Nissbackassa tutustutaan kuvanveistäjä Laila Pullisen työhön ja pian myös kotiin
Jean Ramsay hoitaa äitinsä, kuvanveistäjä Laila Pullisen perintöä.

Jean Ramsay hoitaa äitinsä, kuvanveistäjä Laila Pullisen perintöä.

Nissbackassa tutustutaan kuvanveistäjä Laila Pullisen työhön ja pian myös kotiin

Nissbacka on kokonaistaideteos, johon veistosten ohella kuuluvat pihapiirin vanhat puut ja taiteilijakodin arkiset esineet.

Toiminnanjohtaja Jean Ramsay leikkaa koiranputkia Nissbackan kartanon pihapiirissä. Lähes 20 vuotta työtoveruutta äidin, edesmenneen kuvanveistäjä Laila Pullisen kanssa opettivat hänet katsomaan ympäristöä äidin esteetikon silmin: koiranputket kilpailevat täydessä kukkaloistossa olevien jasmiinipensaiden kanssa, joten niistä on päästävä eroon.

Vantaan Sotungissa sijaitsevassa Nissbackassa Laila Pullisen elämäntyö on näyttävästi esillä. Veistospuistossa on kolmisenkymmentä teosta ja makasiinirakennuksessa lähes viisikymmentä pienempää veistosta. Taiteilijan entisessä ateljeessa voi tänä vuonna tutustua reliefeihin, jotka on tehty kuparia räjäyttämällä. Ne ovat kokeiluja, joita Pullinen teki, kun häneltä oli tilattu teos vuoden 1967 Montréalin maailmannäyttelyyn. Maailmannäyttelyssä ollut suurikokoinen räjäytysreliefi Aurinko tunturissa on puolestaan heinäkuun loppuun asti esillä Helsingin kaupungin taidemuseossa.

Nissbackan makasiiniissa on esillä lähes viisikymmentä Laila Pullisen veistosta.

Nissbackan makasiiniissa on esillä lähes viisikymmentä Laila Pullisen veistosta.

Ramsay kutsuu Nissbackaa reservaatiksi ja kierrätystaideteokseksi. Pullinen ja hänen miehensä, neurologi Magnus Ramsay lunastivat perikunnalta Ramsayn sukutilan vuonna 1983 suojellakseen sen, sillä kaupunki oli aikeissa pakkolunastaa kartanon maat ja kaavoittaa ne asuntorakentamiseen. Pellolle oli jo suunniteltu kahdeksankerroksisia taloja.

– Isä neurologina tiesi, kuinka tärkeää ihmisten hyvinvoinnille on se, että ympärillä on ajallista kerrostumaa ja että pystyy juurtumaan johonkin, että kaikkea vanhaa ei vain lanata tasaiseksi, Jean Ramsay kertoo.

Laila Pullinen käytti veistoksissaan pronssia ja kiveä, joiden hän toivoi säilyvän tuhansia vuosia.

Laila Pullinen käytti veistoksissaan pronssia ja kiveä, joiden hän toivoi säilyvän tuhansia vuosia.

Kestävää ja katoavaista

Ajallista kerrostumaa Nissbackasta kyllä löytyy, sillä paikalla tiedetään olleen kartano jo 1500-luvulla. Puistossa kasvaa monta luonnon muistomerkkeinä suojeltua puuvanhusta. Nykyiset rakennukset ovat 1920-luvulta. Kauemmas ajassa vie Pullisen 1980-luvulla tekemä maareliefi Muinainen meri.

– Aaltoilevaksi muokattu maanpinta kuvaa muinaisen meren viimeisiä aaltoja, sillä jääkauden jälkeen tällä paikalla oli meren ranta. Teos on kaunis ajatuksenkin tasolla. Kun seisautat aallon, seisautat ajan. Nämä aallot ovat nousseet maasta ja tulevat ajan myötä painumaan sinne takaisin, Ramsay kuvailee.

– Lailan pronssi- ja kiviveistokset puolestaan kurkottavat ikuisuuteen. Hän halusi, että ne säilyvät tuhansien vuosien päästä eläville ihmisille, niin kuin meille ovat säilyneet Egyptin ja Kreikan muinaiset veistokset.

