Paha pastori: Parempi muuttua kuin juuttua
Miksi kuntosalit ovat tammikuun alussa täynnä, mutta helmikuussa on jo väljää? Koska todellinen muutos ei tapahdu ilotulitteiden räiskeessä.
Vuosi 2017 vetelee viimeisiään. 2018 on ihan nurkan takana, ja niin ovat myös sosiaalisen median uutisvirran täyttävät ”new year, new me” -meemit sekä -lupaukset. Uudenvuodenlupaus on perinne, joka erottaa menneen tulevasta, vanhan uudesta. Niillä on helppo jäsennellä menneen vuoden nousuja ja laskuja. Asioita, joiden kokee olevan painolasteja matkalla kohti parempaa minää.
Ennen uudenvuodenlupauksia olivat kuulemassa vain lupauksen tekijän lähipiiri, kun taas tänä päivänä niiden tekeminen on kuin liikuntasuoritus: jos sitä ei ole päivitetty sosiaaliseen mediaan, sitä ei ole tapahtunut. Toisin kuin saliselfie, joka harvalta jää näkemättä, uudenvuodenlupauksen toteutumisen verifiointi on hankalaa. Lupauksesta kiinni pitäminen ja sen vieminen maaliin on tekijän omalla vastuulla. Tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen tai opiskelun aloittaminen ovat universaalisti hyviä asioita, joten ne vetoavat liki jokaiseen meistä ja siten yleensä takaavat kasapäin tykkäyksiä somelupaukseesi. Tykkäyksien tuoma hetkellinen hyväksytyksi tulemisen tunne on samalla houkutteleva ja koukuttava tapa boostata itsetuntoa. Houkutteleva ja koukuttava, mutta kestämätön.
Ole rehellinen itsellesi: kuinka monta kertaa olet oikeasti pitänyt kiinni someen päivittämästäsi uudenvuodenlupauksestasi?
Ole rehellinen itsellesi: kuinka monta kertaa olet oikeasti pitänyt kiinni someen päivittämästäsi uudenvuodenlupauksestasi? Pitänyt kiinni siitä pidempään kuin kuukauden? Liikkunut enemmän? Lukenut enemmän? Somettanut vähemmän? Syönyt terveellisemmin? Jouluähkyn mukanaan tuoman itseinhon syvissä vesissä päätyy lupaamaan itselleen olevansa parempi ihminen kuin edellisvuotena, mutta nämä muutokset pitävät harvoin muutamaa kuukautta pidempään. Toinen tammikuuta kuntosalit pullistelevat uusissa treenivaatteissa joulukiloja pois hikoilevia ihmisiä, mutta tammikuun kääntyessä helmikuuksi taas löytyy tilaa treenata. Miksi näin? Syy on yksinkertainen: todellinen muutos tapahtuu ihan tavallisessa arjessa, ei ilotulitteiden räiskeessä ja loimussa.
Pitävä elämäntapamuutos lähtee uuden tarpeesta. Tarpeesta, joka on kuplinut pinnan alla pitkään. Ei juhlan humussa tehdystä lupauksesta, joka tehdään, koska muutkin tekevät. Todellinen muutos ei, kuten hyvin tiedämme, ei synny sosiaalisessa paineessa, vaan pitkällisen harkinnan ja pohdinnan tuloksena. On pohdittu miinuksia ja plussia. On jo yritetty ja epäonnistuttu, kunnes todetaan, että nyt riittää! Muutos lähtee sisäisestä halusta ja palosta viedä elämää uuteen suuntaan, vaikka se tarkoittaisi totuttujen kaavojen rikkomista ja jostain luopumista. Luopumista asiasta, joka on kasvanut osaksi sinua.
Muutos ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan luopumista, sillä muutoksen myötä elämään tulee jotain uutta. Jotain, mitä et ehkä koskaan odottanut saavasi ja kokevasi. Vaikka muutos ja uudet asiat saattavat pelottaa, ja jos kyseessä on isoja sellaisia, niin niiden pitääkin pelottaa, aina on parempi olla muuttunut kuin juuttunut.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Juhlien jälkeen
HengellisyysUudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimipäivä, vaikka sitä ei kalenterissa luekaan.
Paha Pastori: Hyvän joulun voi viettää myös yksin
Puheenvuorot