Peer Gynt -näytelmän kulisseissa poseeraava Juha Kukkonen on 50 vuotta täyttävän Ryhmäteatterin ohjaaja ja toinen sen johtajista.
Peer Gynt öykkäröi Ryhmäteatterin lavalla
Juha Kukkosen ohjaama klassikkonäytelmä itsekeskeisestä pyrkyristä osuu tähän aikaan.
Norjalaisen Henrik Ibsenin Peer Gyntin ohjaaminen on pyörinyt Juha Kukkosen mielessä jo pitkään. Uhmakkaasta ja kaikesta hyötyä tavoittelevasta miehestä kertova klassikkonäytelmä kun on aina ajankohtainen.
– Vuonna 1867 kirjoitetun näytelmän aiheena on valheessa eläminen. Peer Gynt on aluksi viaton teinipoika, jolla on taipumus liioitella asioita. Piireihin pyrkiessään hän ei tee kovin fiksuja valintoja, ja ongelmien ilmaantuessa hän lähtee seikkailemaan maailmalle. Kun taakka sitten kasvaa liikaa, hän ei voi jatkaa enää pakenemista vaan eteen tulee tilinteon hetki, Kukkonen selvittää.
"Myös nykypäivänä on valehtelijoita ja vaihtoehtoisia totuuksia, ja meneillään on samantyyppinen maailmanmuutos kuin näytelmän kirjoittamisen aikaan."
– Ibsen kritisoi teoksellaan ihmisen itsekkyyttä ja omaan napaan tuijottamista. Myös nykypäivänä on valehtelijoita ja vaihtoehtoisia totuuksia, ja meneillään on samantyyppinen maailmanmuutos kuin näytelmän kirjoittamisen aikaan.
Näytelmä saa alkunsa 1800-luvun lopun norjalaiselta syrjäkylältä, ja se laajenee monimuotoiseksi ihmiselämän kuvaukseksi. Kukkosen mukaan Peer Gynt on muodoltaan perinteinen, mutta teokseen sisältyy värikäs fantasiamaailma, jossa liikutaan Peerin pään sisällä.
Runokieli luo huumoria
Juha Kukkosella on ollut kova työ hänen sovittaessaan Peer Gyntiä näyttämölle. Hän on kääntänyt näytelmän runoilija Otto Mannisen tekemän vanhan käännöksen päälle säilyttäen alkuperäisen suomennoksen niissä kohdissa, joissa se on ollut tarkoituksenmukaista. Näytelmän kieli on vanhahtavaa runokieltä.
– Kyseessä on draama, johon tulee tietynlaista huumoria osittain juuri runollisen kielen kautta. Näytelmä ei muutenkaan ole kuolemanvakava, vaan pyrkimyksenä on tarkastella lempeästi päähenkilön toilailuja.
Peer Gyntin roolin näyttelee Santtu Karvonen, joka on nähty aiemmin Ryhmäteatterissa Susanna Kuparisen ohjaamissa Eduskunta-näytelmissä. Kukkonen näkee Karvosessa sisäistä voimaa, joka sopii tähän rooliin. Teoksen muut näyttelijät esittävät henkilöitä, joihin Peer Gynt törmää matkoillaan ja jotka muokkaavat tämän minuutta suuntaan ja toiseen.
Viisikymppisen juhlaa
Peer Gynt on samalla Ryhmäteatterin juhlanäytelmä, sillä teatteri täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Ryhmäteatterin toisena johtajana toimivan Kukkosen mukaan Ryhmäteatterin filosofia on pysynyt melko samanlaisena.
– Ryhmis on edelleen taiteilijoiden johtama työyhteisö. Keskustelemme yhdessä teatterin päätöksistä ja valinnoista.
Kukkonen tuli taloon vuonna 1997 valmistuttuaan näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta. Hän oli ikionnellinen päästyään unelmapaikkaansa, keskelle ihailemiaan teatterintekijöitä. Teatteria alkoivat seuraavana vuonna johtaa Mika Myllyaho ja Esa Leskinen. Kun Myllyaho lähti vuonna 2010 Kansallisteatterin johtajaksi, ryhtyi Kukkonen vetämään Ryhmäteatteria Leskisen kanssa.
Viime vuosina Kukkonen on ohjannut yhä enemmän. Se on tuntunut hänestä luontevalta, sillä hän ohjasi jo aikoinaan Ylioppilasteatterissa. Silti hän on myös välillä näytellyt elokuvissa ja tv-sarjoissa.
– On hienoa, kun on voinut tehdä molempia. Ne ovat niin erilaiset leikkikentät, ettei minulla ole koskaan ollut ongelmia niiden erottamisessa toisistaan. Sellainen ero tosin on, että ohjaajaan verrattuna näyttelijän on helpompi laittaa työpaikan ovi kiinni.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Anna Krogerus kirjoitti Ryhmäteatterille näytelmän tulehtuneesta työyhteisöstä ja keski-iän kriiseistä – ”Jokaisen on hyvä välillä tutkia omia tunkioitaan”
Hyvä elämäKäsikirjoittaja työskentelee myös kehon jännitteitä purkavana Rosen-terapeuttina. Tämän työn myötä hän on ymmärtänyt, mikä voima hänellä on herkkyydessä.
Toimittajalta: Taide antaa uutta virtaa
Puheenvuorot
