null Samu Haber tarkisti työn ja vapaa-ajan balanssin ja päätyi kuuntelemaan sydäntään – ”Ihminen voi hyvin, kun hän elää omannäköistään elämää”

– Minulle on ­nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, levolle ja palautumiselle, sanoo Samu Haber.

– Minulle on ­nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, levolle ja palautumiselle, sanoo Samu Haber.

Hyvä elämä

Samu Haber tarkisti työn ja vapaa-ajan balanssin ja päätyi kuuntelemaan sydäntään – ”Ihminen voi hyvin, kun hän elää omannäköistään elämää”

Suositun muusikon olisi rahamielessä kannattanut jatkaa entiseen malliin.

Samu Haberin olo on vielä vähän reissussa rähjääntynyt. Viimeisestä Sun­rise Avenue -bändin keikasta on kulunut neljä kuukautta.

Jäähyväiskiertueen piti olla kolme vuotta sitten, mutta pandemia siirsi sitä. Kiertue toteutui viime vuonna.

Ulkopuolisesta Sunrise Avenuen lopettaminen näytti yhtäkkiseltä, mutta sitä se ei ollut. Rahamielessä bändin olisi ollut järkevää jatkaa ja toistaa jo koettua ympyrää uudestaan ja uudestaan.

Mutta se maailma ei enää tuntunut ­Haberista kodilta. Sunrise Avenue ei ollut hänelle pelkkä bisnes. Se oli intohimo.

– Vähän niin kuin rakkaudessa. Jos tiimi ei tunnu oikealta, vaikkei siinä olisi mitään vikaa – ulospäin varsinkaan – silti täytyy kuunnella it­seään. Jonakin päivänä voi olla onneton, jos ei ole uskaltanut kuulla sitä, mitä sydän sanoo.

Haber haluaa mennä rohkeasti itselle tärkeitä arvoja kohti. Hän toivoo oppivansa elämältä jotakin uutta mieluummin kuin että olisi jatkanut mukavuusalueellaan.

Nykyisin henkisyys ja terveys ovat ­Haberin arvoasteikolla korkeammalla kuin aiemmin. 46-vuotias mies kokee, että tietynlainen uran rakennusprojekti on nyt tehty.

300 päivää vuodessa hotellihuoneissa ulkomailla, promoaminen, myyminen ja joka paikassa esillä oleminen eivät enää ole hänelle niin tärkeitä.

– Seikkailu kyllä houkuttaa minua edelleen, hän sanoo.

Yli 100 epäonnista levy-yhtiökäyntiä

16 vuotta sitten Samu Haber valloitti musiikillaan Keski- ja Etelä-Euroopan. Ensimmäisen levytyssopimuksen Sunrise Avenue -bändi teki Saksassa. Ensimmäinen kultalevy pamahti tiskiin Kreikassa.

Bändin keikkailu oli alkanut Suomessa. Levytyssopimusta ei tuolloin kotimaan yh­tiöistä kuitenkaan herunut, vaikka Haber enemmän kuin sitkeästi kiersi levy-yhtiöstä toiseen: hän kävi tarjolla 102 levy-yhtiössä ennen kuin Saksassa onnisti.

Haberin palo musiikin tekemiseen ja esiintymiseen oli silloin niin kova, ettei hän sallinut itselleen luovuttamista.

– Samaan aikaan levy-yhtiökäyntien kanssa kiersimme keikoilla, ja tein uusia biisejä. Minusta ne paranivat koko ajan. Tunsin, että jollain tavalla asia etenee, vaikkei palkintoa levydiilin muodossa heti ja helposti tullutkaan.

Kun Sunrise Avenue nappasi levydiilin ulkomailla, Suomessakin havahduttiin.

Terapiaa ja tunteiden kohtaamista

Kerran lomamatkallaan Samu Haber huomasi, ettei voi hyvin. Fysiikka petti ja mieli mustui. Takana oli jälleen pitkä keikkarupeama. Nukkuminen oli ollut säätämistä jo pitkään.

Siitä on nyt seitsemän vuotta.

Haber meni lääkäriin, joka tutkimusten ­lisäksi ehdotti uupuneelle artistille keskustelua terapeutin kanssa.

Menestynyt ja huo­mion keskipisteenä olemiseen tottunut supertähti oli saanut itsensä umpi­solmuun. Hän oli kadottanut sen, kuka sisimmässään oikeasti oli ja mikä itselle oli tärkeää.

Oma sisin ja omat tunteet alkoivat hahmottua asiantuntijan kanssa keskustellessa.

– Terapia oli hyvä tapa kohdata omat pelot, häpeät ja haaveet. Oli rauhoittavaa pysähtyä ja tajuta, että elämässä kaikki on kuitenkin ihan ­hyvin.

– Ihminen voi hyvin, kun elää omannäköistään elämää ja tekee valintoja, jotka tuntuvat oikeudenmukaisilta ja reiluilta itseä ja muita kohtaan. Silloin voi katsoa peiliin ja olla tyytyväinen.

Pakollinen pysähtyminen ja elämän tarkoituksen pohdinta havahduttivat Haberin huomaamaan, että itselleen kannattaa olla lempeä.

– On tärkeä hyväksyä se, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Kun on armollinen itseään kohtaan, kokee vähemmän häpeää eikä kanna itselleen kaunaa. Alkaa ymmärtää, että kaikki me olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä ja tulemme aina olemaan.

Tärkeimpänä oppinaan tähän asti Samu ­Haber pitää sitä, että hän on joutunut tarkistamaan työn ja vapaa-ajan balanssia. Jos kaikki elämässä keskittyy vain työhön, jossain vaiheessa tulee väkisinkin väsymys.

– Elämässä pitää olla työn vastapainoasioita kuten harrastuksia, ystävien ja läheisten kanssa olemista ja yksin olemista. Minulle on ­nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, levolle ja palautumiselle.

Haber on myös hankkinut moottoripyöräkortin ja käynyt välillä ajelemassa kavereiden kanssa. Hän on löytänyt rakkaita urheiluharrastuksia, kuten taekwondon ja brasilialaisen jujutsun.

Lenkkeily ja kuntosalitreenit tukevat kamppailutouhua. Avannossa käynti palauttaa ja rauhoittaa kehon ja unesta on tullut tasapainoista. Liikuntaharrastusten myötä Haber on tutustunut uusiin ihmisiin oman alansa ulkopuolelta.

– Minulla on ystäviä, joiden kanssa saan olla vain yksi porukasta. Meillä ei ole mitään titteleitä tai muuta sellaista – se on tosi ihanaa.

Mummi soitti ja rukoili

Kristillisyydessä on Samu Haberin mielestä hyviä arvoja ja ajatuksia. Hänen lapsuudenperheessään käytiin kirkossa jouluna, häissä, hautajaisissa, rippikoulussa ja ristiäisissä.

– On meillä rukoiltu, kun olin pieni. ­Muistan, että isäkin saatiin lukemaan iltarukouksia meidän lasten kanssa. Mummi oli kauniin syvästi uskovainen. Hän soitteli usein minulle maailmalle ja kertoi rukoilevansa joka ilta puolestani.

Nyt Haber toivoo, että mummi voi ”siellä pilven reunalla” hyvin ja katselee tänne maan päälle.

– Minusta rukouksessa on jotain tosi kaunista. Rukous on usein pyyntö tai toive. Varsinkin silloin, jos sen kohdistaa johonkin toiseen, on se ehkä kauneinta, mitä ihminen voi toiselle tehdä, Haber sanoo.

– Voi rukoilla mielessään voimaa ja ohjausta vaikka pulassa olevalle ystävälle. Pyytää sitä sitten taivaan isältä, universumilta tai elämältä, tarkoitus on sama ja minun mielestäni aina hyvä. Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää.

Suomen kieli alkoi kutsua

Kun Sunrise Avenue ja Keski-Euroopan areenat jäivät taakse, Samu Haberille tuli mieleen, että olikohan ura musiikkiartistina sitten tässä. Hän luuli 16 vuoden tehneen tehtävänsä.

Oli iloinen yllätys, kun suomenkieliset ­biisit alkoivat kutsua häntä. Se ei ollut mikään itsestäänselvyys. Irrottautuminen vanhasta sai aikaan sen, että hänelle tuli uudenlainen palo biisien tekoon.

Toisaalta se ei ole ihme, sillä musiikki on vaikuttanut vahvasti Haberiin lapsesta lähtien. Musiikki kiinnosti, lohdutti ja meni jääkiekonkin ohi.

Seitsenvuotiaana Haber kuunteli musiikkia ja huomasi kohta hyräilevänsä omia sävelmiä. Hän tiesi laulun olevan hyvä, jos rintaan tuli lämmin olo ja tuntui yhteys johonkin selittämättömään.

– Sama fiilis tulee nykyään, kun teen biisiä. Kehossa tuntuu kaunis, turvallinen ja voimakas syvälle sieluun menevä tunne. Kaikista hienoin osa musiikkiteollisuutta on se, kun pääsen itse laulun luokse.

Kuka?

Samu Haber, 46, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Helsingissä. Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin bändeihin kuuluvan Sunrise Avenuen lopettamisen jälkeen Haber jatkaa musiikintekoa soolona suomen kielellä.

Mitä?

Haber on Mitä helvettiä -podacastin vieraana jaksossa, jonka aiheena on Suosio ja ­Raamattu. 

Samu Haberin konsertti la 18.3. ­Helsingin jäähallissa.

Vantaan viihdeorkesteri & Samu Haber sinfonisesti äitienpäivän aattona la 13.5. Musiikkitalossa.

Motto

Muista elää. Meillä on vain tämä yksi elämä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.