null Nuoret vapaa-ajalla

Jenny Kontiosta piirtäminen on hauskaa ajankulua.

Jenny Kontiosta piirtäminen on hauskaa ajankulua.

Nuoret vapaa-ajalla

Jenny Kontio, Turo Id ja Jere Pöyhönen kertovat, mitä he tekevät, kun eivät ole koulussa. He antavat myös arvosanan siitä, kuinka tyytyväisiä ovat elämäänsä.

Jenny Kontio

  • 16-vuotias
  • ensimmäistä vuotta Tikkurilan lukiossa
  • asuu Koivukylässä
  • perheessä äiti, äidin aviomies sekä 15- ja 13-vuotiaat siskot

Kuuntelen ihan sikana musiikkia, pääasiassa japanilaista rokkia. Harrastan Japania, ja kun se maa on kaukana tuolla jossain, niin siihen tutustumiseen on käytettävä nettiä.

Jo pieninä pyysimme siskoni kanssa äidiltä, että hän pukisi meidät kiinalaisiksi. Sitten me muka kirjoitettiin kiinaa. Japani-villitys taisi tulla Kingdom Hearts pelistä. Olen ihan hulluna Japaniin, koska japanin kieli kuulostaa kauniilta. Japanilaisuus tuntuu niin tutulta jostain syystä. En ole käynyt Japanissa, mutta olemme siskoni kanssa päättäneet, että menemme sinne heti kun pääsemme.

Luen mangoja eli japanilaisia sarjakuvia ja syyskuussa aloitin japanin kielen tunnit, joilla käyn kaksi kertaa viikossa. Eniten minulla menee aikaa siihen, kun kuuntelen musiikkia, soitan kitaraa ja piirrän, pääasiassa japanivaikutteisia hahmoja.

Piirrän myös nettiyhteisö Kupolissa ja kuuntelen musiikkia Youtubessa. Olemme siskojen kanssa koneella vuoropäivinä ja meillä sellainen sääntö, että netistä pitää poistua kello 21. Ja läksyt pitää olla tehty ennen kuin saa mennä koneelle.

Kavereiden kanssa olemme järjestäneet Japani-fani-miittejä, joista sovimme nettiyhteisössä. Animecom on Japani-fanien suurin tapahtuma, joka järjestetään lähes joka kesä.

 

Paras ystäväni ei asu pääkaupunkiseudulla. Me lähetämme toisillemme tekstiviestejä ja mesetämme. Tapaamme aika harvoin. Koulukavereiden kanssa käyn joskus leffassa ja ostoksilla. Minulla on kavereina sekä tyttöjä että poikia, bestis onkin poika.

Minusta on paljon helpompi puhua poikien kanssa. En jaksa puhua kengistä ja vaatesuunnittelijoista. Tyttöjen kanssa on ok jutella, jos on yhteinen harrastus. Poikien kanssa puhumme harrastuksista ja kyselemme toistemme mielipiteitä.

En kuulu mihinkään järjestöön. En tykkää olla suuressa massassa, vaan pienemmässä porukassa. Esimerkiksi en tykkää olla suurissa juhlissa, vaan menen niissä mieluiten nurkkaan.

 

Vaikeista asioista juttelen vanhemman siskoni tai äidin kanssa. Jos on tullut riitaa jonkun kanssa tai stressaan kokeita, niin menen äidin luo, että auta. Pienistä perheongelmista juttelen sen muualla asuvan bestikseni kanssa.

Minulla on tosi hyvät välit äidin kanssa. Vietämme yhdessä paljon aikaa ja olemme aina puhuneet kaikesta. Jos vanhemmat eivät välitä lapsistaan, he eivät halua olla kotona ja sitten ne menee ja dokaa, ja sitten ne lapset tekee saman omille lapsilleen ja kierre jatkuu.

Isän kanssa on hyvät välit. Tapaamme joka toinen viikonloppu. Isän kanssa ei puhuta, vaan tehdään jotakin, mennään vaikka Lintsille. Isi osaa olla aikamoinen pelle, mutta kyllä joskus kaipaan sitä, että puhuttaisiin vakavista asioista.

Olen tyytyväinen elämääni, paitsi että olisi ihanaa olla japanilainen. Annan elämälleni arvosanan yhdeksän. Se ei ole kymppi, koska olisin halunnut pienempänä olla enemmän kavereiden kanssa, mutta siihen ei ollut tarvetta, kun oli siskot. Nyt on vähän vaikea päästä kavereiden juttuihin mukaan.

Haluaisin asua ja tehdä töitä joskus Japanissa. Kun opiskelut on suoritettu ja minulla on vakituinen työpaikka, haluan kaksi lasta ja miehen. Olen miettinyt, olisiko hän aasialainen."


Jere Pöyhönen

  • 15-vuotias
  • ensimmäisen vuoden sisustus- ja verhoilualan opiskelija Vallilan ammattikoulussa
  • asuu Ruskeasannassa
  • perheessä isä, äiti sekä 18- ja 2-vuotiaat veljet

Tykkäsin aina sisustaa, kun pelasin Habbo Hotel -peliä netissä. Siitä tuli idea hakea opiskelemaan sisustus- ja verhoilualaa. Oli selvää, että opintojen pitää olla jotain tekemistä, sillä en pidä lukemisesta.

Käsillä tekemiseen liittyy sekin, että tykkään kunnostaa mopoani. Maalaan katteita ja laitan sen ulkonäköä pihalla. Olen tilannut netistä osia, esimerkiksi valon, takavalon ja penkinsuojan. Mopo on nyt ihan erinäköinen kuin silloin, kun sain sen.

Koulun jälkeen saatan olla hetken Facebookissa tai IRC-galleriassa. Mutta useimmiten pelaan tietokoneella jotain peliä, en niinkään pidä kavereihin yhteyttä. Joinakin päivinä olen tietokoneella parikin tuntia, mutta on päiviä, etten käy koneella ollenkaan.

Laskettelen ja pelaan jääkiekkoa. Minulla on lätkätreenit kello 20–22. Se on aika huono aika, kun aamulla täytyy mennä kouluun jo kahdeksaksi. Mutta minun pitää vaan mennä nukkumaan heti, kun tulen treeneistä.

Eniten minulla menee aikaa kavereiden kanssa olemiseen, paitsi just nyt, kun kavereilla on koeviikko. Kaikki kaverini ovat nimittäin lukiossa. Minulla ei ole niin sanottua parasta kaveria, vaan kaikki kaverit ovat tasavertaisia. Tapaan heitä viitisen kertaa viikossa, tai jos on pelimatkoja, tapaamme harvemmin. Eikä aina jaksa tavatakaan, välillä haluan olla rauhassa kotona.

Yleensä meitä on koolla kolme poikaa, koska useamman kanssa pystyy kehittelemään paremmin jotakin tekemistä. Jos olemme meillä, pelaamme pokeria. Joskus ajetaan mopoilla, mutta ei enää niin usein. Ennen ajeltiin enemmän. Joskus vaan istuskellaan Macissa ja puhutaan. Puhumme harrastuksista ja ihan mitä päähän pälkähtää, mutta ei mitään henkilökohtaisia asioita.

Vaikeista asioista puhuisin ehkä vanhemmille. Kun ei ole ollut vaikeuk-sia, niin en tiedä. Minulla on ollut vaan pikkujuttuja, jotka on voinut selvittää ihan itse. Varmaan puhuisin iskälle ekana, jos tulisi jotain ongelmia.

Minulla on hyvät välit äidin kanssa, tai ainakin pitäisi olla ihan hyvät. Kävimme äiti, isoveli ja minä kolmistaan Thaimaassa. Isän kanssa käyn lenkillä ja hän tulee katsomaan, kun laitan mopoa. Kun olin peruskoulussa, isä auttoi läksyjen kanssa.

Isonveljen kanssa on kivat välit. Pienempänä meillä meni välillä riitelyksikin, mutta nykyisin ei enää tapella. Pikkuveljen haen joskus tarhasta ja leikin hänen kanssaan, mutta välillä meinaa mennä hermot, kun se huutaa.

 

Pelaan urheiluseurassa, mutta muuten en tykkää kuulua mihinkään järjestöön. On kivempi, että on omaa aikaa ja saa tehdä sitä, mistä tykkää. Järjestöön kuuluminen vie aikaa, kun pitää osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin.

Minulla on vapaa-aikaa sopivasti. Joskus vapaa-aika voi jäädä vähille, mutta se on onneksi väliaikaista. Olen elämääni tyytyväinen ja annan ysin. Jos antaa kympin, silloin pitää kaiken olla sellaista täydellistä. Tuntuu, ettei tämä nyt ihan täydellistä ole, olisi kivempi vaikka matkustella, lähteä ulkomaille."


Turo Id

  • 16-vuotias
  • ensimmäistä vuotta Sotungin lukiossa
  • asuu Metsolassa
  • perheessä äiti, isä ja 20-vuotias sisko

Vapaa-aika, joka koulun jälkeen jää, menee treenaamiseen ja kavereiden ja perheen kanssa olemiseen. Pelaan lentopalloa syksystä kevääseen ja kesällä pelaan äidin, isän ja kaverini kanssa golfia. Lentopalloharrastus löytyi, kun neljä ja puoli vuotta sitten selasin Korson Vedon sivuja. Menin mukaan ja innostuin lajista.

Kuulun PuMa Volley urheiluseuraan. Käyn lentopallotreeneissä kolme kertaa viikossa. Treenit kestävät puolestatoista tunnista kolmeen tuntiin ja pelejä voi parhaimmillaan olla parikin kertaa viikossa.

Käyn seurakunnan isoskoulutuksessa joka toinen torstai. Koulutus on kaksivuotinen ja menin sinne, koska se kiinnosti ja siskokin oli siellä. Isoskoulutuksessa tutustuu uusiin ihmisiin ja oppii uusia leikkejä ja vähän johtajuuttakin. Kävin rippileirin viime vuonna, ja tänä vuonna olin ensimmäistä kertaa rippileirillä isosena.

 

Koulun jälkeen teen läksyt ja useimmiten jään kotiin tai voi olla että menen ulos kavereiden kanssa. Kotona olen tietokoneella tai katson sohvalla telkkaria tai pelaan pleikkaria.

Läksyjen tekoon menee yleensä reilu tunti. Tietokoneella saattaa mennä kahdesta kolmeen tuntia, varsinkin jos katsoo samalla telkkaria ja mesettää. Seuraan Big Brotheria ja silloin tällöin Salkkareita. Kouluaikaan tapaan kavereita kerran, pari viikossa, mutta kesälomalla tulee nähtyä useammin.

Kavereita minulla on laidasta laitaan. Yhdessä me saatamme olla tietokoneella, heitellä pihalla korista tai ajella mopoilla. Joidenkin kavereiden kanssa vaan istutaan ja puhutaan joko meillä tai kaverin kotona.

Jos läksyjen kanssa on mennyt pitkään, helpointa on pitää kavereihin yhteyttä mesettämällä tai Facebookin kautta tai joskus myös IRC-galleriassa. Tekstiviesteillä tai soittamalla hoituu vain tapaamisten varmistus. Minulla on kavereina tyttöjä ja poikia, mutta poikia tapaan enemmän ja tyttöjen kanssa mesetän enemmän.

 

Puhun äidin ja isän kanssa vaikeista asioista. Äidin kanssa minulla on tosi loistavat välit. Äiti tuntee minut läpikotaisin. Esimerkiksi hän tietää hyvin, minkälaisista vaatteista pidän. Kun hän ostaa jonkun paidan, laitan sen seuraavan päivänä päälleni.

Isän kanssa on myös tosi loistavat välit. Teemme yhdessä remppaa ja puhumme urheilujutuista. Jos treeneissä on mennyt joku pieleen, mietimme, miten sen voisi korjata. Isän kanssa käymme erilaisissa urheilutapahtumissa ja katsomassa lentopallomatseja ja lätkää, silloin siskokin tulee mukaan.

Siskon kanssa käymme yhdessä kaupoissa tai ollaan kotona ja katsotaan leffoja. Joskus pyydän siskolta apua koulujutuissa, kun hänkin on käynyt lukion.

Olen elämääni tyytyväinen. Saan hyvin levättyä ja ehdin tehdä muutakin kuin käydä vain koulua. Kouluarvosanani elämään tyytyväisyydelle menee ysin ja kympin välille. Eihän koskaan voi olla ihan täydellistä."


 

Puhelin- ja nettiystävyyttä

Tuoreesta nuorten vapaa-aikatutkimuksesta käy ilmi, että nuorten yhteydenpito ystäviin ja vanhempiin on muuttumassa. Murroksessa on myös järjestöihin kuuluminen. Sami Myllyniemen tutkimustuloksissa korostuu, että vapaa-aikana nuoria kiinnostaa ennen kaikkea omaehtoinen toiminta.

1200 nuoren puhelinhaastatteluun pohjautuva tutkimus tehtiin keväällä 2009. Tältä nuorten vapaa-aika näyttää:Ystäviään nuoret tapaavat en-tistä harvemmin. Lähes päivittäin ystäviään tapaavien nuorten määrä on vähentynyt huomattavasti. Tosin samaan aikaan nuorten välinen puhelin- ja nettiyhteydenpito on tiivistynyt. Myös eri sukupuolta olevien hyvien ystävien määrä kasvanut selvästi.Vanhempiaan nuoret tapaavat aikaisempaa harvemmin, mutta silti puhelin- ja nettiyhteydenpito vanhempiin ei ole lisääntynyt. Sekä tytöt että pojat arvioivat suhteensa äitiin paremmaksi kuin suhteensa isään. Heikot välit vanhempiin ovat selvässä yhteydessä lapsuudenkodin alkoholinkäyttöön.Järjestöissä mukana oleminen on laskenut. Lähes puolet nuorista on sitä mieltä, että vapaa-ajan toimintaan on mukava osallistua, kunhan ei tarvitse liittyä jäseneksi mihinkään. Muuhun järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan osallistuu 30 prosenttia kaikista nuorista ja vapaisiin harrastuksiin tai vapaa-ajan ryhmiin noin 40 prosenttia nuorista. Yksinäisiä harrastuksia on lähes kahdella kolmesta.Valtaosa nuorista vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Kouluarvosanoilla 4–10 yleisimmät arvosanat ovat kahdeksan ja yhdeksän ja varsin harva antaa välttäviä tai heikkoja arvosanoja. Tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen on laskussa.

Sami Myllyniemi: Aika Vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009.
Nuorisotutkimusverkosto.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: