Pelipöytäpuhetta-podcast: Unohda parhaiden kokemusten ja tavaroiden etsiminen, vähempikin riittää onnelliseen elämään
Onnellisuusprofessori Markku Ojanen ja oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta antavat vinkkejä ilon ja onnellisuuden lisäämiseen.
Kukapa ei tavoittelisi iloa ja onnea? Kehotus iloon ja riemuun mainitaan jo Raamatussa satoja kertoja. Iloinen ihminen on yleensä myös onnellinen. Tiukan paikan tullen naurua voi joutua hakemalla hakemaan, mutta itselle nauramisen taito on kullanarvoinen.
– Helpottaa suunnattomasti elämää, jos pystyy huomaamaan, ettei joku juttu niin paha ollutkaan. Teemme usein liian pienestä suuria juttuja ja tunnemme häpeää monesti aivan olemattomista asioista, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen pohtii.
Oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta ja Ojanen ovat yhtä mieltä siitä, että suurella osalla meistä on paljon opeteltavaa itselle nauramisessa.
– Elämän ei tarvitsisi olla niin vakavaa. Se on meille lahja hassuine juttuineen ja mokineen. Niistäkin voi oppia, ja niille voi nauraa, se on myötätuntoa itseä kohtaan. Kun itsekin mokaa, se voi auttaa suhtautumaan lämpimämmin toisiin, Kaaresvirta sanoo.
Miten vaikuttaa tietty seura tai vaikkapa lepääminen?
- Oppilaitospappi Tiina Kaaresvirta
Iloton olo iskee joskus jokaiseen. Tilanne on tuttu opiskelijamaailmasta, jonka keskellä Kaaresvirta työskentelee. Jos ilon puute alkaa huolettaa, on syytä pohtia, mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet.
– Kannattaa miettiä, voisiko iloisuutta lisätä jollain teoilla ja tekemisellä. Miten vaikuttaa tietty seura tai vaikkapa lepääminen? Ensimmäinen askel tilanteen parantamiseksi on sen huomaaminen, ettei tunne ilon tunteita niin voimakkaina kuin ennen, Kaaresvirta miettii.
Seurassa meillä on usein mukavampaa.
– Kun mieliala alkaa laskea eikä tunnu hyvältä, on toki vaikeampi tehdä jotain mukavaa muille ihmisille, mutta se on keino lisätä omaa iloa, Ojanen sanoo.
Elämäniloa saattaa himmentää erinomaisuuden vaatimus, johon Kaaresvirta on opiskelijatapaamisissa törmännyt.
– Elämästä voi tulla ilotonta puurtamista. On paljon suoritteita ja vaatimuksia. Nykyään täytyy olla hirveän hyvä kaikessa, ja tuntuu, että ihmiset asettavat rimansa kovin korkealle. Uskon, että puolet vähemmän riittäisi onnelliseen elämään.
Ojasen mielestä kulttuuri houkuttelee meitä maksimointiin monen asian suhteen.
– Tämä näkyy esimerkiksi ostoksissa: pitäisi löytää parhaat vaatteet, parasta kahvia ja paras televisio. Sehän on mahdotonta! Kannattaa toimia niin kuin meikäläinen, joka mielellään ottaa sen ensimmäisen paketin hyllystä ja lähtee lätkimään, Ojanen naurahtaa.
Maksimointitaipumus on Ojasen mukaan yleistä, ja tutkimustulosten mukaan se alentaa onnellisuutta.
Kell’ onni on, se onnen näyttäköön ja olkoon onnellinen onnestaan.
- Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen
Yksi avain iloon ja onnellisempaan olotilaan on kiitollisuus.
– Itse arvostan ihmisiä, jotka pystyvät näkemään elämän pienissä asioissa onnea ja Jumalan lahjaa ja tuntemaan siitä kiitollisuutta. Se on se paras anti tässä elämässä, eivät niinkään suuret saavutukset tai teot, mitali rinnassa tai liputuspäivän kohteena oleminen, Kaaresvirta toteaa.
Eino Leinon vanhan runon mukaan onni pitää kätkeä. Onnellisuusprofessori on päinvastaista mieltä.
– Kell’ onni on, se onnen näyttäköön ja olkoon onnellinen onnestaan. Näin päin, Ojanen painottaa.
Kaaresvirta lisää:
– Haluan uskoa, että jonkun onnellisuus ehkä lisää kanssaihmisten kykyä kiinnittää huomiota oman elämänsä pieniin onnenlahjoihin.
Kuuntele aihetta koskeva Pelipöytäpuhetta-jakso tästä:
Pelipöytäpuhetta-podcastissa pelataan Kimbleä ja puhutaan hyvästä elämästä. Löydät Pelipöytäpuheet aina tältä sivulta ja Soundcloudistamme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lakanoiden viikkaus voi paljastaa elämän tarkoituksen, huomasi filosofi Frank Martela – onni ei ole elämän tarkoitus, vaan elämän sivutuote
Hyvä elämäFrank Martela löytää merkityksellisyyttä arjesta. Elämän tarkoitus ei ole jotain kaukaista, vaan se on yllättävän lähellä.
