null Olarin kirkkoherranvaaleissa aukeaa loppusuora – kärkiehdokkaat vastaavat neljään kysymykseen

Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan pappi Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan pappi Kaisa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting ovat seurakuntaneuvoston kärkiehdokkaat kirkkoherranvaalissa. Kuvankäsittely: Mari Aarnio

Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan pappi Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan pappi Kaisa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan pappi Heidi Zitting ovat seurakuntaneuvoston kärkiehdokkaat kirkkoherranvaalissa. Kuvankäsittely: Mari Aarnio

Olarin kirkkoherranvaaleissa aukeaa loppusuora – kärkiehdokkaat vastaavat neljään kysymykseen

Seurakuntaneuvosto valitsi neljä kärkiehdokasta. Mitä he vastaisivat 25-vuotiaalle, joka etsii syytä kuulua kirkkoon?

Olarin seurakuntaneuvosto päätti lähettää neljä kirkkoherran viran hakijaa soveltuvuustutkimukseen ja toiselle haastattelukierrokselle.

Jatkoon etenivät Laitilan seurakunnan kirkkoherra Petri Laitinen, Olarin seurakunnan seurakuntapastori Antti Malinen, Leppävaaran seurakunnan seurakuntapastori Kaisa Yletyinen ja Tapiolan seurakunnan seurakuntapastori Heidi Zitting.

Espoon johtava sairaalapastori Markku Elo on yhä mukana vaalissa, sillä valinnan tekevän seurakuntaneuvoston jäsenet saavat valintakokouksessa äänestää myös häntä. Seurakuntalaisia varten järjestetään vaalipaneeli Olarin kirkossa 12.3. kello 16.

Kirkko ja kaupunki kysyi kärkiehdokkailta neljä kysymystä.

1. Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuutesi ison työyhteisön esihenkilönä?

2. Tapaat kauppakeskuksessa 25-vuotiaan nuoren miehen. Hän kysyy, miksi kuulua kirkkoon, kun kavereista moni ei kuulu. Mitä vastaat?

3. Olarin seurakunnan jäsenyysprosentti oli vuodenvaihteessa 51,1, vieraskielisten lukumäärä kasvaa ja talous tiukkenee. Mihin kahteen asiaan seurakunnan kannattaa tässä tilanteessa keskittyä?

4. Jos Jeesus on vastaus, mikä on nelikymppisen sairaanhoitajan kysymys?

Petri Laitinen.

Petri Laitinen.

Petri Laitinen, 54

1. Ne ovat oikeudenmukaisuus, reiluus ja kyky toimia mahdollistajana. Mahdollistan työntekijöiden onnistumisen ja roolin muuttumisen enemmän valmentajaksi niin, että vapaaehtoiset pystyvät toimimaan yhteisöllisyyttä vahvistaen.

2. Kirkko on hyvän tekemisen paikka, josta voi löytää mielekkyyttä elämään. Seurakunnassa on monenlaisia yhteisöjä räppäriporukoista erilaisiin harrasteryhmiin. Vaikka vierastaisi perinteistä uskonnollisuutta, voi kaivata hengellisyyttä, hiljentymistä kiireen keskellä ja rukouksen tuomaa turvaa.

3. Pitää rakentaa yhteisöjä, joissa monenlaiset alueen asukkaat, myös maahanmuuttajat, voivat toimia, olla ja tehdä hyvää yhdessä. Yhteisöstä muodostuu työalat ylittävä brändi, jonka sisällä voi olla koulutusta, tapahtumia, retkiä ja vapaaehtoisille tilaa toimia. Talouspuolella tulee kiinteistöjen vähentämisten ja leikkausten rinnalle etsiä uusia tulonlähteitä. Siinäkin tarvitaan uusia yhteyksiä esimerkiksi yritysmaailmaan.

4. Mistä löydän mielenrauhaa tämän ajan ja oman elämän vaatimusten keskellä? Seurakunta on paikka, jossa voi kokea yhteyttä toisiin ihmisiin, löytää yhteyden Jeesukseen ja mielenrauhaa itselleen.

Antti Malinen.

Antti Malinen.

Antti Malinen, 41

1. Hyvät vuorovaikutustaidot, dialoginen johtaminen ja ihmisten osaamiseen luottaminen ovat keskeisiä ominaisuuksiani. Asiajohtamisessa minulla on hyvän hallinnon ja työyhteisön tuntemusta, joita oikeudenmukaisessa johtamisessa tarvitaan.

2. Kirkon jäsenyys on kuin vakuutus. Sen merkitys korostuu elämässä, kun ihminen kokee turvattomuutta tai tarvitsee kuuntelijaa. Vaikka ei juuri nyt kokisi kirkkoa tarvitsevansa, voi jäsenyydellään tukea toisia, jotka tarvitsevat. Voin myös näyttää hänelle kauppakeskustila Chapplen, ja kysyä, onko hänestä hyvä, että seurakunnalla on turvallinen paikka, joka kokoaa niin nuoria kuin senioreita.

3. Seurakunnan pitää rakentaa yhteyksiä alueen ihmisiin ja toimijoihin, uskaltaa käyttää maailmankieliä ja olla avoin keskustelemaan. Tähän eivät työntekijät yksin riitä, vaan tarvitaan aktiivisia seurakuntalaisia. Työntekijämäärä ja tilojen määrä vähenevät väistämättä, joten seurakuntalaisten rooli korostuu.

4. Kenen puoleen hoitamani ihminen voi kääntyä tai kenen puoleen minä voin kääntyä, kun tuntuu, etteivät voimat enää riitä? Mistä löydän toivoa silloin, kun sitä ei löydy muista ihmisistä?

Kaisa Yletyinen. Kuva: Arto Vallivirta.

Kaisa Yletyinen. Kuva: Arto Vallivirta.

Kaisa Yletyinen, 43

1. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja pystyn hahmottamaan asioita eri näkökulmista. Kykenen arvioimaan ja kehittämään toimintaani palautteen pohjalta. Olen ratkaisukeskeinen innostaja ja innostuja, ja minulla on tarvittavaa kokemusta johtamisesta.

2. Ihan ensimmäisenä kysyisin, mitä hän asiasta itse ajattelee ja millaiset ovat kavereiden perusteet. Vaikka häntä eivät uskoon liittyvät asiat nyt puhuttelisi, juttelisin siitä, miten hän kirkon kautta voi vaikuttaa esimerkiksi tasa-arvoon tai ilmastoasioihin ja tehdä hyvää toisille. Jos hän olisi pettynyt kirkkoon tai sen kannanottoihin, sanoisin, että asioihin voi parhaiten vaikuttaa sisältäpäin.

3. Kun vieraskielisten määrä kasvaa, pitää toimia monikulttuurisesti, tarjota paikkoja kohtaamiseen ja uskontodialogiin. Tätä ei kannata tehdä yksin, vaan muiden toimijoiden kuten kaupungin kanssa. Toinen asia, jossa kirkkoa tarvitaan, on kasvava yksinäisyys.

4. Mikä tuo toivoa ja auttaa jaksamaan, kun työssä on äärirajoilla? Tähän en heti napsauttaisi sanaa Jeesus, vaan keskustelisin levon, rauhoittumisen ja hiljentymisen merkityksestä. Jeesus olisi mukana rivien välissä.

Heidi Zitting.

Heidi Zitting.

Heidi Zitting, 41

1. Esimiehenä olen strateginen, ratkaisukeskeinen, johdonmukainen ja optimistinen. Minulla on laaja johtamiskoulutus ja kokemusta seurakuntayhteisön esimiehenä toimimisesta.

2. Vastaan, että siihen on monta syytä. Yksi niistä on, että uskoo Jumalaan ja haluaa kuulua Jeesuksen seuraajien joukkoon. Jos on epävarma uskostaan, voi kirkon kautta liittyä sen kulttuuriperinnön kannettavaksi. Kirkko pyrkii levittämään rakkautta maailmaan. Kirkkoon kuuluva liittyy siis hyvyyden joukkoihin.

3. Kannattaa keskittyä diakoniaan ja jäsenyystyöhön, jotka kulkevat käsi kädessä. Diakonian asiakasmäärä ei ole vähenemään päin. Apua tarvitsevat myös monet muista kulttuureista tulleet. Jos ihmisiä autetaan silloin, kun he apua tarvitsevat, se helpottaa myös heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Jäsenyystyöllä vahvistetaan alueen ihmisten halua kuulua kirkkoon. Tähän kokonaisuuteen sisältyy uskontodialogi, joka auttaa alueella asuvia tutustumaan toisiinsa ja vahvistaa rauhaa.

4. Sairaanhoitajan työssä joutuu kohtaamaan inhimillistä kärsimystä ja hätää ja työ on usein raskasta. Kysymys voisi olla, mistä löydän toivoa kärsimyksen keskellä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: