Kuvan lähteet: Jaakko Julkunen / HS / Lehtikuva ja Sari Gustafsson / Lehtikuva
Neljä viidestä avaisi et:n opiskelun kirkkoon kuuluville oppilaille – johtava kasvatusalan pappi tyrmää
Kirkkohallituksen Jarmo Kokkosen mukaan et:n avaamista tärkeämpää olisi selvittää malleja uudelle yhteiselle katsomusaineelle.
Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannattaa sitä, että myös luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat lapset voisivat jatkossa valita koulussa uskonnonopetuksen sijaan elämänkatsomustiedon (et).
Tutkimuksen tilasi Vapaa-ajattelijoiden liitto. Siihen vastasi 1 003 henkilöä nyt kuluneen elokuun aikana.
Tällä hetkellä luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten ainoa vaihtoehto on käydä peruskoulussa ja lukiossa oman uskontonsa oppitunneilla. Uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita elämänkatsomustiedon tai uskonnon.
Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat lähtökohdiltaan, tavoitteiltaan ja sisällöiltään hyvin erilaiset katsomusaineet.
– Jarmo Kokkonen
Tutkimuksen mukaan enemmistö kaikkien muiden puolueiden paitsi kristillisdemokraattien kannattajista pitää et:n avaamista hyvänä ideana. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista avaamista kannatti yli 90 prosenttia, SDP:n kannattajista 82 prosenttia, kokoomuksen kannattajista 72 prosenttia, perussuomalaisten kannattajista 64 prosenttia ja keskustan kannattajista 58 prosenttia. Kannatus on korkeaa etenkin kaupunkilaisten ja nuorten keskuudessa.
Vapaa-ajattelijoiden liiton pääsihteeri Esa Ylikoski toteaa tiedotteessa, että lapsiasiainvaltuutetun mukaan nykyinen tilanne loukkaa yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksien sopimusta. Ylikosken mukaan et:n avaaminen kaikille oppilaille ei edellyttäisi opetussuunnitelman muuttamista tai oppikirjojen vaihtamista.
Luterilaisen kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtajan Jarmo Kokkosen mukaan luterilainen kirkko suhtautuu varauksellisesti et:n avaamiseen kaikille oppilaille.
– Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat lähtökohdiltaan, tavoitteiltaan ja sisällöiltään hyvin erilaiset katsomusaineet. Ne eivät korvaa toisiaan, Kokkonen sanoo.
– Et:n avaamista tärkeämpää olisi tutkia ja selvittää yhteisen katsomusaineen malleja. Uskontokuntien merkitys siinä työskentelyssä on ensiarvoisen tärkeää.
Kirkon kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen pelkää, että koululaisten uskontolukutaitoon jää vakavia puutteita, mikäli uskonnonopetus korvataan et:llä. Kuva: Mikko Huotari
Kokkonen pelkää, että mikäli luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat alkaisivat käydä oman uskontonsa oppituntien sijaan et-tunneilla, entistä suurempi joukko lapsia ja nuoria jää ilman uskontolukutaitoa.
– Et:ssä käsitellään uskontoja vasta yläkoulussa ja sielläkin hyvin ohuesti, Kokkonen sanoo.
Kokkosen mukaan riskinä on myös muun muassa se, että edestakainen liikenne oppiaineiden välillä lisääntyy, mikä hankaloittaa opetusjärjestelyjä.
Kokkonen korostaa, että koulun katsomusopetuksen tavoitteena tulee olla hyvä uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä kyky käydä keskustelua erilaisten katsomusten välillä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Sinulla on sama huoli kuin islamisteilla”, piispa tokaisi vapaa-ajattelijalle – katsomusopetuksesta keskusteltiin yliopiston Tiedekulmassa
Ajankohtaista HengellisyysHelsingin piispa Teemu Laajasalo ja Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittaja Esa Ylikoski kävivät kiihkeän keskustelun katsomusopetuksen tulevaisuudesta.
