Ennätysmäärä ihmiskauppaa ilmi Suomessa viime vuonna – nuorin uhri 13-vuotias
Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta asiakasta, joista noin kaksi kolmasosaa oli turvapaikanhakijoita. 61:tä oli hyväksikäytetty työntekijänä ja 45 ihmistä seksuaalisesti. Muut olivat joutuneet esimerkiksi pakotetuiksi naimisiin, rikollisuuteen tai elinkauppaan.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta asiakasta, joista noin kaksi kolmasosaa oli turvapaikanhakijoita. 61:tä oli hyväksikäytetty työntekijänä ja 45 ihmistä seksuaalisesti. Muut olivat joutuneet esimerkiksi pakotetuiksi naimisiin, rikollisuuteen tai elinkauppaan.

Ennätysmäärä ihmiskauppaa ilmi Suomessa viime vuonna – nuorin uhri 13-vuotias

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 130 uutta ihmistä. Joka kolmatta oli hyväksikäytetty Suomessa.

Poika, joka on pakotettu myymään seksiä matkalla turvapaikanhakijaksi Suomeen. Vastentahtoisesti Suomeen naitu nainen, joka on päätynyt avioliiton kulissien takana kotiorjaksi, seksuaalisesti hyväksikäytetyksi ja ehkä myös työskentelemään palkatta miehen suvun yrityksessä. Mies, joka työskentelee maanmiehensä omistamassa pienessä etnisessä ravintolassa pääkaupunkiseudulla ilman hänelle kuuluvia oikeuksia.

Nämä ovat esimerkkejä kokemuksista, jollaisia on 130:lla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään viime vuonna päässeellä. Heitä oli ennätyksellisen monta.

– Uhriluvun merkittävä kasvu liittyy turvapaikanhakijoiden ennätyksellisen suureen määrään Suomessa. Suurin osa on joutunut ihmiskauppaan ennen tänne saapumistaan, kertoo auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Katri Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien joukossa on parikymmentä alaikäistä, jotka ovat saapuneet yksin Suomeen. Heistä nuorin on vasta 13-vuotias.

– Lapsissa on seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, joukossa myös poikia. Osaa on käytetty lapsityössä, jotkut ovat joutuneet pakkoavioliittoon.

Suomessa autettiin viime vuonna ihmiskaupan uhreja, joilla oli 23 eri kansalaisuutta.

Suomessa autettiin viime vuonna ihmiskaupan uhreja, joilla oli 23 eri kansalaisuutta.

Eri kansalaisuuksia 23

Auttamisjärjestelmä on tähän asti avustanut 40–60 uhria vuosittain. Auttamisjärjestelmä toimii Maahanmuuttoviraston alaisessa Joutsenon vastaanottokeskuksessa ja voi esimerkiksi majoittaa kovia kokeneet ihmiset, tarjota heille sosiaali- ja terveyspalveluita sekä oikeusapua ja suojella heitä uudelleen ihmiskauppiaiden käsiin joutumiselta.

Thaimaasta tuli Suomeen viime vuonna 26 ihmiskaupan uhria, Somaliasta 23 ja Nigeriasta 22. Nämä ovat suurimmat kansallisuusryhmät, mutta kaikkiaan kansalaisuuksia oli 23. Ihmiskauppaan liittyy eri kulttuureissa usein omia erityispiirteitään.

– Nigerialaisiin naisiin kohdistuva pakkoprostituutio on tällä hetkellä tunnettu ilmiö Euroopassa. Naisia pakotetaan seksityöhön heidän kulttuuriinsa ja uskomuksiinsa liittyvillä asioilla kuten voodoolla, sanoo Katri Lyijynen.

Meillä on aasialaista yhteisöä, joka omistaa ravintoloita. He tuottavat niihin oman maan kansalaisia töihin, eivätkä olot ole aina asialliset. – Katri Lyijynen

Ihmiskaupan uhreina autetuista thaimaalaisista suurin osa on marjanpoimijoita, joita hankasalmelaisen miehen epäillään pitäneen pakkotyössä. Poimijoissa oli naisia ja miehiä. Juttu on siirtynyt syyteharkintaan.

Somalialaisista osa on naitettu vastoin tahtoaan. Lisäksi jotkut ovat joutuneet moderniin orjatyöhön matkallaan Eurooppaan tai sen halki.

Auttamisjärjestelmään ei viime vuonna tullut suomalaisia ihmiskaupan uhreja, mutta Lyijynen muistuttaa, että takavuosina heitäkin on ollut. Ihmiskauppa ei ole pelkkää tuonti-rikollisuutta.

Työperäisen ihmiskaupan uhrit usein miehiä

Tavallisin Suomessa esiin tullut ihmiskauppa liittyi viime vuonna pakkotyöhön ja huonoihin työoloihin. Epäilty työntekijöiden riistäminen tapahtui kotimaassa 36 tapauksessa 61:stä. Marjametsän lisäksi hyväksikäyttöä oli esimerkiksi pienissä etnisissä ravintoloissa.

– Työperäisen ihmiskaupan uhrit ovat olleet jo vuosia enimmäkseen miehiä, jotka tulevat Aasian maista kuten Bangladeshista, Thaimaasta, Kiinasta ja Intiasta. Meillä on aasialaista yhteisöä, joka omistaa ravintoloita. He tuottavat niihin oman maan kansalaisia töihin, eivätkä olot ole aina asialliset, kertoo ylitarkastaja Lyijynen.

Hänen mukaansa pitkät alihankintaketjut altistavat työntekijöitä ihmiskaupalle muillakin aloilla.

– Siivoustyö on näkynyt meillä aikaisempina vuosina. Olemme myös miettineet, onko valtavilla telakka- ja rakennustyömailla asiat kunnossa, mutta viime vuonna niiden työntekijöitä ei päätynyt ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, toteaa Lyijynen.

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä tietää työvoiman hyväksikäyttötapauksia myös tehdastyössä, kauneushoitoloissa ja maataloudessa.

– Hyväksikäyttö tapahtuu usein niin sanotuilla matalapalkka-aloilla, Marttila summaa.

Moni on joutunut kertomaan useat kerrat traumaattisesta kokemuksestaan, mutta on lähetetty lopulta takaisin lähtömaahansa. – Essi Thesslund

Tekijä hyödyntää uhrin pelkoa

 

Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen asiakkaina oli viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa.

Mukana on myös suomalaisia. Osa ei ole halunnut viedä asiaansa viranomaisille. Nämä tapaukset eivät näy virallisissa tilastoissa.

– Varsinkin vakavasti traumatisoituneiden ihmisten asema on ollut heikko, eivätkä he ole saaneet tarvitsemaansa apua ihmiskaupan uhreille tarkoitetussa järjestelmässä. Moni on joutunut kertomaan useat kerrat traumaattisesta kokemuksestaan, mutta on lähetetty lopulta takaisin lähtömaahansa, kertoo ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija Essi Thesslund Pro-tukipisteestä.

Pro-tukipisteessä tunnistettiin viime vuonna 16 ihmistä, jotka myivät seksiä pakon alla. – Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa olevien seksin myyjien mukana, kertoo erityisasiantuntija Essi Thesslund.

Pro-tukipisteessä tunnistettiin viime vuonna 16 ihmistä, jotka myivät seksiä pakon alla. – Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa olevien seksin myyjien mukana, kertoo erityisasiantuntija Essi Thesslund.

Kyse on ihmiskaupasta, kun seksin myyjän ja ostajan välissä toimii kolmas osapuoli, joka kontrolloi seksin myyjän toimintaa. Seksin myyjä ei ole välttämättä päättänyt myydä seksiä, vaan on saattanut luulla tulevansa töihin kauppaan tai malliksi. Osa tietää tulevansa Suomeen myymään seksiä, mutta ei sitä, ettei voi päättää esimerkiksi kuinka monta seksin ostajaa ottaa vastaan, minkälaiseen seksiin suostuu, käyttääkö kondomia ja miten pitkään jatkaa seksin myyntiä.

Ihmiskaupassa tekijä tuntee usein suomalaisen yhteiskunnan säännöt ja toimintatavat ja käyttää hyväkseen uhrin tietämättömyyttä, häpeää tai pelkoa.

– Suomalaisessa kulttuurissakin huoran leima on niin vahva, että sillä voi kiristää. Kerromme vanhemmillesi ja somessa, että olet prostituoitu, ellet jatka, kuvaa Thesslund.

Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli 43 ihmistä, jotka olivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomessa.

Viime vuonna viranomaisten tietoon tuli 43 ihmistä, jotka olivat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi Suomessa.

Avun piiriin monia reittejä

Kaupalliseen seksiin liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan Suomessa heikommin kuin työvoiman hyväksikäyttö. Eduskunnalle toimitettiin jo vuonna 2014 ihmiskaupparaportti tästä epäkohdasta.

– Ihmiskaupan uhrit löytävät meille usein toisten, paremmassa asemassa olevien seksin myyjien mukana. He ovat huomanneet, että tuolla ei mene hyvin, kertoo Thesslund.

Seksin myyjä voi tulla Pro-tukipisteeseen hakemaan ensin anonyymejä terveyspalveluja, kondomeja ja liukuvoiteita. Kun luottamus työntekijöihin syntyy ja alistettu elämäntilanne alkaa paljastua, saattaa ihmiskauppa tulla esiin.

Toisinaan poliisi tuo Pro-tukipisteeseen seksin myyjän, jonka epäilee toimivan ihmiskauppiaan alaisuudessa. Joskus ohjaavana tahona on jokin kolmas osapuoli, kuten seksin ostaja.

– Seksin ostajiin liitetään yleensä pelkästään negatiivisia mielikuvia, mutta jotkut seksin ostajat ovat jopa omilla varoillaan järjestäneet ihmiskaupan uhriksi joutuneen seksin myyjän matkan, ottaneet hänet kotiinsa tai maksaneet hänen velkansa hyväksikäyttäjälle. Seksin ostajat ovat niitä valtaväestön jäseniä, joilla on kontakteja ihmisiin, jotka eivät myykään seksiä vapaaehtoisesti, Thesslund sanoo.

Kukaan ei tiedä, kuinka suuri osa ihmiskaupasta jää piiloon. Euroopassa on arvioitu, että viranomaisten tietoon päätyy puolet tai sitäkin pienempi osa toiminnasta.

Rikosuhripäivystyksessä ja Pro-tukipisteessä toivotaan muutoksia ihmiskauppaepäilyjen oikeuskäsittelyyn. Nyt on vaikea ennustaa, miten käy ihmiselle, joka uskaltautuu hakemaan apua.

– Pahimmassa tapauksessa ihminen saattaa jäädä ilman apua tai korvauksia, jos tapausta ei tutkita ihmiskauppana vaan toisella rikosnimikkeellä. Tämä taas ei välttämättä tarkoita, ettei kyseessä olisi ollut ihmiskauppa, vaan että sitä ei voi näyttää toteen, kertoo Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Uhri voi pysyä hiljaa pelätessään, että häntä syytetään rikoksista, joita hänet on pakotettu tekemään. Hän pelkää usein myös ihmiskauppiaiden vahingoittavan häntä tai kotimaassa olevia sukulaisia kostoksi ihmiskaupan paljastamisesta.

– Valitettavasti nämä pelot eivät ole täysin aiheettomia, Marttila sanoo.

 

Juttua korjattu 18.1. klo 14.25. "Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävässä Pro-tukipisteessä tunnistettiin viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa" muutettu muotoon "Seksi- ja erotiikka-alalla toimivien ihmisten ja ihmiskaupparikosten uhrien oikeuksia edistävän Pro-tukipisteen asiakkaina oli viime vuonna 16 ihmiskaupan uhria, joista kymmentä on hyväksikäytetty Suomessa."

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: