Iisakki Saari unelmoi lentämisestä jo lapsena.
Opiskelija Iisakki Saari lähtee neljäksi vuodeksi Etelä-Sudaniin lentämään avustuskuljetuksia – ”Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut lähetyslentäjäksi”
Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, jonka naapurimaa Sudanissa riehuu sota. Lähetyslentäjät operoivat alueilla, joilla avustustyön tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on hyvin vaikeaa.
Tuhannet vesipisarat vierivät tihenevään tahtiin pitkin lentokoneen valkoisia siipiä. Vauhti kiihtyy, ja pyörät irtoavat sulavasti Turun lentokentän märästä asfaltista. Painovoiman uhmaaminen nelipaikkaisen pienlentokoneen kyydissä on aluksi kauhistuttavaa, mutta muuttuu pian aika mukavaksi. 600 metrin korkeuden saavuttamisen jälkeen lukemattomista vihreän ja ruskean sävyistä punoutuvasta metsä- ja peltomaisemasta on jo helppo nauttia.
Nämä näkymät ovat ohjauspyörän takana istuvalle Iisakki Saarelle tuttuja. Turkulainen Saari käy lentämässä kotiseutujensa yllä usein siksi, että hän pitää täällä lentokoulutustunteja. Lähitulevaisuudessa häämöttävät kuitenkin aivan toisenlaiset maisemat.
27-vuotias lähetyslentäjä lähtee lokakuussa ensimmäiseen työtehtäväänsä Keski-Afrikassa sijaitsevaan Etelä-Sudaniin. Hän suhtautuu jännittävältä kuulostavaan tulevaisuuteensa huomattavan tyynesti.
– Lähteminen tuntuu mukavalta. Olen iloinen, että minut on päätetty lähettää juuri Etelä-Sudaniin. Siellä on tällä hetkellä suurin tarve tällaiselle avulle. Naapurimaa Sudanissa on sota, ja sieltä tulee Etelä-Sudaniin paljon pakolaisia. Etelä-Sudan on myös maailman nuorin valtio, ja siellä on senkin vuoksi kaaosta ja nälänhätää.
Kirkko ja kaupunki pääsi Iisakki Saaren kyytiin. Video alempana jutussa.
Lentouransa ohella Saari on myös kauppatieteiden opiskelija. Opinnot Turun yliopistossa saavat kuitenkin pian jäädä, sillä hän tulee viettämään Etelä-Sudanissa seuraavat neljä vuotta elämästään.
Saari valmistui lähetyslentäjäksi viime vuoden lopussa Mission Aviation Fellowship -järjestön (MAF) kautta, ja hänet siunattiin lähetystyöhön 5.8. Huittisten Vampulassa järjestetyssä kenttämessussa. Lähetyslentäjät työskentelevät alueilla, joilla tarve humanitaariselle avulle on suuri, mutta avustus- ja lähetystyön tekeminen muuten kuin lentokoneella liikkuen on vaikeaa.
– Työhöni tulee kuulumaan ihmisten, ruuan ja kaikenlaisten tavaroiden kuljettamista pienlentokoneella – esimerkiksi sairaalahoitoa tarvitsevien henkilöiden kuljettamista pääkaupunkiin hoitoon ja työntekijöiden kuljettamista apua tarvitseville alueille.
Suomalaiset lähetyslentäjät ovat harvassa. Saaren ainoa suomalainen kollega työskentelee tällä hetkellä Tansaniassa. Vuodesta 1975 alkaen lähetyslentäjien toiminnassa on ollut mukana kuitenkin lähes 50 suomalaista, kun myös puolisoiden ja lyhytaikaisten keikkatyöläisten tärkeä työpanos lasketaan.
Saari kiinnostui lentämisestä jo lapsena.
– Lentäminen on aina ollut minulle unelma. Ajattelen, että Jumala antoi sen kutsun minulle jo varhain. Olen kuitenkin tiedostanut, ettei kaikista tule lentäjiä ja siihen tarvitaan ominaisuuksia, joihin ihminen ei voi itse vaikuttaa.
Pääsy ilmavoimien lentoreserviupseerikurssille vuonna 2017 tuli Saarelle vähän yllätyksenä. Siitä alkoi hänen varsinainen lentouransa. Sen jälkeen tie vei Porin ilmailuopistoon, jossa Saari alkoi tuntea, että lähetyslentäjän työ voisi olla hänen kutsumuksensa.
– Koen, että Jumala on määrätietoisesti johdattanut minut kaikkien niiden elämänvaiheiden läpi, jotka ovat johtaneet lähetyslentäjäksi valmistumiseen.
Vaikka kotiseutujen yllä lentäminen on Saarelle tuttua, hän ei silti tingi turvallisuudesta eikä lennon jokaista vaihetta edeltävien tarkistuslistojen kertaamisesta ääneen.
– Lentämisessä mennään aina turvallisuus edellä ja kaikki tehdään hyvin tarkasti. Se vähentää sellaisia hupsis-tilanteita huomattavasti. Tilannetietoisuus on hyvin tärkeää niin maassa ollessa kuin lennon jokaisessa vaiheessa. Se on tässä myös vaikeinta.
Saarta eivät vaikuta pahemmin jännittävän pian edessä olevat haastavat työtehtävät täysin uudessa ympäristössä. Tulevan työn paras puoli on sen merkittävyys.
– Parasta työssä on vaikeissa tilanteissa olevien ihmisten auttaminen konkreettisesti. Se, kun voin auttaa vaikkapa jotain perhettä viemällä heille hyttysverkon, ja he voivat sitten nukkua seuraavan yönsä rauhassa.
Korjattu 23.8. klo 9.55: Etelä-Sudan sijaitsee Keski-Afrikassa, ei Pohjois-Afrikassa.
Mikä on MAF?
Mission Aviation Fellowship (MAF) on 1945 perustettu kristillinen järjestö, joka operoi noin 120 lentokonetta kehittyvissä maissa alueilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia.
MAF Suomi on perustettu 1976. Suomessa MAF järjestää muun muassa nuorten ilmailuleirejä, lentokoulutusta sekä tukee MAF:n lento-operaatiota ja niissä palvelevia suomalaisia työntekijöitä.
Suomessa MAF on aktiivinen ilmastokysymyksissä ja toimii ekologisen ja sähköisen lentämisen konferenssin pääjärjestäjänä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Vantaalainen Rauno Juhola joutui 24-vuotiaana keskelle Ruandan kansanmurhaa – ”Ihminen, jolla on yhtään empatiakykyä, ei voi olla auttamatta toista hädässä”
AjankohtaistaRauno Juhola osallistui nuorena Ranskan muukalaislegioonan operaatioon, jolla pyrittiin pysäyttämään kansanmurha Ruandassa. Hän näki läheltä sekä pysäyttävää pahuutta että pyyteetöntä hyvyyttä.
