Kansanedustaja Päivi Räsänen sekä puolustusasianajaja, varatuomari Matti Sankamo Helsingin hovioikeudessa 31. elokuuta 2023. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet vuonna 2022, mutta syyttäjän valituksen vuoksi asia eteni hovioikeuteen.
Päivi Räsäsen syytteiden käsittely hovioikeudessa alkoi kertauksella ja todisteilla ja jatkuu seuraavaksi syytettyjen kuulemisella
Hovioikeuskäsittelyssä päästiin yksittäisistä sanavalinnoista suuriin, periaatteellisiin kysymyksiin. Päivi Räsäsen mielestä hänet on nostettu ikään kuin varoittavaksi esimerkiksi.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) syytteitä koskeva käsittely alkoi Helsingin hovioikeudessa torstaina 31. elokuuta ja jatkuu perjantaina 1. syyskuuta syytettyjen kuulemisella ja loppulausunnoilla. Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytettyinä ovat myös Lähetyshiippakunnan piispa, Luther-säätiön asiamies Juhana Pohjola sekä Yleisradio.
Syyttäjä vaatii Räsäselle 120 päiväsakkoa kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, Pohjolalle vähintään 60 päiväsakkoa ja Luther-säätiölle vähintään 10 000 euron suuruista yhteisösakkoa. Luther-säätiötä vaaditaan myös poistamaan pamfletti ja Yleisradiota radio-ohjelma, jossa Räsänen vieraili. Räsänen ja Pohjola kiistävät syytteet.
Ensimmäinen käsittelypäivä hovioikeudessa osoitti, kuinka monimutkaisesta vyyhdistä tapauksessa on kyse. Siinä haetaan sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoja, mutta välillä sivuttiin myös teologisia käsitteitä, kuten sitä, mitä jonkin synniksi tai häpeäksi nimittäminen tarkoittaa.
Syytteet koskevat kolmea erityyppistä sisältöä: Räsäsen kirjoittamaa ja Luther-säätiön julkaisemaa 24-sivuista Mieheksi ja naiseksi Hän heidät loi -pamlefttia, Räsäsen kirjoittamaa twiittiä, jossa hän kritisoi sitä, miksi kirkko on Pride-tapahtuman kumppani, ja jakoi kuvan raamatunjakeesta sekä Ruben Stillerin radio-ohjelmaa, jossa Räsänen vieraili. Myös aikajänne on pitkä. Pamfletti on julkaistu vuonna 2004, twiitti ja radio-ohjelma ovat vuodelta 2019.
Syyttäjä: kirkon kritisointi osui myös homoihin
Hovioikeudessa ensimmäinen käsittelypäivä alkoi vanhan kertauksella, kun valtionsyyttäjä Anu Mantila taustoitti asiaa ja kävi läpi syytekohtia. Päivi Räsäsen oikeusavustaja Matti Sankamo kritisoi Mantilan asiaesittelyn kestoa ja tyyliä. Hänen mielestään tällainen taustoitus kuuluu yleensä vasta loppulausuntoon.
Mantilan mukaan kiistanalaista asiassa on, miten Räsäsen lausumia on tulkittava ja ovatko lausumat objektiivisesti tulkittuina homoseksuaaleja halventavia ja solvaavia. Mantila korosti, että syrjimättömyys on sananvapauden ohella normi Euroopan unionissa. Hän käytti esimerkkeinä EU-tuomioistuinten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n ratkaisuija.
– Haluan vielä korostaa sitä, että perusoikeuksia voidaan rajoittaa. Vähemmistöillä ei ole käytössään oikeussuojakeinoja kun lausumat eivät kohdistu yksilöön, vaan ryhmään.
Haluan korostaa, että uskonnollisissa yhteisöissä kelpaamattomuus Jumalalle on suurempi häpeä kuin kelpaamattomuus ihmisille.
Erityisesti Mantila keskittyi pamflettiin, joka hänen mukaansa on kokonaisuudessaan homokielteinen ja jossa esitetään ajatus, jonka mukaan homoseksuaalisuuden taustalla olisi ”psykoseksuaalisen kehityksen häiriö”. Hän nosti myös muutamaan kertaan esiin sen, että Räsänen on paitsi poliitikko, myös lääkäri, mikä tekee hänen näkemyksistään erityisen haitallisia. Mantilan mukaan Räsänen ei ole muotoillut uudelleen kantojaan jälkikäteen.
Kirkon ja Pride-tapahtuman kumppanuutta koskevasta twiitistä Mantila sanoi, että kirkkoa ei voinut kritisoida kritisoimatta samalla myös homoseksuaaleja, vaan asiat kytkeytyivät toisiinsa. Twiitissä Räsänen moitti kirkkoa osallistumisesta Pride-tapahtumaan, jossa ”häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi”.
– Haluan korostaa, että uskonnollisissa yhteisöissä kelpaamattomuus Jumalalle on suurempi häpeä kuin kelpaamattomuus ihmisille. Tämä tulee huomioida, kun arvioidaan lausumien vaikuttavuutta, Mantila sanoi.
Hän myös korosti, ettei tarkoitus ole kieltää Raamatun siteeraamista, mutta ei voi myöskään ajatella, että uskontoon vedoten sananvapauden rajoja voisi laajentaa.
Päivi Räsänen, Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola, kansainvälisen Alliance Defending Freedom International -järjestön toiminnanjohtaja Paul Coleman sekä Räsäsen puolustusasianajaja Matti Sankamo ennen käsittelyn alkua.
Puolustus: mielipiteet liittyivät laajempaan keskusteluun
Puolustuksen päästyä ääneen Räsäsen oikeusavustaja Matti Sankamo sijoitti tapahtumien kulkua aikajanalle, kertoi lausumien taustoista ja asiayhteyksistä.
Sankamo korosti, että Räsänen itsekin pitää nykyään pamflettia joiltakin osin vanhentuneena ja on myöhemmin äänestänyt kansanedustajana sen puolesta, että seksuaalivähemmistöt lisättäisiin pykälään, joka kieltää kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Se, että Räsänen oli jakanut linkkiä pamflettiin vielä vuonna 2019 liittyi siihen, että tuolloin valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen nosti syytteet Räsästä vastaan.
Sankamo korosti myös sitä, että varsinkin Räsäsen twiitti liittyi laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun homoseksuaalisuudesta, vähemmistöjen oikeuksista ja toisaalta kirkon roolista. Räsänen oli tuolloin myös seurakunnan luottamushenkilö.
Juhana Pohjolan asianajaja Kari Anttinen ihmetteli puheenvuorossaan sitä, miksi syyttäjä on ylipäätään halunnut tarttua vuonna 2004 julkaistuun pamflettiin. Tuolloin kiihottaminen kansanryhmää vastaan -pykälä ei huomionut seksuaalivähemmistöjä.
– Rikoisoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa säädetty rangaistavaksi, Anttinen sanoi.
Hän piti erikoisena myös sitä, miksi syytteessä vaaditaan rangaistusta sekä rikoslain että perustuslain perusteella.
”Lain edessä ihmisten tulisi olla samalla viivalla”
Iltapäivän puolella sekä syyttäjä että puolustus esittelivät erilaisia todisteita. Niitä oli laidasta laitaan itse pamfletin, twiitin ja radio-ohjelman lisäksi. Syyttäjä vetosi muun muassa Kirkkohallituksen julkaisemaan Sateenkaarinuorten hyvinvointi seurakunnissa -selvitykseen ja Psykiatrien yhdistyksen lausuntoon eheytyksen haitallisuudesta, joilla haluttiin osoittaa se, kuinka haitallisia kielteiset asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan voivat olla.
Puolustus taas käytti todisteina muun muassa Riihimäen seurakuntaneuvoston pöytäkirjaa ja kirjallisuuslähteitä, joissa psykoseksuaalisen kehityksen häiriö -termi esiintyi. Ruben Stillerin radio-ohjelmasta kuunneltiin näytteitä, joilla haluttiin osoittaa ohjelman kepeä tyyli ja se, että se perustui pitkälti ajatusleikkeihin kuten Räsäsen näkemyksiin siitä, mitä Jeesus ajatteli homoista.
Luulen, että koko jutussa painaa se, että olen julkisuudesta tunnettu henkilö.
Päivi Räsänen totesi ensimmäisen hovioikeuskäsittelypäivän jälkeen Kirkko ja kaupungille, että päivä ei tuonut suuria yllätyksiä, vaan syyttäjän nostamat asiat olivat pitkälti samoja kuin käräjäoikeuden käsittelyssä. Hänen mielestään jotkin syyttäjän esiin nostamat asiat eivät edes ole pamfletista, vaan ovat syyttäjän omaa tulkintaa.
– Luulen, että koko jutussa painaa se, että olen julkisuudesta tunnettu henkilö. Minut on ikään kuin nostettu otokseksi tai varoittavaksi esimerkiksi muille.
– Pamfletti ei ole tieteellinen julkaisu, enkä ole tutkija tai toiminut pitkään aikaan lääkärinä. Se oli kirkkopoliittinen ja hengellinen mielipidekirjoitus, ja tämä on minusta tärkeää huomioida kun sitä arvioidaan. Lain edessä ihmisten tulisi olla samalla viivalla myös sananvapauden käytössä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan Päivi Räsäsen tapauksessa – Ruben Stillerin radio-ohjelma ei ole enää kokonaisuudessa mukana
AjankohtaistaPäivi Räsänen kirjoittaa Facebookissa olevansa rauhallisella mielellä ja valmis puolustamaan sananvapautta tarvittaessa myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa.
