Neljä Onnelan perheen jäsentä laulaa samassa Raakkujat-kuorossa
– Konserteissa olemme aina saaneet aplodit, kertovat Anni ja Maiju Onnela, jotka laulavat Raakkujat-kuorossa.

– Konserteissa olemme aina saaneet aplodit, kertovat Anni ja Maiju Onnela, jotka laulavat Raakkujat-kuorossa.

Neljä Onnelan perheen jäsentä laulaa samassa Raakkujat-kuorossa

Laulaminen on Onnelan perheen jäsenille yhteinen harrastus. Anneli Notkolle kuorolaulaminen tuo hyvää mieltä.

Kuorolaulukoulu Raakkujat kokoaa Kallioon kaikenlaisia laulajia. Myös niitä, joille on todettu ykskantaan: ”Älä laula! Et pysy nuotissa.”

– Kuoronjohtaja on se, joka tekee kuoron, korostavat Raakkujat-kuorossa laulavat Anni ja Maiju Onnela.

Kuoroa johtaa kanttori Eeva-LiisaElsaMalmgren.

– Elsa on huippu. Hänen ilonsa ja energiansa tarttuvat ja tuovat aina hyvän mielen. Hän osaa kannustaa ja vaatia tosi positiivisesti, stressittömässä ilmapiirissä, Onnelan sisarukset hehkuttavat.

– Joskus kun aletaan harjoitella uutta laulua, tuntuu, ettei siitä tule mitään. Elsa sanoo vain rauhallisesti, että laitetaan hautumaan. Sitten seuraavalla kerralla laulusta muistaakin jo jotakin.

Luettelo kuoron hyvistä puolista jatkuu: Maa ei kaadu, jos työkiireiden takia ei pääsekään harjoituksiin. Esiintyminen ei ole pakollista. Eikä sekään, ettei esiintymisessä kaikki ole ihan kohdillaan, ole mikään katastrofi.

Elsa on huippu. Hänen ilonsa ja energiansa tarttuvat ja tuovat aina hyvän mielen. - Anni ja Maiju Onnela

Raakkujissa on satakunta laulajaa. Onnelan sisarukset ovat joukon nuoremmasta päästä. Maiju Onnela aloitti laulamisen äitinsä kanssa seitsemän vuotta sitten.

– Äiti oli nähnyt ilmoituksen Kirkko ja kaupungissa. Ajattelin silloin, että on kiva aloittaa yhteinen harrastus. Anni tuli kuoroon pari vuotta myöhemmin ja isä sitten, kun jäi eläkkeelle. Kuorosta on tullut meille perheharrastus, Maiju kertoo.

– Lisähaastetta tulee siitä, että laulamme stemmaääniä. Minusta tuntuu, että stemmaäänen hahmottaminen on helpompaa, jos melodia on ennestään tuttu, Maiju toteaa.

Kuoro on esiintynyt Kauneimmissa joululauluissa ja Kallio kukkii -tapahtumassa.

– Konserteissa olemme aina saaneet aplodit, mutta viime kerralla meiltä pyydettiin encorea. Se hämmensi. Lauloimme uudelleen laulun, jota toivottiin, Anni hymyilee.

– Kuoro tarjoaa hyvää hoitoa työputkeen tai mökkihöperyyteen, Anneli Notko sanoo. Hän laulaa Kamarikuoro Cantiamossa.

– Kuoro tarjoaa hyvää hoitoa työputkeen tai mökkihöperyyteen, Anneli Notko sanoo. Hän laulaa Kamarikuoro Cantiamossa.

Anneli Notko on viihtynyt Roihuvuoren seurakunnan Kamarikuoro Cantiamossa sen perustamisesta lähtien. Kuoro syntyi syksyllä 1985. Silloin kanttori Hannele Filppulan piti täydennyskoulutuksessaan harjoittaa ja esittää teos jonkin kuoron kanssa.

– Hannele uskalsi ryhtyä perustamaan kuoroa, kun kaksi oman seurakunnan pappia sitoutui miesääniin, Notko muistelee.

Niin vain ensimmäisenä adventtina esitettiin Dietrich Buxtehuden kantaatti. Projektikuoro vakinaistui, kun kuorolaiset halusivat jatkaa joulun jälkeen.

Anneli Notko on laulanut lapsesta asti. Nuorena aikuisena hän lauloi pari vuotta Kari Tikan johtamassa Logos-kuorossa.

– Ajatus laulamisesta jäi kytemään takaraivooni. Otin laulutuntejakin, mutta sooloilu ei tuntunut omalta jutulta.

– Kuorolaulaminen sopii minulle. Se tuottaa hyvää mieltä. Tutkitustikin se lisää aivo- ja muutakin terveyttä. Kuoro tarjoaa hyvää hoitoa työputkeen tai mökkihöperyyteen. Erityisesti iloitsen Cantiamon hyvästä yhteishengestä.

Moni koulussa lyttyyn lyöty kuutosen laulaja pärjää hyvin kuorossa. - Anneli Notko

Tänä syksynä Cantiamo harjoittelee Lasse Heikkilän Suomalaista messua ja Gabriel Faurén Requiemiä. Ohjelmassa on myös lauluja jumalanpalveluksia, myyjäis- ja vapputapahtumia sekä vanhainkotivierailuja varten.

Vuosien mittaan nuotteja on kertynyt kolme mapillista, ja lauluvihkot päälle.

– Olen saanut mahtavan henkisen pääoman. Tutuksi on tullut paljon sellaista, mihin en olisi muuten törmännyt, Notko arvioi.

– Pidän myös hyvänä, ettei kuoroomme ole koelaulua. Hannele kuuntelee kyllä uudet laulajat, että tietää, mihin ääneen kukin sopii. Moni koulussa lyttyyn lyöty kuutosen laulaja pärjää hyvin kuorossa, kun saa kannustavaa opastusta asiantuntijalta.

Kuorot ja lauluryhmät hakevat uusia jäseniä

Helsingin 17 suomenkielisellä seurakunnalla on noin 65 kuoroa ja lauluryhmää.

Lapsille ja nuorille suunnattuja lauluryhmiä on noin 20. Esimerkiksi voisi mainita vuosaarelaisen nuorten kuoron ja bändin Valon äänen.

Nuorille aikuisille tai erityisesti gospelmusiikista kiinnostuneille löytyy ainakin kuusi kuoroa, joiden ohjelmistossa on lähinnä gospelia ja hengellistä musiikkia. Tällainen kuoro on vaikkapa Lähde-kuoro Haagassa, Saarikuoro Lauttasaaressa tai Gospelia kaikille Mass Choir IV Töölössä.

Eläkeikäisten kuoroja on neljä. Ne muun muassa elävöittävät messuja laulullaan.

Tarjolla on noin 16 aikuisille soveltuvaa kuoroa, joissa tarvitaan kykyä laulaa äänissä. Ohjelmistossa on teoksia gospelista klassiseen. Muun muassa Herttoniemen ja Kulosaaren kirkkokuoro, Messulaulajat Malmilla ja Mikaelin Laulajat -mieskuoro kuuluvat tähän ryhmään.

Haastetta kaipaaville löytyy 10 vaativan tason kuoroa, joiden jäseniltä edellytetään kykyä laulaa suoraan nuoteista ja aikaisempaa kuorolaulukokemusta. Tällaisia kuoroja ovat muun muassa Graduale-kuoro Paavalin seurakunnassa ja Tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox.

Kaikille laulamisesta kiinnostuneille sopivat matalan kynnyksen kuorot, jotka laulavat pääosin yksi- tai kaksiäänistä vaihtelevaa ohjelmistoa. Niitä ovat muun muassa Maunulan lauluryhmä ja Pitäjänmäen Kamarikuoro.

Lue lisää kuoroista. Lisätietoa löytyy myös osoitteesta: kirkkohelsingissa.fi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi