Onko tämä kirkko ortodoksien vai katolilaisten? – Helsingin tuomiokirkon mahtipontisuus hämää turisteja
Viime vuonna Tuomiokirkon näki noin puoli miljoonaa kävijää.

Viime vuonna Tuomiokirkon näki noin puoli miljoonaa kävijää.

Onko tämä kirkko ortodoksien vai katolilaisten? – Helsingin tuomiokirkon mahtipontisuus hämää turisteja

Vapaaehtoiset päivystäjät pitävät Tuomiokirkon ovia auki päivittäin keskiyöhön. Kymmenkunta kesää päivystäneeltä Anita Liimataiselta on kysytty useimmiten urkupillien ja rakentamiseen käytettyjen tiilien määrää. Vastaukset ovat 5 614 pilliä ja yli 3,6 miljoonaa tiiltä.

Juhannuksena kaupunki hiljeni, mutta ei Helsingin tuomiokirkko. Se on kesällä ­auki joka päivä keskiyöhön asti.

Illalla kirkossa voi törmätä Anita Liimataiseen, Johan Kjellbergiin tai johonkin kymmenistä muista kaupunkilaisista. He ovat vapaaehtoisia päivystäjiä, joiden ansiosta kirkon ovet voidaan pitää myöhään auki. Vakituinen henkilökunta lähtee työvuorostaan iltakuudelta, ja sen jälkeen vastuussa ovat vapaaehtoiset.

Anita Liimatainen on vapaaehtoisena jo konkari, sillä hän on päivystänyt yli kymmenenä kesänä. Hän tietää vastaukset turistien yleisimpiin kysymyksiin.

– Useimmiten kysytään urkupillien ja rakentamiseen käytettyjen tiilien määrää. Pillejä on 5 614 ja tiiliä yli 3,6 miljoonaa.

Johan Kjellberg puolestaan vastaanottaa turisteja vasta ensimmäistä kesää. Hän on kuitenkin nuoruudessaan toiminut matkaoppaana ruotsinlaivalla, joten työ on tuttua.

Liimataiselle, Kjellbergille ja kumppaneille ennustetaan poikkeuksellisen vilkasta kesää. Matkailuyhtiö Helsinki Marketingin mukaan pääkaupunkiin odotetaan lähes 300 suurta kansainvälistä risteilyalusta eli kymmeniä laivoja enemmän kuin viime vuonna.

Japanissa Tuomiokirkko olisi puinen

Erityisesti aasialaisturistien määrä on kasvussa. Kesäkuisena iltana Tuomiokirkon portailla on kuitenkin vain kourallinen aasialaisia. Japanilainen tanssijapariskunta Takuya Matsunaga ja Yurie Mori on hakeutunut tuulensuojaan kirkon katoksen alle.

– Onko tämä kirkko tehty kivestä? kysyy Mori älypuhelimen käännösohjelman avulla.

Morin ja Matsunagan kotimaassa suuret kiviset rakennukset ovat harvinaisia. Useimmiten rakennusmateriaalina on puu.

Kaksikko kehuu valkoista kirkkoa kauniiksi. Kehun voi tulkita kohteliaisuudeksi, mutta voi siinä olla perääkin. Tuomiokirkon puolen miljoonan ihmisen kävijämäärää on vaikea selittää muulla kuin kirkon vaikuttavuudella.

Myymälä ei ole perinteinen turistirysä

Kirkon edustalla parveilee myös satoja muita turisteja. Kielten sekamelskasta voi tunnistaa ainakin ­espanjaa, ranskaa ja venäjää. Jos ­sulkee silmät, voi kuvitella itsensä mihin tahansa Euroopan turistikohteeseen.

Kirkon matkamuistomyymälän kesätyöntekijä Anna Siekkinen vahvistaa havainnon. Moni turisti luuleekin kirkkoa Keski- ja Etelä-Euroopan kirkkojen tapaan katoliseksi tai ortodoksiseksi. Heille on yllätys, kun mahtipontinen kirkko onkin luterilainen.

– Ristit, kalat ja enkelit herättävät myös kysymyksiä. Olen päässyt selittämään ulkomaalaisille turisteille, mitä myynnissä olevat symbolit tarkoittavat, Siekkinen kertoo.

Tuomiokirkon myymälä ei ole aivan perinteinen turistirysä. Tarjolla on matkailijoiden suosimien postikorttien ja magneettien lisäksi kotimaisia käsitöitä ja keramiikkaa.

Myymälän tuotoilla pyöritetään seurakunnan turistitoimintaa. Sillä katetaan esimerkiksi kesätyöntekijöiden palkat. Näin turistit eivät vie varoja seurakunnan muulta toiminnalta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi