Viljami Vartiainen, Erin Hämäläinen ja Riina Hämäläinen ovat Korson seurakunnan isosia.
Ilmastonmuutos ja terrorismi pelottavat, mutta nuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä
Tutkija Sami Myllyniemi pitää huolestuttavana, että nuorten kyynisyys ja epäluottamus ovat lisääntyneet.
Hyviä uutisia: nykynuoret ovat tyytyväisiä elämäänsä, elävät terveellisesti ja luottavat itseensä.
Huonoja uutisia: nykynuoret ovat aiempaa kyynisempiä ja luottavat aiempaa vähemmän muihin.
Näin kertoo tuore, 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaava Nuorisobarometri 2016, jonka teemana on tulevaisuus.
17-vuotiainen espoolainen Jemina Halonen ainakin kuuluu niiden nuorten joukkoon, jotka näkevät oman tulevaisuutensa valoisana. Halonen käy ensimmäistä vuotta Kauniaisten lukiota. Hän ei vielä tiedä, mitä aikoo lukion jälkeen tehdä, mutta ei ole siitä huolissaan.
– Olen aina suhtautunut tosi luottavaisesti omaan tulevaisuuteeni. En halua käyttää energiaa siihen, että murehtisin, tuleeko minusta mitään. Tiedän, että pääsen siihen tavoitteeseen tai ammattiin, mihin haluan, hän sanoo.
Halonen tuntee myös nuoria, joilla ei mene hyvin.
Olen käynyt koulua kymmenen vuotta, enkä muista sellaista aikaa, että ei olisi säästetty jostakin.
– Jemina Halonen
– Ongelmiin voi olla monia syitä, esimerkiksi perheolot. Myös sosiaalisesta mediasta voi tulla paineita. Siellä tulee anonyymisti aika ilkeitä kommentteja, sanotaan rumasti ja arvostellaan toisten ulkonäköä. Se antaa hirveän vääristyneen kuvan siitä, miltä pitäisi näyttää, ja aiheuttaa ulkonäköpaineita nuorille.
Vuonna 2030 Jemina Halonen on kolmekymppinen. Hän näkee olevansa silloin työssäkäyvä nainen, joka elää juuri omannäköistään elämää. Siihen kuuluvat hyvät ihmissuhteet ja ehkä perhekin.
Ilmastonmuutos, väestönkasvu, valtion velkaantuminen, Halonen luettelee, kun häneltä kysyy, mitkä asiat häntä huolestuttavat.
– Suomi on velkaantuneempi kuin koskaan. Jos valtionvelka kasvaa, menevätkö kaikki verorahat sen maksamiseen? Onko Suomi sitten enää tulevaisuudessa hyvinvointivaltio?
– Minua huolestuttaa myös se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin, esimerkiksi maanviljelyyn. Haluan kuitenkin pysyä optimistina. Ilmastonmuutokseen voi jokainen vaikuttaa, koulussa on puhuttu siitä tosi paljon.
Yksi syy nuorten epävarmuuteen ja pessimismiin on Halosen mukaan se, että kouluopetuksessa ja mediassa kielteiset asiat ja uhkakuvat nousevat esiin.
– Olen käynyt koulua kymmenen vuotta, enkä muista sellaista aikaa, että ei olisi säästetty jostakin. Olen saanut tosi negatiivisen kuvan siitä, mihin Suomen talous on menossa.
Jemina Halosen suurin unelma on kirjoittaa joskus kirja.
Työttömyys pelottaa
18-vuotiaat vantaalaiskaksoset Erin ja Riina Hämäläinen ovat uuden elämänvaiheen edessä. Ylioppilaskirjoitukset ovat menneet molemmilla hyvin, kesäkuun alussa juhlitaan lakkiaisia. Molemmat ovat hakeneet Helsingin yliopistoon ja valmistautuvat parhaillaan pääsykokeisiin: Riina valtiotieteelliseen ja Erin kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Samalla he käyvät töissä hampurilaisravintolassa.
– Ehkä tästä tulee välivuosi, mutta ei minua haittaisi pieni tauko lukemisessa, kun on noita töitä. On aika pelottavaa, että nyt taas kaikki muuttuu. En olisi ehkä vielä halunnut lähteä lukiosta, kun olin saanut niin paljon uusia kavereitakin, Riina Hämäläinen miettii.
Hänen sisarensa on uudesta enemmän innoissaan.
– Minulla on motivaatio korkealla. Haluaisin maisemanvaihdosta ja jotakin uutta. Pelottaa, jos en saakaan opiskelupaikkaa ja jumitun Heseen, vaikka haluaisin kouluttautua, Erin Hämäläinen sanoo.
Eniten olen huolissani terrori-iskuista. Millainen maailmasta tulee, jos ne jatkuvat?
– Riina Hämäläinen
Riina Hämäläistä askarruttaa, löytyykö yliopisto-opintojen jälkeen töitä. Ja sekin, millaiseen Suomeen hän yliopistosta aikanaan valmistuu.
