 18-vuotiasta lasta, vaikka tuomioon asti edenneissä tapauksissa on ollut myös alaikäisiä suomalaisia uhreja.

Selvityksessä suositellaan, että eri viranomaisten, kuten lastensuojelun, syyttäjien ja tuomioistuinten, on lisättävä koulutusta lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta. Myös moniammatillista yhteistyötä on kehitettävä ja ennaltaehkäisevän työn resursseja lisättävä.

(Lähteet: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ihmiskauppa Suomessa -selvitys 2019. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Kouluterveyskysely, THL 2013) Lisätty haastateltavien taustaorganisaatiot 22.3. klo 11.22.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi