Uskontotieteilijä Terhi Hannola on huomannut, että eläinten turvakodissa auttelevat vapaaehtoistyöntekijät alkavat suhtautua kanoihin yksilöinä.
Onko ihmisellä oikeus käyttää eläimiä? Uskontotieteilijä Terhi Hannola vetää rajan tarpeen ja huvin väliin – ”Miksi synti lakkaisi olemasta syntiä, kun kohteena on eläin?”
Terhi Hannola tutkii Helsingin yliopistossa ihmisten suhdetta tuotantoeläimiin. Hänen mukaansa eläimen elämä on arvokas sinänsä, eikä moraalin pitäisi muuttua sen mukaan, onko kyseessä lemmikki vai tuotantoeläin.
Uskontotieteilijä Terhi Hannola, teet väitöskirjaa ihmisten ja tuotantoeläinten suhteista Helsingin yliopistossa. Miten uskonto liittyy eläinsuhteisiin?
– Uskontoihin sisältyy eettinen ulottuvuus, joka voi vaikuttaa eläimiin suhtautumiseen. Uskonnoissa on myös suoria ohjeita siitä, miten eläimiä tulisi kohdella.
– Kristinuskossa opetetaan, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja että ihmisille on annettu valta hallita eläimiä ja luontoa. Sen voi tulkita niin, että ihminen on ylemmässä asemassa suhteessa muihin eläimiin ja luontoon ja että hänellä on oikeus hyödyntää niitä jopa diktaattorin lailla. Toisaalta Raamatussa puhutaan myös niiden varjelusta. Lisäksi lähimmäisenrakkauden piiriin voi sisällyttää muitakin kuin ihmisiä.
Miksi moni hoivaa koiraansa, mutta hyväksyy karumman kohtelun tuotantoeläimille?
– Siinä onkin aikamoinen ristiriita. Lähellä olevat eläimet, joihin olemme kiintyneitä, ovat meille luontevia huolenpidon kohteita. Mitä kauempana ja näkymättömämpi toinen on, sitä vaikeampi myötätuntoa on ulottaa häneen.
– Käyttämillämme sanoilla on merkitystä. Tuotantoeläin on pelkkä ihmisten luoma käsite. Silti sillä voidaan perustella tuotantoeläimien kohtelemista yhdellä tavalla ja lemmikkien toisella.
– Eläinten turvakodeissa tämä jako murtuu. Kun ihminen tutustuu esimerkiksi kanaan yksilönä, hän huomaa, että sillä on oma tahtonsa aivan kuten koiralla. Väitöstutkimuksessani olen tutkinut Eläinten turvakoti Saparomäkeä Porvoossa ja Eläinsuojelukeskus Tuulispäätä Somerolla. Niiden vapaaehtoistyöntekijöillä vahvistuu käsitys siitä, että jokaikinen eläin on omanlaisensa.
– Lemmikin hoivaamisesta tulee mieleen se, että koiran sanotaan olevan ihmisen paras ystävä, mutta rakkaus koiraan ei aina toteudu teoissa. Näen usein, kuinka koiria riuhdotaan hihnassa ja ne pakotetaan kulkemaan lenkillä liikaa ihmisen ehdoilla.
Jos Terhi Hannola voisi muuttaa yhden asian suhtautumisessa eläimiin, hän haluaisi ihmisten pohtivan enemmän asioita eläinten näkökulmasta.
Onko ihmisellä oikeus käyttää eläimiä omiin tarpeisiinsa?
– Ihmiselämä on arvokas. Jos on tarpeellista käyttää eläintä ihmisen elämän suojelemiseksi, siihen voi mielestäni olla oikeus. Esimerkiksi joissakin lääkkeissä on eläinperäisiä ainesosia, joita ilman ihminen ei pärjää, ja lääkkeitä testataan valitettavasti edelleen eläimillä.
– Myös eläimen elämä on ainutkertainen ja arvokas. Siksi meillä ei ole oikeutta käyttää eläimiä pelkän maun tai huvin vuoksi. Monesti eläimiä käytetään täysin turhaan.
Voiko eläintä kohtaan tehdä syntiä?
– Ehdottomasti. Jos pahat teot ovat syntiä, miksi moraalin pitäisi loppua, kun yksi laji vaihtuu toiseksi? Miksi synti lakkaisi olemasta syntiä, kun sen kohteena on eläin?
– Esimerkiksi eläinten äärimmäinen jalostaminen on syntiä niitä kohtaan. Broilerien lihaskasvu on jalostettu niin nopeaksi, että niillä on kipuja ja niiden voi olla vaikea kävellä. Joillakin kissa- ja koiraroduilla kuono on jalostettu niin lyhyeksi, että hengittäminen on vaikeaa. Ihmisen söpöyden kaipuu menee silloin eläimen hyvän elämän edelle.
Mikä sinulle on pyhää?
– Ihmisten hyväntahtoisuus ja sen mukaiset teot ovat minulle pyhiä. Ihmisten ahneus ja vallanhimo ovat jatkuvasti esillä julkisuudessa, mutta ihminen on kuitenkin myös auttavainen ja yhteistyöhaluinen olento, joka haluaa pääsääntöisesti tulla toimeen muiden kanssa. Minua liikuttaa toiminta, jossa tuotetaan hyvää toisille, olivat ne toiset sitten ihmisiä tai eläimiä.
Eläintenpäivää vietetään 4.10.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Eläinten tehotuotanto ja tekoälyn vinoumat voivat olla nykyajan syntejä – kirkkoherra Päivi Vähäkangas kertoo, miten käsitys synnistä on muuttunut
HengellisyysSynti voi näkyä tekoina, tekemättä jättämisinä ja ihmisen tapana selitellä omia valintojaan. "Kristinuskossa on kuitenkin mahdollisuus anteeksiantoon ja armoon, sillä kaikki ovat samalla viivalla."