– Näyttää aika raa’alta. Työttömyys on nousussa, kaikista tuista leikataan, sote muuttaa asioita, eikä hyvinvointipalveluista tiedä, kenelle ne kuuluvat. Eniten olen huolissani terrori-iskuista. Millainen maailmasta tulee, jos ne jatkuvat?
Hän lisää, ettei muista lukeneensa aikoihin positiivisia uutisia. Tai jos onkin, ne koskevat viihdemaailmaa.
– Tyyliin Beyoncé saa kaksoset. Yhteiskuntaan liittyvät uutiset ovat negatiivisia, talous menee huonosti. Kyllä se vaikuttaa nuortenkin ajatteluun.
17-vuotias lukion toisluokkalainen Viljami Vartiainen on Hämäläisen sisarusten lailla Korson seurakunnan isosia. Myös hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka kielteiset asiat nousevat esiin.
– Sosiaalinen media on mennyt yhä negatiivisempaan suuntaan. Siellä jaetaan ikäviä uutisia ja valitetaan. Ihmiset eivät pelkää sanoa, ja aina nähdään negatiivista toisten henkilökohtaisissakin asioissa.
Vartiainen yrittää ottaa asiat positiivisesti ja turhia pelkäämättä.
– En ole sellainen ihminen, joka murehtii. No, on minulla huoli sodista ja nälänhädistä, mutta niille voi yrittää tehdä jotain. Voi lahjoittaa ja ottaa osaa tapahtumiin. Mekin olemme olleet keräämässä kolehtia ja lähettäneet rahaa orpokodille.
Iiris Laisi on huomannut, että kilpailu ja itsensä brändääminen on tullut osaksi nuorten elämää.
Ilmastonmuutos ahdistaa
Moni kutsuisi pian 18 vuotta täyttävää Iiris Laisia maailmanparantajaksi, mutta itse hän pitää termiä kliseisenä. Asiat, joihin Laisi haluaa vaikuttaa, ovat isoja: muun muassa ilmastonmuutos ja kehitysmaiden ongelmat. Hän on nyt toisella vuosikurssilla Kallion lukiossa ja aikoo tulevaisuudessa pyrkiä yliopistoon opiskelemaan valtiotieteitä tai ympäristötiedettä.
– Olen huolissani ilmastonmuutoksesta, mutta olen myös tosi huolissani siitä, että on ihmisiä, jotka kieltävät sen tai pystyvät elämään ajattelematta sitä. Osa omasta ahdistuksestani ja tuskastani johtuu siitä, että vaikka koetan olla aktiivinen, puhua ilmastonmuutoksesta ja elää mahdollisimman vihreästi, tuntuu, ettei se suuremmin vaikuta. Tähtäimessäni on, että jonain päivänä olen sellaisessa työssä, että voin oikeasti tehdä muutosta.
Vaikka koetan olla aktiivinen, puhua ilmastonmuutoksesta ja elää mahdollisimman vihreästi, tuntuu, ettei se suuremmin vaikuta.
– Iiris Laisi
Laisi on jo ehtinyt miettiä sitä, millaiseen maailmaan seuraavat sukupolvet syntyvät. Hän toivoo, että jos hänellä on joskus lapsia, he voisivat elää samanlaisessa tai paremmassakin Suomessa kuin hän itse.
– Olisi kauheata ajatella, että Helsingissä ei voisi turvallisesti kävellä kadulla. Tai että ilma olisi epäpuhtaampaa tai Itämeri vielä nykyistäkin saastuneempi.
Keski-ikäisenä Laisi haluaisi kokea saaneensa jotakin suurta aikaan – ja hän myös uskoo, että se on mahdollista. Toisaalta hän on huomannut, että hänen sukupolvelleen opiskelupaikan saaminen tai työllistyminen ei ole itsestään selvää.
– En pidä siitä, että itsestä pitäisi tehdä tuote, jonka myy työnantajalle. Pitää olla mahdollisimman hyvä, nokkela, nopea ja tehokas. Kilpailuhenkisyys on lisääntynyt. On se aika kovaa, varsinkin niille, jotka putoavat kelkasta tai eivät haluaisi elää sillä tavalla. Varmaan sen takia myös nuorten pahoinvointi, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.
Perinteisiä unelmia
Nuorisobarometrin toimittanut Nuorisotutkimusverkoston tutkija Sami Myllyniemi vahvistaa, että enimmäkseen nuoret vaikuttavat luottavaisilta omaan tulevaisuuteensa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa, mutta Suomen ja varsinkin maailman tulevaisuuden suhteen ilmassa on paljon pessimismiä. Huolestuttavana Myllyniemi pitää sitä, että nuorten kyynisyys ja epäluottamus ovat lisääntyneet nopeasti.
– Luottamus on rapistunut niin suhteessa Suomeen kuin toisiin ihmisiinkin. Erityisen jyrkkää pudotus on ollut nuorilla pojilla. Tämä kehityskulku on hyvin huolestuttava, sillä luottamusta voi pitää tulevaisuuden avaimena, joka on tärkeää niin yksilön pärjäämiselle kuin koko yhteiskunnan toiminnalle, Myllyniemi arvioi.
Hän näkee heikkenevälle luottamukselle monia syitä.
– Taustalla voivat olla niin kiristynyt keskusteluilmapiiri kuin taloudellisen taantuman synkentämät työllisyysnäkymät, mutta myös globaalimmat kehityskulut, kuten ilmastonmuutos ja kansainvälisen politiikan epävarmuustekijät.
Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi.
– Tutkija Sami Myllyniemi
Nuoret suhtautuvat pessimistisesti myös omaan taloudelliseen asemaansa. Vain joka kymmenes vastanneista uskoi niin oman kuin seuraavankin sukupolven taloudellisen aseman paranevan. Toisaalta korkea elintaso ei edes ole heidän tavoitelistansa kärkipäässä.
Myllyniemi kertoo, että talouden suhteen nuorten asenteet poikkeavat selvästi vanhempien sukupolvien asenteista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka toinen suomalainen katsoo, että hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain talouskasvuun. Nuorista niin ajattelee vain 15 prosenttia.
– Selvä enemmistö nuorista on sitä mieltä, että jatkuva kasvu on mahdotonta maapallon rajallisuuden vuoksi. Tällä on paljon painoarvoa, koska kasvu on koko nykyisen talousjärjestelmän ja myös nuorten arvostaman hyvinvointivaltion rahoituksen perusta.
Nuoret ottavat vakavasti ympäristökysymykset. 85 prosenttia vastanneista pitää ihmisten vaikutusta ilmaston lämpenemiseen tosiasiana. Yhtä suuri joukko on sitä mieltä, että tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, mikäli ympäristön tuhoaminen jatkuu.
– Onneksi nuoret eivät kuitenkaan vaikuta vaipuneen toivottomuuteen, vaan suuri osa uskoo ihmiskunnan kykyyn ja tahtoon ratkaista eteen tulevat ongelmat, Myllyniemi lisää.
Uhkakuvista ja epäluottamuksesta huolimatta valtaosa nuorista on Myllyniemen mukaan tyytyväisiä omaan elämäänsä. Heidän tulevaisuudenunelmansa ovat varsin perinteisiä: pysyvä työpaikka, perhe, lapsia. Kunnollisiakin nuoret ovat: lähes kaikki haluavat olla avuksi toisille ihmisille ja neljä viidestä haluaa tehdä luontoa säästäviä kulutusvalintoja. Yhteisöllisyys on voimissaan ja ystäviä pidetään hyvin tärkeinä.
– Suomen tulevaisuudelta nuoret toivovat ennen kaikkea hyvinvointivaltion säilymistä sekä turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja ympäristön tilan parantumista.
Some luo epäluottamusta
Professori Risto Saarinen on kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Oppi luottamuksesta (Gaudeamus 2017), jossa hän pohtii luottamuksen eri ulottuvuuksia. Luottamus, jota Nuorisobarometrissa on mitattu, on Saarisen mukaan lähinnä yksilön psykologista kykyä suhtautua valoisasti toisiin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Tällainen luottamus kehittyy hitaasti ja monivaiheisesti lapsuuden ja nuoruuden yhteisöllisten kokemusten kautta.
Myös Saarinen pitää Nuorisobarometrin tuloksia luottamuksen heikentymisestä huolestuttavina. Hän arvioi, että yksi syy nuorten kokemukseen voisi olla sosiaalinen media, joka luo uudenlaista epäluottamusta ja estää hyvän itseluottamuksen rakentumista.
Barometrin tuloksissa näkyy Saarisen mukaan myös yleisempi epävarmuus, joka koskee esimerkiksi työpaikkoja ja ihmissuhteita.
– Luottamuksen heikkeneminen vähentää kykyä yhteistyöhön. On helppo nähdä ilmiön seuraukset vaikkapa Yhdysvaltain nykypolitiikassa. Mutta myös yksilön arkisessa elämässä luottamuspula johtaa vetäytymiseen ja kyräilyyn.
Saarinen kuitenkin muistuttaa, että tilanne ei ole korjaamaton. Varsinkin huolenpito ja kiinnostus lasten ja nuorten asioihin on tärkeää. Eikä peli ole menetetty välttämättä aikuisenakaan.
– Epäluottamus ei ole parantumatonta, vaan myös aikuinen voi oppia uudelleen luottamaan. Voi itse päättää suhtautua maailmaan ja elämään myönteisesti ja luottaen. Tämä siis pätee hyvinvointivaltiossa eläviin. Köyhyyden ja sodan keskellä on ensin muutettava olosuhteita, eli luottamuksen kohteita.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ujoudesta tuli nuorisotyönohjaaja Mikko Saaren työkalu
Hyvä elämäKun Töölön seurakunnan yökahvilan ovet aukeavat, Mikko Saari kättelee kaikki. Illan jälkeen hän istuu yksin kotonaan oranssissa huoneessa ja kuuntelee mättöheviä.
