Jennin äiti teki itsemurhan, Janita menetti yllättäen isänsä – näin Suomessa autetaan, kun elämä romahtaa
Nykyään Jenni voi hyvin, ja hänellä on perhe. Musiikki on jäänyt Jennin elämään rakkaana harrastuksena.

Nykyään Jenni voi hyvin, ja hänellä on perhe. Musiikki on jäänyt Jennin elämään rakkaana harrastuksena.

Jennin äiti teki itsemurhan, Janita menetti yllättäen isänsä – näin Suomessa autetaan, kun elämä romahtaa

Nyt mielenterveyspalveluiden ongelmiin on havahduttu. Tavoitteena on, että psykoterapia kuuluisi kaikille ilman anelua.

Jennin elämä romahti 20-vuotiaana, kun hänen äitinsä päätyi itsemurhaan. Taustalla oli tuoreen avioeron lisäksi yksi aikaisempi itsemurhayritys, sairaalajaksoja ja useita eri masennuslääkekokeiluja. Äiti oli kuollessaan kotona, lomalla sairaalajaksolta.

– Alan ammattilainen sanoi, että tuskin äitisi yrittää itsemurhaa enää uudelleen, Jenni muistelee.

Nykytietämyksen mukaan aiempi itsemurhayritys on nimenomaan riskitekijä uudelle yritykselle.

– Äidin vointi oli mennyt hyvin huonoksi avioeron jälkeen, mutta silti kukaan ei osannut odottaa tällaista. Totta kai näin, että äidillä oli paha olla, mutta toisaalta olin luottavaisin mielin, koska äiti oli hoidon piirissä, Jenni kertoo.

Ammatillinen osaaminen on yhä hyvin vaihtelevan tasoista.
– Jenni

Menetyksen aikaan Jenni opiskeli musiikkia. Aluksi hän ei halunnut puhua äidistään, mutta lopulta isä sai hänet taivuteltua hakemaan apua.

– Kävin sairaanhoitajan luona, ja hän yritti kai lohduttaa, että onhan sinulla sentään musiikkiopinnot. Minulle tuli kommentista vain huonompi olo, että en pysty tähänkään, Jenni muistelee.

Tästä kohtaamisesta kului kaksi vuotta, ennen kuin Jenni hakeutui YTHS:n kautta tuen piiriin. Aluksi hänet ohjattiin psykoanalyysiin, joka oli täysin väärä valinta.

– Psykoanalyysi on vanhentunut terapiasuuntaus, eikä se perustu tutkimusnäyttöön. Lisäksi se on väärä työskentelytapa posttraumaattisesta stressihäiriöstä kärsivälle. Lopulta apu löytyi kognitiivisen suuntauksen psykoterapeutista, läheisistä ja vertaistuesta.

Jopa ammattilaiset asenteellisia

Lääkkeitä Jenni käytti jonkin aikaa pahimpina aikoina.

– Lääkkeillä on varmasti oma paikkansa, mutta kukaan ei saisi jäädä vain niiden varaan.

Itsekin mielenterveysalalle kouluttautuneena Jenni näkee nykyjärjestelmässä paljon parannettavaa.

– Kun aloin opiskella psykologiaa, oli pieni järkytys huomata, että osa alan opiskelijoista piti itsemurhan kohdanneita perheitä tai mieleltään sairastuneita jotenkin outoina ja omituisina, Jenni kertoo.

– Kun aloin opiskella psykologiaa, oli pieni järkytys huomata, että osa alan opiskelijoista piti itsemurhan kohdanneita perheitä tai mieleltään sairastuneita jotenkin outoina ja omituisina, Jenni kertoo.

– Nykyään tarvitaan paljon enemmän resursseja juuri matalan ja keskitason mielenterveyspalveluihin. Lähetteitä kirjoitetaan entistä enemmän, mutta se ei auta, jos vain psykoottiset ja itsetuhoiset saavat nopeasti hoitoa. Resursseja tarvitaan jo silloin, kun ongelmat eivät ole vielä kasvaneet valtaviin mittasuhteisiin.

Psykologiaa opiskellessaan Jenni törmäsi jopa alan ammattilaisiksi kouluttautuvien joukossa outoihin ennakkoluuloihin ja asenteisiin.

– Ammatillinen osaaminen on yhä hyvin vaihtelevan tasoista. Kun itse aloin opiskella psykologiaa, oli pieni järkytys huomata, että osa alan opiskelijoista piti itsemurhan kohdanneita perheitä tai mieleltään sairastuneita jotenkin outoina ja omituisina – ”niinä muina”.

Helppo reitti terapiaan

Jennin tarina kuvastaa omalta osaltaan suomalaisen mielenterveyshoidon puutteita.

Nyt pitäisi olla luvassa parannus muun muassa kuntouttavan psykoterapian ja psykiatrian erikoisasiantuntemuksen saatavuuteen.

Mielenterveyden häiriöiden hoidossa on pitkään ollut pullonkaulana nimenomaan Kelan tukema kuntouttava psykoterapia, jonka saaminen on yhä paitsi hidasta, myös monille liian kallista.

Psykoterapiaa ei pitäisi enää erikseen anoa Kelalta, kuten nykyään.
– Professori Sami Pirkola

Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta vetää työryhmää, joka laatii Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää mielenterveysstrategiaa. Sen avulla linjataan, miten mielenterveyspalveluita pitäisi kehittää.

Psykoterapian saatavuus kuuluu tärkeänä osana kehittämistyöhön. Tällä hetkellä psykoterapia on jäänyt pitkälti Kelan kuntoutuspsykoterapian varaan.

– Psykoterapian pitäisi olla matalalla kynnyksellä koko järjestelmästä saatavilla. Psykoterapiaa ei pitäisi enää erikseen anoa Kelalta, kuten nykyään. Koko vanha malli pitää päivittää, ja avainsanoja ovat tavoitteellisuus, nopeus ja asiakaslähtöisyys, Pirkola linjaa. Tänä päivänä hoidon saatavuus vaihtelee paljon alueellisesti, ja tähänkin on saatava parannus.

”Pelkäsin jääväni vain lääkkeiden varaan”

Janita, 29, menetti isänsä seitsemän vuotta sitten.

– Heti tapahtuman jälkeen äidille tarjottiin kriisiapua, mutta sokissa ja siinä hetkessä hän ei osannut ottaa sitä vastaan.

Suru-uutinen tavoitti Janitan ulkomailta.

– Minulle kukaan ei tarjonnut kriisiapua; ei heti eikä myöhemmin. Minusta sitä tulisi tarjota vielä uudelleen akuutin sokkivaiheen jälkeen. En usko, että omainen kykenee siinä tilassa tekemään loppuun asti harkittuja, kauaskantoisia ratkaisuja. Aina pitäisi myös varmistaa, että paikalla ovat kaikki ne, joita kriisi koskee – ja että heillä on mahdollisuus kriisiapuun.

Opiskelijana Janita oli YTHS:n terveydenhuollon piirissä. Hänelle järjestyi sitä kautta viisi vuotta psykoterapiaa.

– Pelkäsin, että minulle tarjottaisiin vain lääkkeitä, enkä halunnut jäädä pelkästään niiden varaan. Olin kuullut paljon kokemuksia siitä, että omainen jää pelkän lääkityksen varaan, eikä muuta apua tarjota. Tarvitsin ennen kaikkea keskustelua ja kohtaamista, Janita sanoo.

Janitan mielestä keskustelu mielenterveyshoidon saatavuudesta on äärettömän tärkeää.

– Terapian saannissa on suuria alueellisia eroja jopa saman kaupungin sisällä. Apua täytyy järjestyä nopeasti myös heikoimmassa asemassa oleville, Janita huomauttaa.

– Apua täytyy järjestyä nopeasti myös heikoimmassa asemassa oleville, Janita painottaa..

– Apua täytyy järjestyä nopeasti myös heikoimmassa asemassa oleville, Janita painottaa..

Apu on pirstaleina siellä täällä

Sami Pirkolan mukaan psykiatrian erikoisasiantuntemus täytyy tuoda terveyskeskuksiin. Sen on oltava saatavilla heti.

– Psykiatrisen osaamisen tuki voi olla läsnä fyysisesti, sähköisesti tai puhelimitse. Pääasia on, että psykiatrinen konsultaatio on mahdollista heti terveyskeskuksessa, Pirkola sanoo.

– Oleellista on, että potilas saa samasta paikasta koko hoitopaketin. Nyt tilanne on se, että mielenterveyden palvelut ovat pirstaloituneet: jokainen toimija touhuaa itsekseen, vaikka kaikkien pitäisi pelata samaan maaliin ja muodostaa yksi hoitokokonaisuus.

Kun mielenterveyden häiriöistä kärsivä jää ilman tehokasta ja nopeaa hoitoa, ongelmat ennättävät syventyä. Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä 139 000 ihmistä. Heistä kaksi viidestä on eläkkeellä mielenterveyssyistä. Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vain kymmenen prosenttia masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneesta on saanut psykoterapiaa, vaikka se on tutkitusti tehokas hoitomuoto.

Haastateltujen naisten tunnistetietoja on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Lähteet: Kela, STM, Eläketurvakeskus

Terapiaa joutuu odottamaan jopa vuoden

Kelan korvaamaa kuntouttavaa psykoterapiaa voi saada, kun 16–67-vuotiaan työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi, ja hän on jo saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään 3 kuukautta asianmukaista hoitoa. Psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, onko kuntoutuspsykoterapia tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi. Näin kertoo Kela.

Tällä hetkellä järjestelmä toimii siten, että ensin potilas tapaa terveyskeskuslääkärin, joka kirjoittaa lähetteen psykiatriselle poliklinikalle. Jos potilas hakee nykyistä Kelan kuntouttavaa psykoterapiaa, psykiatriselle poliklinikalle pääsyä pitää odottaa määrittelemätön aika. Sieltä pitää saada erikoislääkärin lausunto, minkä jälkeen potilaan on käytävä poliklinikalla seurannassa kolme kuukautta.

Kelan päätöstä tuetusta psykoterapiasta joutuu odottamaan muutamasta viikosta kahteen kuukauteen. Sitten potilaan pitää löytää itselleen terapeutti. Pahimmillaan koko ruljanssiin kuluu vuosi.

Lisäksi on huomattava, että Kela ei myönnä tuettua psykoterapiaa läheskään kaikille. Kelan korvaama kuntouttava psykoterapia on suunnattu nuorille ja työikäisille. Kelan tukemanakin potilas maksaa omasta pussistaan noin 35–50 euroa jokaisesta terapiakerrasta. Terapiakäyntejä tulee olla kerran viikossa, jotta hoidolla olisi vaikuttavuutta. Tällöin terapiakustannukset ovat noin 140–200 euroa kuukaudessa.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi