Hyvästi väärinkäsitykset – nämä 65 sanaa jokainen ymmärtää
Alkusanat ovat kielen rakennuspalikoita, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Alkusanat ovat kielen rakennuspalikoita, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Hyvästi väärinkäsitykset – nämä 65 sanaa jokainen ymmärtää

Kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, syy on usein hämärissä sanoissa. Kielentutkijat ovat löytäneet joukon sanoja, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

"En saa riittävästi huomiota!" Kymmenenvuotiaan tyttären puuskahdus heilautti kielentutkija Ulla Vanhatalon maailmaa. Mieli lähti laukkaamaan, ja "huonon äidin" puutelista kasvoi nopeasti.

Toivuttuaan ensi järkytyksestä Vanhatalo ryhtyi selvittämään, mitä tytär oikeastaan tarkoitti. Vanhatalo aloitti tilanteen purkamisen niin sanotuista alkusanoista tehdyillä kysymyksillä.

– Haluaisitko, että olisin enemmän sinun lähelläsi? Haluaisitko, että näkisin tai kuulisin sinua enemmän? Tuntuuko sinusta, että äidin pitäisi ajatella sinua enemmän, Vanhatalo tiedusteli.

– No ei oikeastaan, ihan hyvä näin, tyttö vastaili.

Tuttuja sanoja – ja jotakin enemmän

Kielentutkijana Vanhatalo pohtii työkseen sanojen merkityksiä ja sitä, miten merkityksiä voidaan tutkia. Sanakirjoista ei välttämättä ole apua sanojen merkityksen selvittämisessä. Usein tarjolla on vain kehäselityksiä, kuten listoja merkitykseltään samankaltaisista sanoista.

– Joskus sanojen merkitys avautuu vasta asiayhteydestä. Moniin sanoihin liittyy kysymyksiä vallasta: kuka saa määritellä, mitä sana tarkoittaa? Vanhatalo sanoo.

Pohtiessaan näitä pulmia Vanhatalo tutustui puolalaistaustaiseen Anna Wierzbickaan, joka on tehnyt alkusanoihin liittyvää kielitieteellistä tutkimusta Canberran yliopistossa Australiassa.

Wierzbickan vuonna 1972 julkaiseman teorian (Natural Semantic Metalanguage) mukaan on olemassa toistakymmentä alkusanaa, jotka löytyvät merkitykseltään samoina kaikista tunnetuista kielistä. Kriteerinä on myös se, että alkusanan merkitys on mahdollisimman yksinkertainen. Esimerkiksi sanan ”minä” sisältöä ei voi ilmaista enää yksinkertaisemmin.

Ensi näkemältä alkusanat ovat ihan tavallisia sanoja, mutta Wierzbickan teorian mukaan kyse on enemmästä: alkusanat muodostavat eräänlaisen minikielen, jonka avulla voi selittää periaatteessa minkä tahansa asian. Selitys on ymmärrettävä jokaiselle, joka kuulee selityksen omalla äidinkielellään.

Sittemmin alkusanojen määrä on kasvanut, ja tätä nykyä tutkijat katsovat, että alkusanojen määrä eri kielissä on noin 65. Alkusanoihin lukeutuvat esimerkiksi sanat ”minä”, ”sinä”, ”ihminen”, ”nyt” ja ”tässä”. Ryhmään kuuluvia verbejä ovat muun muassa "ajatella”, ”tietää”, ”tahtoa”, ”nähdä” ja ”kuulla”.

Sanoihin piilotettua vallankäyttöä voi purkaa alkusanojen avulla.

Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Tutkimustietoa tavalliselle käyttäjälle

Vuonna 2011 Vanhatalo matkusti Australiaan kahden ja puolen vuoden pituiselle tutkimusjaksolle. Tuona aikana hän perehtyi alkusanoja käsittelevään tutkimukseen ja pohti, voisiko alkusanat tuoda tavallisten ihmisten käyttöön.

Suomeen palattuaan Vanhatalo on kehittänyt alkusanoista tavallisille käyttäjille suunnatun version ja kouluttanut erilaisia tahoja käyttämään niitä. Aisaparina projektissa on puhekouluttaja, teologian tohtori Juhana Torkki.

Helmikuussa 2016 Vanhatalo ja Torkki avasivat alkusanojen käyttöön opastavan verkkosivun.

– Alkusanojen vastaanotto on vahvistanut uskoani siihen, että tavallisilla ihmisillä on tarve yksinkertaiselle ja ymmärrettävälle kommunikoinnille, Vanhatalo sanoo.

Alkusanoja ovat kokeilleet muun muassa saarnakoulutukseen osallistuneet papit, puheterapeutit, politiikan toimittajat, suomen kieltä maahanmuuttajille opettavat, myynti- ja markkinointialan työntekijät ja selkokielen asiantuntijat.

Alkusanoilla on kirjoitettu myös rukouksia.

Vanhatalon mukaan periaatteessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa toisen ihmisen viestin ymmärtäminen on vaikeaa. Alkusanojen avulla voi selvittää esimerkiksi vaikean sanan merkitystä.

– Tavallisissa arkisissa tilanteissa ihmiset pääsääntöisesti ymmärtävät toisiaan. Kun ymmärtämiseen tulee ongelma, syy voi olla sanoissa. Emme välttämättä sano suoraan mitä ajattelemme, vaan puemme ajatuksemme joskus aika hämäriin sanoihin.

Tasa-arvo on sitä, että...

Ymmärtämisen vaikeus aiheutuu Vanhatalon mukaan siitä, että käytämme paljon abstrakteja sanoja, joihin liittyy arvoja, asenteita ja tunteita. Esimerkiksi "syrjäytyminen" tai "rakkaus" eivät ole valmiina olemassa samalla tavalla kuin sanomalehti tai kahvikuppi. Joku on keksinyt näitä ilmiöitä kuvaavan sanan ja antanut sille merkityksen.

– Yleensä emme riitele siitä, mitä näemme. Kun joku sanoo, että "sä olet hankala" tai "tilanne oli outo", kuulija haluaa tavallisesti tietää, mitä puhuja tarkoitti. Selityksenä on usein lisää hämäriä sanoja, jotka synnyttävät entistä suurempia sekaannuksia.

Sanoja käytetään myös omien tarkoitusperien ajamiseen. Siksi sanojen valintaan ja muodostamiseen liittyy aina valtaa. Vanhatalon mukaan sanoihin piilotettua vallankäyttöä voi purkaa alkusanojen avulla.

Vanhatalo ottaa esimerkin politiikasta: kaikki puolueet kannattavat tasa-arvoa, mutta äänestäjän on vaikea nähdä, millaisia merkityksiä ne sanalle antavat.

Näkemyserot saadaan esiin, kun erilaiset käsitykset tasa-arvosta kuvataan alkusanoilla.

Jonkun mielestä tasa-arvo on sitä, että "kaikki ihmiset voivat tehdä samoja asioita.” Toinen katsoo, että tasa-arvo toteutuu, kun "kaikki voivat tehdä sitä, mitä he haluavat". Kolmannen mielestä tasa-arvo sisältää sen, että "samanlaiset ihmiset voivat tehdä samanlaisia asioita".

Käytännössä tasa-arvon toteutuminen voi olla sitä, että ”yhdenlaiset ihmiset ajattelevat, että he voivat sanoa, mitä toisenlaiset ihmiset voivat tehdä.”

Alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne.

Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Terapeuttiset sanat vievät tunteen taakse

Palaamme vielä Vanhatalon ja hänen tyttärensä seuraan. Tilanne ratkesi lopulta, kun äiti teki alkusanoilla juuri oikean kysymyksen:

– No tahtoisitko, että äiti tekisi sun kanssa jotain sellaista, mitä sä itse haluat?

Nyt vastaus oli selvä: "Joo!" Tyttären sanojen takaa löytyi lopulta konkreettinen, helposti toteutettava toive.

Alkusanojen hyödyllisyys punnitaan Vanhatalon mielestä juuri aidoissa pulmatilanteissa. Esimerkiksi parisuhteen vaikeaa tilannetta voi yrittää purkaa tekemällä toiselle kysymyksiä, joiden avulla päästään tunteiden takana oleviin juurisyihin.

– Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne. Niiden avulla itsetutkistelu voi olla tosi terapeuttista, Vanhatalo sanoo.

Joskus itsetutkistelu voi synnyttää halun pyytää toiselta anteeksi. Myös sen voi tehdä alkusanoilla: "Älä näe mitä olen tehnyt, näe minut."

Hyvä uutinen ilman kristillisiä termejä

Vakaumuksellisena kristittynä Vanhatalo on pohtinut, sopivatko alkusanat myös kristinuskon ydinkohtien ilmaisemiseen.

Uskonnollinen kieli sisältää paljon abstrakteja sanoja, joiden kuvaamia asioita ei voi nähdä. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi armo, rakkaus, pelastus, anteeksianto, usko ja vanhurskaus.

– Näillä sanoilla on vahva kulttuurinen ja historiallinen lataus. Meillä jokaisella on oma polkumme siinä, miten olemme oppineet näiden sanojen merkityksen.

Vanhatalon mielestä kristinuskon ydinajatukset pitäisi voida ilmaista niin yksinkertaisesti, että ne ovat kaikenlaisten ihmisten ymmärrettävissä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa.

Tämä tarkoittaa, että evankeliumi eli hyvä uutinen pitäisi voida kertoa ilman kristillisiä termejä kuten vanhurskautta, laupeutta, rauhaa ja toivoa.

– Joskus asiat ovat vaikeita ja sellaisia, että vaikeasti avautuvan sanan käyttämistä ei voi välttää. Silloin puhujan vastuulle jää sanan merkityksen avaaminen yksinkertaisilla sanoilla.

Taustaltaan katolilainen Anna Wierzbicka on tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut muun muassa Jeesuksen vertauksia selittävän kirjan sekä lapsille suunnatun, alkusanoja käyttävän Katekismuksen.

Vanhatalo on kääntänyt suomeksi Wierzbickan alkusanoihin perustuvan selityksen sille, millainen on kristinuskon Jumala:

"Jumala on joku (ei jokin). Hän on hyvä. Hän ei ole sellainen kuin ihmiset. Ei ole ketään muuta sellaista kuin hän. Hän on olemassa aina. Kaikki on olemassa, koska hän tahtoo sen olevan olemassa. Hän on olemassa, koska hän on olemassa, ei minkään muun takia. Hän elää."

Kirkko ja kaupunki aloittaa juttusarjan, jossa uskon käsitteitä selitetään 65 alkusanalla. Lue tästä ensimmäinen osa! 

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi


Minuutissa mystikoksi

Villi city