Näin papit perustelevat kantojaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon – sekä kannattajat että vastustajat vetoavat teologiaan, mutta eri tavoin
Kirkko on jakautunut kahteen poteroon sen suhteen, mitä ajatella samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Väitöskirjatutkija Laura Kallatsa totesi, että kummallakin puolella on hyviä argumentteja.

Kirkko on jakautunut kahteen poteroon sen suhteen, mitä ajatella samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Väitöskirjatutkija Laura Kallatsa totesi, että kummallakin puolella on hyviä argumentteja.

Näin papit perustelevat kantojaan samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon – sekä kannattajat että vastustajat vetoavat teologiaan, mutta eri tavoin

Kummallakin puolella on hyviä perusteluja, sanoo aihetta väitöskirjassaan tutkinut Laura Kallatsa.

Kumpikin puolue osaa perustella kantansa hyvin. Sen Laura Kallatsa tajusi, kun hän tutki käytännöllisen teologian väitöskirjaansa varten sitä, millä tavalla Suomen luterilaisen kirkon papit perustelevat näkemyksiään samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä.

– Koen tutkimuksen jälkeen itsekin ymmärtäväni paremmin erilaisia näkökantoja, Kallatsa sanoo.

Sellaisesta kehityksestä kirkko saa olla iloinen. Kysymys siitä, tulisiko myös samaa sukupuolta olevien parien päästä kirkossa naimisiin, on jakanut kirkon kahteen leiriin. Kirkolliskokous, joka on luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, on asian kanssa jumissa. Piispat pohtivat vastikään kaksi vuotta, mikä olisi heistä jokaiselle sopiva kompromissiratkaisu. Tulos oli, että kompromissia ei löytynyt.

Lähes jokainen kommentaattori on yhtä mieltä siitä, että kummankin osapuolen näkemyksiä tulisi kunnioittaa. Mutta jos kirkko ei halua hajota, jonkun pitäisi myös joustaa. ”Jos itse kukin pidämme omasta linjastamme täysin kiinni, valitsemme kirkon hajoamisen tien”, Helsingin piispa Teemu Laajasalo totesi elokuussa kirkolliskokouksen täysistunnossa.

Kumpikin puolue vetoaa teologiaan

Laura Kallatsan tekemään kyselytutkimukseen vastasi 534 pappia ympäri Suomea. Heistä noin puolet kannatti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja 40 prosenttia vastusti.

Kallatsa jaotteli pappien argumentit neljään lokeroon. Kummallakin puolella vedotaan eniten teologisiin perusteisiin.

– Sekä kannattajat että vastustajat kysyvät, mikä on Jumalan tahto, Kallatsa selittää.

Vastustajien mukaan homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luoma ominaisuus ihmisessä, vaan syntiinlankeemuksen tulosta. Jumala on tarkoittanut avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi. Jumalan tahto on, että homoseksuaalit eivät avioidu.

Kannattajien mukaan homoseksuaalisuus on yksi ominaisuus ihmisessä siinä missä mikä tahansa muukin. Jumala on luonut kunkin ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan silmissä on yhdentekevää, onko ihminen homo vai hetero.

Toiseen lokeroon Kallatsa luokitteli juridiset argumentit.

– Näissä perusteluissa vedotaan usein ihmisoikeuksiin. Papit tuovat esille, että ihmisoikeudet nousevat nimenomaan kristinuskosta, jossa jokainen ihminen on tasa-arvoinen Jumalan edessä, Kallatsa sanoo.

Juridisiin argumentteihin vetoavat ainoastaan vihkioikeutta kannattavat papit.

– Vastustajat varmaankin haluavat erottaa kirkon avioliittokysymyksen selkeästi yhteiskunnallisista näkökulmista ja avioliittolaista. Kirkon pitäisi heidän mukaansa tehdä omat päätöksensä, Kallatsa sanoo.

Juridisiin perusteisiin vetoavat papit toteavat, että jokaisella kirkon jäsenellä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja että kirkon tulisi noudattaa avioliittolakia, joka ei erottele vihittäviä sukupuolen perusteella.

Laura Kallatsan tutkimuksessa selvisi, että kummallakin puolella kiistaa käytetään argumentteja, joita toinen puolue ei käytä. Vain vihkimiseen myönteisesti suhtautuvat papit vetoavat juridisiin argumentteihin ja vain kielteisesti suhtautuvat vetoavat avioliiton olemukseen.

Laura Kallatsan tutkimuksessa selvisi, että kummallakin puolella kiistaa käytetään argumentteja, joita toinen puolue ei käytä. Vain vihkimiseen myönteisesti suhtautuvat papit vetoavat juridisiin argumentteihin ja vain kielteisesti suhtautuvat vetoavat avioliiton olemukseen.

Naiset ja pääkaupunkiseudun papit suhtautuvat vihkimiseen myönteisimmin

Kolmanteen lokeroon Kallatsa sijoitti avioliiton olemukseen liittyvät argumentit. Niihin vetoavat lähestulkoon pelkästään vihkimistä vastustavat papit.

– He sanovat, että avioliitto käsitteenä tarkoittaa nimenomaan miehen ja naisen välistä liittoa. Osa papeista on sitä mieltä, että on ihan hyvä, että homoseksuaalit vakituistavat suhteensa, mutta kyse ei voi olla avioliitosta.

Neljänteen lokeroon Kallatsa luokitteli sellaiset argumentit, joissa papit vetoavat kirkon päätöksiin ja papin työn luonteeseen. Kyseisen sortin argumentteja käytetään kummallakin puolella.

– Vastustajat vetoavat, että papin täytyy kunnioittaa esimiestään ja kirkon virallisia päätöksiä. Jos kirkolliskokous jotain päättää, sen mukaan on mentävä, Kallatsa selittää.

– Kannattajat taas vetoavat pappiskutsumukseensa, johon kuuluu palvella jokaista kirkon jäsentä. Että eivät he voi päättää, keitä palvelevat ja keitä eivät.

Vihkimisen vastustajien ja kannattajien taustat eroavat selkeästi toisistaan. Helsingin hiippakunnan papit suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin muuta Suomea myönteisemmin. Espoon hiippakunta tulee toisena heti Helsingin jälkeen. Oulun hiippakunnan papisto taas on kaikkein kriittisintä. Naiset suhtautuvat vihkimiseen keskimäärin miehiä myönteisemmin.

– Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut ilmi, että nuoremmat suhtautuvat vihkimiseen hyväksyvämmin, mutta minun tutkimuksessani iällä ei näyttänyt olevan hirveästi merkitystä, Kallatsa sanoo.

Ihmiset ovat kertoneet, että tämä on avannut heidän ajatteluaan.

Eräs omituinen asia

Tutkimuksensa jälkeen Laura Kallatsa jäi ihmettelemään yhtä asiaa. Lähes kaikilla papeilla katsantokannasta riippumatta oli asiaan selkeä mielipide. Hyvin harvat olivat epävarmoja.

– Se on jännää, koska sekä suomalaiset että kansainväliset tutkimukset viime vuosilta kertovat, että pappien asenteet muuttuvat koko ajan hyväksyvämmiksi. Muutosta siis tapahtuu, vaikka vastaushetkellä pappien vastaukset näyttävät vakailta.

Moni pappi kertoi vastauksessaan, että avioliittokysymys on asia, johon on ollut pakko muodostaa kanta. Kun joku kysyy, vastauksen on oltava valmiina.

Pinnan alla ajattelu voi kuitenkin olla liikkuvampaa.

Kallatsa ei itse halua kannattaa julkisesti kumpaakaan puoluetta. Sen sijaan hän toivoo, että hänen tutkimuksensa auttaisi eri puolien ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin.

– Parasta saamaani palautetta on ollut sellainen, kun ihmiset ovat kertoneet, että tämä on avannut heidän ajatteluaan.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi