null Paleface diggailee gospelia eikä näe ongelmana, että valkoinen mies esittää mustien musiikkia: ”Aikamme woke on ­valkoisten närkästymistä”

Paleface eli Karri Miettinen on toimittanut Radio Deille gospelmusiikkiohjelman, jonka kaikki kappaleet soivat Miettisen omistamilta vinyylilevyiltä.

Paleface eli Karri Miettinen on toimittanut Radio Deille gospelmusiikkiohjelman, jonka kaikki kappaleet soivat Miettisen omistamilta vinyylilevyiltä.

Paleface diggailee gospelia eikä näe ongelmana, että valkoinen mies esittää mustien musiikkia: ”Aikamme woke on ­valkoisten närkästymistä”

Hiphop-konserttien esikuvat ovat mustien kirkkojen jumalanpalveluksissa. – Kaikessa tässä on pohjalla mus­tien kirkkomusiikki eli gospel, sanoo Karri Miettinen alias Paleface.

Sälekaihdinten päällä lauttasaarelaises­sa toimistorakennuksessa roikkuu suuri punainen lippu, jonka keskellä valkoisen ympyrän sisällä lukee sanat Movimento dos Trabalhadores Sem Terra.

Se on portugalia. Lippu on Brasiliassa vuonna 1984 perustetun Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus. Liike vaatii maa- ja sosiaalireformia, joka helpottaisi rutiköyhien ja maattomien viljelijöiden oloja.

– Kyseinen Maattomien maatyöläisten liitto on periaatteessa maaorjien ammattiyhdistysliike. Ne ihmiset ovat todella heikossa asemassa, ja siksi tuen heidän toimintaansa, kertoo muusikko-kirjailija-DJ Paleface eli Karri Miettinen, jonka työhuoneen sisäikkunan sälekaihtimia mainittu MST:n lippu peittää.

Selitys maattomien viljelijöiden vaikeisiin oloihin löytyy Brasilian historiasta, aivan viime kädessä orjuuden ajalta. Kun orjuus Brasiliassa vuonna 1888 lakkautettiin, orjat eivät saaneetkaan itselleen maata, jota olivat viljelleet. He jäivät velkavankeuteen.

– Brasiliaan vietiin viisi miljoonaa orjaa. Se on puolet kaikista Afrikasta viedyistä orjista, Miettinen sanoo.

Se, miten mustat poliitikot tai pastorit käyttivät ääntä, vaikutti todella paljon siihen, miten hiphopissa alettiin käyttää ääntä. 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 530 vuotta siitä, kun genovalainen tutkimusmatkailija Kristoffer Kolumbus löysi Etelä-Amerikan mantereen. Tuolloin keskiajan lopulla Eurooppa oli paljon suuremmassa sekasorrossa kuin nyt, ja sekaisuudesta ja sorrosta tuli Euroopan kaksi keskeisintä vientituotetta seuraavaksi neljäksi sadaksi vuodeksi. Tämä historia on yhä läsnä Miettisen edustamassa hiphop-kulttuurissa.

– Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, Miettinen sanoo.

– Se, miten mustat poliitikot tai pastorit käyttivät ääntä, vaikutti todella paljon siihen, miten hiphopissa alettiin käyttää ääntä.

Miettisellä on kolmen tuhannen LP-levyn kokoelma, ja hän tuntee musiikin historiaa perinpohjaisesti.

– Rapmusiikkiin ovat vaikuttaneet myös bluesin tarinankerronta, jazzin improvisointi, soul-­artistien itseä korostava esiintymistyyli ja funkyn rytmiikka. Kaikessa tässä on pohjalla mus­tien kirkkomusiikki eli gospel.

Karri Miettisellä on noin 3 000 LP-levyn kokoelma, josta merkittävä osa on Amerikan mustien jumalanpalvelusmusiikkia eli sanan alkuperäismerkityksessä gospelia.

Karri Miettisellä on noin 3 000 LP-levyn kokoelma, josta merkittävä osa on Amerikan mustien jumalanpalvelusmusiikkia eli sanan alkuperäismerkityksessä gospelia.

Hiphop-konserttien esikuvana on mustien jumalanpalveluselämä

Gospel on Karri Miettisen pitkäaikainen suuri rakkaus. Uutinen tästä tuli kuitenkin vasta hiljattain, kun Radio Dei kertoi uudesta ohjelmasarjasta, jonka otsikko on Paleface Digs Gospel.

Miettiselle kyse ei ole niinkään kiinnostuksesta hengellisyyteen vaan musiikin historiaan.

– Rap on ikkuna kaikkeen musiikkiin. Tämä johtuu siitä, että rapmusiikissa sämplätään paljon erilaisia musiikkityylejä. Niinpä olen halunnut löytää ne rakennusaineet, joista räppibiisit on tehty, Miettinen sanoo.

Ja kun tarpeeksi kauas historiaa kuljetaan, vastaan tulevat orjien spirituaalit. Alkuperäinen gospel ei kuitenkaan ollut puhdasta hengellistä kaipuuta, vaan siihen oli piilotettu ohjeet, milloin ja miten pakomatka orjuudesta alkaa. Hyvä esimerkki on tunnettu spirituaali Wade in the Water.

Isoäitini oli tyttönimeltään Ruotsalainen, ja olen ilmeisesti ihan oikeasti hyvin kaukaista sukua nilsiäläiselle herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaiselle. 

– Todellisuudessa se oli konkreettinen ohje siitä, että pakomatkalla on kahlattava vedessä, jotta orjanomistajien koirat eivät haista jälkiä, Miettinen sanoo.

Samaan aikaan spirituaalit koettiin Pyhän Hengen inspiroimaksi Jumalan ilmoitukseksi. Mustien maanalaiset kirkot olivat synkretistisiä, eli kristillinen usko sekoittui luonnonuskontoihin. Näissä kirkoissa suunniteltiin orjakapinat. Yhä nykyään monien mustien pastoreiden evankeliumiin sisältyy voimakas yhteiskunnallinen sanoma.

– Mustien kirkkojen kokoontumiset muodostivat alun perin esikuvan myös hiphop-kulttuurille, jossa yleisö on seurakunta ja rap-artisti on pastori. Konserttien vuorovaikutteisuus tulee suoraan mustien omasta jumalanpalveluskulttuurista. Niissä meininki on hyvin vaikuttavaa, ja neutronit kyllä vaihtavat omistajaa, Miettinen sanoo.

Uskontotieteen näkökulmasta voidaan siis sanoa, että rap-muusikko Paleface on itsekin ­pastori.

– Totta kai, pastori Peilari vastaa.

– Pyrin siihen, että omat konserttini ovat arjen ylittäviä tilaisuuksia, joissa minun ja yleisön välillä syntyvästä vuorovaikutuksesta voi murtautua esiin tietynlainen pyhyys. Olennaista on, että minä en yksin aiheuta sitä. Se syntyy minun ja yleisön vuorovaikutuksesta.

Brasilialaisen Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus hallitsee Karri Miettisen työhuoneen sisustusta.

Brasilialaisen Maattomien maatyöläisten liikkeen tunnus hallitsee Karri Miettisen työhuoneen sisustusta.

Luterilaisuus vaikuttaa kulttuurissa edelleen

Karri Miettisen lapsuudenperhe oli tapakristitty. Jouluna saatettiin käydä joulukirkossa, ja siinä se. Perhe oli hyvin tavallinen, mitä nyt geeneissä on kulkenut mukana pala Suomen kirkkohistoriaa.

– Isoäitini oli tyttönimeltään Ruotsalainen, ja olen ilmeisesti ihan oikeasti hyvin kaukaista sukua nilsiäläiselle herännäisjohtajalle Paavo Ruotsalaiselle, Miettinen sanoo.

Jos hiphop-kulttuurissa esikuvat ovat mustia pastoreita ja poliitikkoja, näkyykö tämä myös suomalaisräppärin teksteissä tai sanomassa?

Räppärin näkökulmasta kristinusko ei ole ihan ongelmaton juttu: orjakauppa ja vieraiden kulttuurien alistaminen perustui kristilliseen ylemmyydentuntoon.

– Räppäri on aina kiinnostunut ihmisyhteisöistä, uskonnoista ja kulttuureista, ja näitä ­asioita on mielenkiintoista pohdiskella. Täytyy myös ymmärtää, kenelle räppään. Täällä kuulijat ovat evankelis-luterilaisessa Suomessa varttunutta väkeä, Miettinen sanoo.

– Siksi on luontevaa, että esimerkiksi kappaleessani Kun saapuu elokuun yö tulee pätkä Isä meidän -rukousta. Se teksti on läsnä hyvin monen ihmisen identiteetissä ja vaikuttaa syvällä alitajunnassa, mutta se on myös puhtaasti kirjallisuutena erittäin tehokasta, hän sanoo.

Räppärin näkökulmasta kristinusko ei ole ihan ongelmaton juttu: orjakauppa ja vieraiden kulttuurien alistaminen perustui kristilliseen ylemmyydentuntoon.

– Osa entisistä orjista ja heidän jälkeläisistään päätyi siihen, että valkoisen orjuuttajan uskonto ei ole heitä varten. Jamaikalla vastaus tähän oli ja on rastafarilaisuus, Yhdysvalloissa puolestaan Nation of Islam, Miettinen kuvailee.

– Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, sanoo Karri Miettinen.

– Kun kuuntelet jotain Public Enemyn kappaleen Bring the Noise esitystyyliä ja lyriikkaa, se kuulostaa Martin Luther Kingiltä, sanoo Karri Miettinen.

Kulttuurinen appropriaatio on todellinen ongelma

1990-luvun lopulla, kun Karri Miettinen aloitti uransa, kukaan ei kyseenalaistanut sitä, että etuoikeutettu valkoinen esittää jazzia, bluesia, reggaeta tai räppiä. Jos ennen ajateltiin, että juuri taiteen tehtävä on yhdistää eri taustoista tulevat ihmiset, nykyään runojen alkukielestä on tullut ihmisiä erotteleva muuri. Tämä keskustelu on myös Karri Miettiselle tuttua.

– Siitä on tarpeellista keskustella Suomessa siksi, että meillä on nyt ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa näkyvissä asemissa ihmisiä, joiden juuret ovat kahdessa eri kulttuurissa, Miettinen sanoo.

– Muutoin tämä aikamme woke on ­etupäässä valkoisten ihmisten närkästymistä. Siinä ajatellaan, että rodullistetut ihmiset ovat jokin tasakoosteinen massa, joka toimii kuin tuomioistuin ja hyökkää meitä vastaan. Sehän on ihan pöljä ajatus.

Jos aletaan puhua puhtaasta suomalaisesta kulttuurista, joudutaan aika kyseenalaisen ideologian pariin. 

Miettisen mielestä kulttuurisen appropriaation ongelma on silti ihan todellinen.

– Jos ajatellaan, että joku suomalaiskokki perustaa Helsingin keskustaan Asian fusion -ravintolan, niin kyllähän sellainen vie tilaa aasialaiselta yrittäjältä, Miettinen sanoo.

Hän toivoo, että suomalaiset hiphopparit näkyvämmin toisivat esiin mustan rytmimusiikin historialliset juuret.

– Kulttuurien kuuluu sekoittua. Jos aletaan puhua puhtaasta suomalaisesta kulttuurista, joudutaan aika kyseenalaisen ideologian pariin. Mutta kulttuurien omaksumiseen täytyy kuulua tietty arvostuksen osoittaminen. Siihen ­kuuluisi osallistuminen ja näiden kansanliikkeiden näkyvä tukeminen, asioista puhuminen, Miettinen sanoo.

– Ikävä kyllä Suomi-räpin isot nimet ovat ­perinteisesti vaienneet ihmisoikeuksista.

 

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: