Opiskelijat Rasmus Maasalu (vasemmalla) ja Toivo Hytönen Varia-oppilaitoksessa Vantaalla tammikuussa 2024. Kuvan nuoret eivät liity juttuun.
Nuorten tulevaisuususko romahti, ja se on koko yhteiskunnan asia – ”Mitä haluaa tehdä nuori, joka ei usko hänellä olevan paikkaa tulevaisuudessa?”
Nuorten tulevaisuususko on murentunut Suomessa nopeasti, kertoo Syvässä päädyssä -podcast. Mistä se johtuu, ja onko tilanne pelastettavissa?
Suomalaisten 15–29-vuotiaiden arvoja ja asenteita mittaavat Nuorisobarometri-tutkimukset kertovat, että enää alle viidesosa nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen. Samalla nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on romahtanut ennätysmatalalle.
Nuorisotutkija Jenni Kallio Tampereen yliopistosta kertoo, että tähän asti omaan tulevaisuuteensa optimistisesti suhtautuvien nuorten määrä on ollut vakiintuneesti noin 80 prosenttia.
– Nyt luku on mittaushistorian alhaisin, 61 prosenttia. Voidaan puhua vähintäänkin äkillisestä käänteestä, hän avaa.
Lasten ja nuorten säätiön osana toimivan Tulevaisuuskoulun ohjelmapäällikkö Noora Kupari ei ole tuloksesta kovinkaan yllättynyt.
– Ei tämä varmaan yllätyksenä monille tullut, onhan nuorten tulevaisuususkon tilasta puhuttu pitkään. Nyt tämä näkyy selkeästi tuloksissa, hän kertoo.
Kupari korostaa tilanteen olevan huolestuttava ja vakava sekä nuorten itsensä että koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
– Tätä usein verrataan siihen, jos yritykset lakkaisivat uskomasta tulevaisuuteen ja investoimasta yhteiskuntaan. Mitä haluaa tehdä nuori, joka ei usko siihen, että hänellä on paikkaa tulevaisuudessa, ja että se tulevaisuus voisi olla hyvä? Haluaako hän perustaa perhettä, mitä tämä tarkoittaa syntyvyydelle? Mitä tämä tarkoittaa uusille yrityksille, elinvoimalle? Halutaanko perustaa yritystä, tehdä töitä tai opiskella? Kupari pohtii.
– Sitten on vielä sellainenkin kysymys, että mitä tämä tarkoittaa mielenterveydelle ja yhteiskunnan terveyskustannuksille?
Tulevaisuususkoa syö tai luo yhteiskunnassa vallitsevan tulevaisuuspuheen sävy.
Sekä Kupari että Kallio tunnistavat lukuisia erilaisia ja toisiinsa kytkeytyviä syitä sille, miksi nuorten toivo hyvästä huomisesta on tässä ajassa koetuksella.
Jenni Kallio kertoo globaalien ilmiöiden, kuten sotien ja ilmastokysymysten, huolettavan nuoria. Lisäksi usko hyvinvointivaltion palveluihin ja järjestelmiin horjuu. Samalla nuoriin kohdistuu valtavasti kohtuuttomiltakin tuntuvia paineita ja odotuksia tilanteessa, jossa koko yhteiskunnan rakenteet ovat muutoksessa.
– Työmarkkinat, teknologisaatio, globalisaatio – kaikenlaiset kehityskulut kohdistuvat nuoriin ennustamattomilla tavoilla, joista ei myöskään aikuisyhteiskunnalla ole tarkkaa ymmärrystä, Kallio luettelee.
– Lisäksi instituutiot ovat tässä yhteiskunnassa rakentuneet esimerkiksi jatkuvan talouskasvun tai fossiilisten polttoaineiden varaan, mikä aiheuttaa nuorille eksistentiaalista huolta. Tämä ei voi jatkua näin, joten mitä oikein tapahtuu ja mitä tulee tilalle? Kallio sanoittaa nuorten kysymyksiä.
Kallio ja Kupari korostavat, että tulevaisuususkoa syö tai luo yhteiskunnassa vallitsevan tulevaisuuspuheen sävy.
– Luodaanko puheella uhkakuvia ja huolia, vai luodaanko mahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille? Voivatko nuoret tunnistaa sieltä erilaisia tapoja vaikuttaa tulevaisuuteen, kiinnittyä yhteiskuntaan ja voida hyvin? Kallio kysyy.
– Jatkuvasti unohdetaan, että se mitä ajattelemme tulevaisuudesta, vaikuttaa myös nykyhetkeen. Jos me aikuiset syötämme sellaista kuvaa, että täällä ei ole mahdollisuuksia, ja puhumme tulevaisuudesta hyvin negatiivisesti, se vaikuttaa paljon siihen, miten nuoret voivat tänä päivänä, Noora Kupari sanoo.
Kuuntele Syvässä päädyssä -jakso
Mikä tässä ajassa syö nuorten toivoa hyvästä huomisesta? Tarjotaanko nuorille lähtökohtaisesti tulevaisuutta, jonka parasta ennen -päiväys meni jo? Voiko tilanteen vielä pelastaa? Jenni Kallio ja Noora Kupari keskustelevat aiheesta Syvässä päädyssä -podcastin jaksossa Nuorten tulevaisuususko murenee – mihin katosi toivo hyvästä huomisesta?
Löydät jakson kuunneltavaksi K&k:n sivuilta tai Spotifysta sekä katsottavaksi Youtube-kanavaltamme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Toivoisin, että aikuiset muistaisivat, millaista on olla lapsi tai nuori” – Viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa lasta kertoo, millaista heidän elämänsä on
Hyvä elämäTilastojen mukaan suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä. Oliver, Hilda, Jenna, Pinja ja Elias kertovat kaikkein tärkeimmistä asioistaan ja siitä, mistä he unelmoivat.