Muinainen meri -maareliefi muodostaa kokonaisuuden yhdessä Viimeiset-veistosparin kanssa. Pronssista veistetyt alastomat ihmishahmot tuovat mieleen Adamin ja Eevan, mutta ovatkin Viimeinen Flora ja Viimeinen Apollo.

– Ne muistuttavat siitä, että meidän pitää nähdä itsemme osana ekosysteemiä. Jos revimme luonnosta vain hyödyn ja kiskomme kukat juuriltaan, ne kuihtuvat meidän käsiimme, Ramsay sanoo.

Veistospari Viimeiset on sijoitettu muinaiselle merenrannalle.

Veistospari Viimeiset on sijoitettu muinaiselle merenrannalle.

Taiteilijakoti avautuu ryhmille

Laila Pullinen on kansainvälisestikin tunnettu juuri pronssin ja kiven veistäjänä, mutta Jean Ramsay huomauttaa, että niiden rinnalla hänellä oli eräänlainen varjotuotanto, jossa hän käytti esimerkiksi romurautaa, puunkantoja, kierrätettyä paperia tai vaikka villalankaa. Veistospuistossa esillä olevaan Ajuri-teokseen hän käytti kartanon vanhaa hevoskärryä. Makasiinissa taas voi ihailla uusiokäyttöön päätyneitä kirjoituskoneen osia.

– Ja Nissbacka itsessäänkin on kierrätysteos. Laila otti tilan käyttöönsä ja muokkasi sen kokonaistaideteokseksi, Ramsay lisää.

Nissbacka on Laila Pullisen kokonaistaideteos.

Nissbacka on Laila Pullisen kokonaistaideteos.

Nissbacka on ollut yleisölle auki joka kesä vuodesta 1985 alkaen. Tänä kesänä vierailevat ryhmät pääsevät tilauksesta tutustumaan myös Pullisen taiteilijakotiin. Kotimuseo avautuu 21.7., joka on Laila Pullisen syntymäpäivä. Ramsay kertoo halunneensa säilyttää talossa kodin tunnun. Siksi esimerkiksi valokuvat ja käyttöesineetkin saavat olla näkyvillä.

Seinillä on paljon taidetta, jota Pullinen sai kollegoiltaan. Omia teoksiaan hän ei juuri halunnut kotiinsa, mutta nyt esillä on muutama hänen piirustuksensa. Ruokailutilan seiniä koristavat taiteilijan äidin Tyyni Pullisen seitsemänkymppisenä tekemät naivistiset maalaukset.

Taiteilijakodissa on seinillä muun muassa Jaakko Sieväsen maalauksia.

Taiteilijakodissa on seinillä muun muassa Jaakko Sieväsen maalauksia.

Taide kuntoutti

Laila Pullinen kuoli 82-vuotiaana vuonna 2015. Vielä viimeisinä vuosinaankin hän veisti kiveä Nissbackassa, vaikka oli vuonna 2004 sairastanut aivoinfarktin ja muutamaa vuotta myöhemmin joutunut pyörätuoliin.

– Lailan sairaushistoria on pitkä ja karmea, mutta hän kuntoutti itsensä aina tekemällä taidetta, Ramsay kertoo.

Pitkä sairaushistoria alkoi jo teini-ikäisenä sairastetusta anoreksiasta ja tuberkuloosista, joka tuhosi toisen keuhkon. Siitä alkoi myös kuvanveistäjän ura, sillä juuri tuberkuloosiparantolassa Pullinen oppi veistämään savea.

– Hän kertoi, että savesta tuli painikumppani, joka veti hänet takaisin fyysiseen maailmaan. Hän viehättyi materiaalin vaikeudesta ja painosta, Ramsay sanoo.

Laila Pullisen laajassa tuotannossa on vain yksi Omakuvaksi nimetty teos, mutta Jean Ramsay näkee myös Arktinen Afrodite -pronssiveistoksessa äitinsä omakuvan.

– Ruumis on riutunut, laiha ja heikko, mutta henki tuntuu olevan hyvin vahva ja vapaa.

Laila Pullisen vanhemmat Tyyni ja Paavo Pullinen. Isä kaatui jatkosodassa, äiti ja kolme lasta aloittivat tyhjästä elämänsä evakkoina.

Laila Pullisen vanhemmat Tyyni ja Paavo Pullinen. Isä kaatui jatkosodassa, äiti ja kolme lasta aloittivat tyhjästä elämänsä evakkoina.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi