null Olarin kirkkoherraksi haetaan hyvää henkilöstöjohtajaa – ”Saarnaaminen on vain pieni osa kirkkoherran työtä”, sanoo seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Kira Järves

Liturgi Tapio Suontakanen keskusteli vahtimestari Pasi Luodon kanssa Olarin kirkossa ennen messun alkua kesäkuussa 2020.

Liturgi Tapio Suontakanen keskusteli vahtimestari Pasi Luodon kanssa Olarin kirkossa ennen messun alkua kesäkuussa 2020.

Olarin kirkkoherraksi haetaan hyvää henkilöstöjohtajaa – ”Saarnaaminen on vain pieni osa kirkkoherran työtä”, sanoo seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Kira Järves

Virka julistettiin keskiviikkona haettavaksi. Uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto.

Espoon hiippakunnan tuomiokapituli julisti tiistaina Olarin seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi. Hakuaika päättyy 12. marraskuuta.  Vaali on välillinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kirkkoherrasta ei päätetä suoralla kansanvaalilla, vaan valinnan tekee seurakuntaneuvosto ensi keväänä.

Uusi kirkkoherra aloittaa tehtävässään 1.10.2022, kun nykyinen kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja jää eläkkeelle.

Kirkkoherran virkaa voivat hakea papit, jotka ovat suorittaneet pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Lisäksi seurakuntaneuvosto on määritellyt erityiset tarpeet, jotka otetaan huomioon arvioitaessa hakijoiden sopivuutta virkaan.

Olarissa kirkkoherralta odotetaan osaamista muun muassa strategisessa johtamisessa, erilaisten kulttuurien huomioimisessa, asiantuntijoiden henkilöstöjohtamisessa ja viestinnässä. Tärkeänä pidetään myös, että kirkkoherra pitää kirkon sanomaa Jumalan rakkaudesta esillä rohkeasti ja monikanavaisesti.

Tuomiokapitulissa, joka arvioi hakijoiden kelpoisuuden ja ansiot, vaalin valmistelijaksi nimettiin Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen.

Seurakuntaneuvosto voi arvioida hakijoita monipuolisesti

Seurakuntaneuvostossa, joka tekee lopullisen valinnan, kirkkoherran vaalin valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Kira Järves. Hän kertoo, miksi Olarissa, kuten nykyisin useimmissa muissakin isoissa kaupunkiseurakunnissa, päädyttiin välilliseen vaaliin.

– Asiasta keskusteltiin neuvoston kokouksessa ja esitettiin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Ehkä suurin syy on, että meillä on tässä vaalitavassa välitöntä vaalia enemmän mahdollisuuksia miettiä, kuka on paras hakija seurakunnan kannalta. Välittömässä vaalissa voi äänestää vain niitä, jotka tuomiokapituli arvioi paperilla pätevimmiksi hakijoiksi. Välillisessä vaalissa kaikki kelvolliseksi todetut hakijat ovat mukana ja voimme miettiä, millaista johtajaa tänne haemme, Järves sanoo.

Seurakuntaneuvostossa valinnassa ei samalla tavalla kuin suorassa vaalissa vaikuta se, onko ehdokas entuudestaan tuttu.

Järveksen mukaan vaalitavasta kysyttiin näkemyksiä seurakuntalaisilta. Kommentteja tuli jonkin verran, ei mitenkään valtavasti. Enemmän oltiin välittömän vaalin kannalla. Seurakuntaneuvosto päätyi asiaa pohdittuaan siihen, että seurakuntalaisten valitsemat luottamushenkilöt pystyvät arvioimaan hakijoita monipuolisemmin ja perusteellisemmin kuin kansanvaalissa tapahtuisi. Ja toki ihmiset voivat ottaa heihin yhteyttä.

– Järjestämme ennen vaaleja tilaisuuksia, joissa ehdokkaisiin voi tutustua ja annamme sitä kautta ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa, Järves kertoo.

Hänen mukaansa vaali on Olarin seurakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeä.

– Sitoudumme tulevaan seurakunnan johtajaan moneksi vuodeksi. Seurakuntaneuvostossa valinnassa ei samalla tavalla kuin suorassa vaalissa vaikuta se, onko ehdokas entuudestaan tuttu. Voimme arvioida hakijoita hakemusten, haastattelun ja erilaisten testien avulla.

Kauppakeskus Isossa Omenassa sijaisevassa Chapplessa on monenlaista matalan kynnyksen toimintaa, johon tarvitaan kirkkoherran tukea.

Kauppakeskus Isossa Omenassa sijaisevassa Chapplessa on monenlaista matalan kynnyksen toimintaa, johon tarvitaan kirkkoherran tukea.

”Kutkuttavan odottava fiilis”

Millaiset asiat ovat tärkeitä, kun lähdetään valitsemaan johtajaa isolle kaupunkiseurakunnalle, jossa on 27 000 jäsentä ja 55 hengen työyhteisö?

– Haemme hyvää henkilöstöjohtajaa. Vaikka olisi kuinka mukava pappi, niin yksin saa vähemmän aikaan kuin jos on hyvä johtaja isolle porukalle.

Onko välttämätöntä vaiko vain plussaa se, että kirkkoherra pitää hyviä saarnoja?

– Kyllä se on vain plussaa. Saarnaaminen on hyvin pieni osa kirkkoherran työtä. Toki suuremmissa juhlissa kirkkoherra on esillä ja silloin on tärkeää, että hän osaa puhua ymmärrettävistä. Viestinnän on oltava muutenkin sellaista, että kirkon sanoma ei katoa korulauseisiin, Järves sanoo.

Järves toteaa, että Olarin seurakunta elää jatkuvan muutoksen keskellä. Asuinalueet muuttuvat, muuttoliike on suurta ja monikulttuurisuus arkea. Tällaisessa ympäristössä pitää olla valmis monenlaiseen yhteistyöhön ja kyky toimia verkostoissa. Seurakuntarajaa ei pidä tuijottaa, vaan asioita voidaan tehdä yhdessä naapureiden kanssa.

Olarissa on erilaisia jumalanpalvelusyhteisöjä, joille kaikille kirkkoherralta on riitettävä aikaa ja tukea. Yksi on Olarin kirkko, toinen on monikulttuurisesti toimiva Matinkylän kappeli ja kolmas kauppakeskus Isossa Omenassa toimiva Chapple.

– Chapple on uniikki tila, jolla on ainutlaatuiset mahdollisuudet ja haasteet. Se on matalan kynnyksen toimintaa, jossa kokoontuu monenlaista väkeä. Vaikka kirkkoherra ei varmaan siellä itse vietä paljon aikansa, hänen pitää ymmärtää työn luonne ja antaa henkilöstöjohtamisen kautta tuki sille, Järves sanoo.

Hän kertoo, että seurakuntaneuvostossa on ”kutkuttavan odottava fiilis” siitä, että neuvoston jäsenet pääsevät käymään ehdokkaiden kanssa syvällisiä keskusteluja siitä, millainen näkemys näillä on Olarista ja miten seurakunnan toimintaa voisi kehittää.


Juttua päivitetty 18.10. klo 9.55. ”Kohta Seurakuntaneuvosto esittää tuomiokapitulille välillistä vaalia.” muutettu muotoon ”Vaali on välillinen”. 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi