Kansanedustaja Päivi Räsänen ja puoliso Niilo Räsänen astelivat korkeimman oikeuden suulliseen käsittelyyn torstaina 30. lokakuuta. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Päivi Räsänen ja Juhana Pohjola vastasivat syytteisiin korkeimmassa oikeudessa – valtionsyyttäjän mukaan tekeillä on linjaava ennakkopäätös
Syyttäjät korostivat sitä, että tekstit ovat olleet kaikkien saatavilla vuosia, puolustus tekstien kontekstia ja vapautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Uskonnonvapaus, sananvapaus ja julkaisijan vastuu – muun muassa näitä asioita punnittiin torstaina 30. lokakuuta kun kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) ja nykyinen Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola olivat kuultavina korkeimmassa oikeudessa. Jos oikeustapaus on poikkeuksellinen, niin oli sen käsittelytapakin: yleensä korkein oikeus käsittelee tapaukset kirjallisesti, mutta nyt käsittely oli suullinen ja julkinen.
Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteet liittyvät vuonna 2019 julkaistuihin postauksiin sosiaalisessa mediassa sekä vuonna 2004 julkaistuun pamflettiin Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Pohjolaa syytetään pamfletin julkaisemisesta ja saatavalla pitämisestä, sillä hän oli vastuussa siitä, että tekstit julkaistiin ensin Luther-säätiön ja sitten Suomen evankelis-luterilaisen lähetyshiippakunnan nettisivuilla.
Räsänen ja Pohjola saivat käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vapauttavat päätökset, vaikka oikeusasteet katsoivat, että tekstejä voidaan pitää homoseksuaaleja loukkaavina. Syytekohtaa, joka koski Räsäsen lausumia Ruben Stillerin radio-ohjelmassa Ylellä vuonna 2019, ei enää käsitelty korkeimmassa oikeudessa.
Syyttäjä vaatii, että tekstit poistetaan yleisön saatavilta, syytetyille päiväsakkorangaistuksia sekä Lähetyshiippakunnalle yhteisösakkorangaistusta. Sekä Räsänen että Pohjola ovat kiistäneet syytteet ja vaativat, että syytteet hylätään ja valtio korvaa heidän oikeudenkäyntikulunsa.
Valtionsyyttäjä: tekstien yleisönä voi olla kuka vain
Käsittely alkoi valtionsyyttäjä Mikko Männikön pitämällä asian esittelyllä. Hän korosti, että kaksi syytekohtaa koskevat nimenomaan pamfletin julkaisua netissä, ei sen painetun version jakamista. Hän myös huomautti, että tekstit ovat käsitelleet sellaista ominaisuutta, homoseksuaalisuutta, johon ihminen ei voi vaikuttaa.
Männikön mukaan tekstien saatavilla pitäminen on ollut alusta asti aktiivista toimintaa ja että Räsäsellä on koko ajan ollut mahdollisuus pyytää pamfletin poistamista, mutta hän ei ole niin tehnyt.
Männikkö nosti esiin myös sen, kenelle tekstit olivat tarkoitettu. Puolustuksen mukaan kohdeyleisö on ollut ”teologisista kysymyksistä hyvin perillä oleva aikuisväestö, jolla on kyky arvioida tekstejä kriittisesti”, mutta valtionsyyttäjän mukaan näin ei ole.
– Yleisönä voi olla kuka tahansa, kenties uskossa oleva nuori, joka miettii, kuinka syntinen hän on.
Ajatus siitä, että homoseksuaalisuudessa sinänsä ei ole mitään väärää vaan teoissa, on hänestä ongelmallinen.
– Väittäisin, että lukuun ottamatta teologisesti hyvin valveutuneita, kansalaiset eivät ajattele näin, vaan kyse on samasta asiasta.
Männikkö korosti tulevan KKO:n ratkaisun olevan ennakkopäätös, joka linjaa alempien oikeusasteitten toimintaa. Jos syyte menestyy, kyse ei hänen mukaansa ole totaalisesta kiellosta, josta seuraisi uskonnonvapauden rajoittaminen.
Joukko mielenosoittajia osoitti tukeaan Päivi Räsäselle ja Juhana Pohjolalle Havis Amandan patsaan luona. Kuva: Hanna Antila.
Puolustuksen mukaan kritiikki oli osoitettu kirkon johdolle
Päivi Räsäsen asianajajan Matti Sankamon puheenvuoroissa kuului kritiikki syyttäjiä kohtaan koko monivuotisen oikeusprosessin ajan: he ovat tehneet asiavirheitä ja tulkinneet tekstejä valikoivasti.
Sankamo nosti esiin muutamia kohtia kohtia Räsäsen kirjoittamasta pamfletista, kuten sen, jossa hän kirjoittaa jokaisen olevan yhtä arvokas seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
– Tämä on ensimmäinen Suomessa käsitelty rikosasia, jossa vastaajan väitetään kiihottaneen kansanryhmää vastaan tekstissä, jossa hän nimenomaisesti kehottaa lukijoita kunnioittamaan vähemmistöä ja suhtautumaan heihin tasa-arvoisesti, Sankamo ihmetteli.
Sankamo myös korosti, että kun Räsänen jakoi pamflettia sosiaalisessa mediassa vuonna 2019, se oli hänen keinonsa puolustautua tilanteessa, jossa rikossyytteet oli nostettu.
Puhuttaessa Räsäsen julkaisemasta twiitistä, Sankamo ihmetteli sitä, että syyttäjä ei kiinnittänyt huomiota niinkään twiitin saatetekstiin, vaan kuvaan raamatunkohdasta (Room. 1.24–27), joka siihen oli liitetty. Tämä herättää kysymyksen, eikö Raamattua saa siteerata.
Sekä Sankamo että Räsänen toivat esiin myös kirjoitusten ajallista kontekstia. 2000-luvun alussa keskusteltiin samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista yhteiskunnassa ja kirkossa. Kesällä 2019 Kirkkohallitus oli päättänyt, että kirkko voi olla mukana Pride-tapahtuman yhteistyökumppanina ja Räsänen halusi Twitterissä ottaa kantaa aiheeseen kirkkovaltuutettuna. Hänen mukaansa kritiikin kohde oli kirkon johto, ei seksuaalivähemmistöt.
Sankamo korosti tuomareille myös Räsäsen asemaa oppositiopoliitikkona ja vetosi siihen, että oppositiopoliitikolla on vahvennettu sananvapaussuoja.
Oikeustapaus on saanut huomiota myös kansainvälisesti, sillä syytettynä on poliitikko ja kyseessä sanan- ja uskonnonvapaus. Korkeimman oikeuden eteen oli aamulla 30. lokakuuta toimitettu valtavat määrät kortteja, joilla ihmiset halusivat osoittaa tukeaan Päivi Räsäselle. Kuva: Hanna Antila
Vaikuttaako rikoslain lisäys lopputulokseen?
Päivi Räsänen esiintyi korkeimmassa oikeudessa rauhallisen ja jopa hyväntuulisen oloisena, Juhana Pohjolan ilmeet ja äänensävyt olivat tiukemmat.
Pohjola ja hänen asianajajansa Jyrki Anttinen korostivat, että pamflettia lukiessa pitää ymmärtää sen asiayhteys, julkaisuajankohta ja se, kenelle se oli alun perin julkaistu. Pohjola myös korosti, että pamfletissa esiintynyt käsitys kristillisestä avioliitosta oli vallalla Suomessakin 1990-luvun lopulle asti.
– Jos tämä vihko nyt julistettaisiin homofobiseksi, se olisi askel siihen suuntaan, että kristillinen opetus leimataan vihapuheeksi, hän sanoi.
Käsittelyn loppupuolella erikoissyyttäjä Krista Mannerhovi nosti esiin sen, että rangaistavuus ei edellytä vihaan tai väkivaltaan yllyttämistä tai sitä, että lausumat olisivat alatyylisiä. Hänen mukaansa Räsäsen on täytynyt tietää, että hänen tekstinsä loukkaavat homoseksuaaleja.
Mannerhovi toi myös esiin rikoslain muutoksen vuodelta 2011. Tuolloin lakiin lisättiin, että ketään ei saa solvata myöskään seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Syyttäjän näkemyksen mukaan Räsäsen twiitti oli kaksiteräinen miekka: siinä kritiikki kohdistui paitsi kirkkoon, niin myös sateenkaarikansaan.
– Emme kiistä uskonnonvapautta, se on tärkeä perusoikeus, vaan kysymys on siitä, onko uskonnollisen vakaumuksen perusteella oikeus halventaa homoseksuaaleja, Mannerhovi sanoi.
Jyrki Anttinen otti vielä loppulausunnossaan esiin lakimuutoksen, johon Mannerhovi viittasi. Anttisen mukaan ketään ei voi tuomita sellaisesta, joka ei ole ollut tekohetkellä rangaistavaa. Hän myös ihmetteli, miksi syyttäjän rangaistusvaatimuksissa viitataan perustuslakiinkin ja pyritään laajentamaan rikoslain tulkintaa.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan
”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Rikoslaki luku 11 10 §
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan Päivi Räsäsen tapauksessa – Ruben Stillerin radio-ohjelma ei ole enää kokonaisuudessa mukana
AjankohtaistaPäivi Räsänen kirjoittaa Facebookissa olevansa rauhallisella mielellä ja valmis puolustamaan sananvapautta tarvittaessa myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa.
