null Pelipöytäpuhetta-podcast: Mikään ei ole niin raskasta, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa

Hyvä elämä

Pelipöytäpuhetta-podcast: Mikään ei ole niin raskasta, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa

Muusikko Anssi Kela ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki pohtivat, onko viina viisasten juoma. Mitä Raamattu aiheesta sanoo?

Anssi Kelan ja Jaakko Heinimäen havaintojen mukaan alkoholia otetaan aiempaa sivistyneemmin niin nuorison kuin vanhemmankin väestön keskuudessa. Edes raskas työ rockin parissa ei kaipaa enää niin rankkoja huveja kuin vaikkapa kultaisella kahdeksankymmenluvulla. Keikan jälkeen Kela nollaa päänsä brenkun vetämisen sijaan vaikkapa katsomalla hotellihuoneessa sarjoja iPadilta.

Tosin Kelan tapoihin ei ole koskaan kuulunut viinaksien kanssa kekkuloiminen. Hänen ensimmäinen kosketuksensa alkoholiin tapahtui peruskoulun viidennellä luokalla.

– Muutama luokkakaveri jätti tulematta kouluun. Yhtäkkiä he pamahtivat luokkaan kesken kaiken. Päivä oli aloitettu vanhempien viinakaapin kautta.

Kokemus antoi Kelalle vahvan fiiliksen siitä, että moinen touhu ei ole siistiä. Muutama vuosi myöhemmin Kelan kaverit kaatoivat kotibileissä alkoholia kurkkuun kaksin käsin.

– Siinä vaan ei ollut minkäänlaista viehätystä. Kitaran soittaminen ja muut asiat kiinnostivat enemmän.

Kelan kotona ei juotu. Heinimäen kotona alkoholia käytettiin – ei valtoimenaan, mutta alkoholinkäyttöä ei erityisesti peitelty eikä lapsia yritetty varjella näkemästä sitä.

– Saunakaljat ja ystävien kanssa paukkujen ottaminen kuuluivat aikuisten tapoihin lapsuudenkodissani. En silti muista, että olisin nähnyt ketään kännissä.

Minusta on outoa, että tupakkaa myydään R-kioskilla, mutta ihminen ei voi kansanterveydellisistä syistä perustaa laatuviinejä myyvää pientä myymälää esimerkiksi kauppahalliin juustokaupan viereen.

- Jaakko Heinimäki

Raamatun suhde alkoholiin on luonteva, onhan se syntynyt viininviljelys- ja viinikulttuurialueella, jossa viiniä on käytetty ruoka- ja juhlajuomana iät ja ajat. Jeesuskin käyttää puheissaan tavallisesta arkielämästä tuttuja, viinitarhan viljelemiseen liittyviä vertauksia.

Raamatussa ei tuomita alkoholia, mutta muistutetaan, että kännitörttöily ei ole ihmiselle hyväksi.

Sekä Kela että Heinimäki ihmettelevät suomalaista alkoholipolitiikkaa.

– Minusta on outoa, että tupakkaa myydään R-kioskilla, mutta ihminen ei voi kansanterveydellisistä syistä perustaa laatuviinejä myyvää pientä myymälää esimerkiksi kauppahalliin juustokaupan viereen. Olen sitä mieltä, että mitä epäluontevampana ja uhkaavampana alkoholia pidetään, sitä enemmän se sellaiseksi muuttuu, Heinimäki sanoo.

Martti Luther ja hänen aikalaisensa käyttivät alkoholia huolettomasti mutta sikailematta. Nykyäänkin esimerkiksi Saksassa voi kirkonmenojen jälkeen olla tarjolla lounas ja sen kanssa olutta.

– Suomessa raittiusajattelu on jostain syystä mennyt äärimmäisyyteen. Aiemmin raittiuden käsite merkiksi lähinnä järkevää kohtuukäyttöä. Sitten meille asettui juomalakkoaate, josta kristilliset piirit kiinnostuivat, Jaakko Heinimäki pohtii.

Heinimäellä on missio palauttaa raittiuden käsite alkuperäiseen merkitykseensä. Myös Anssi Kela puoltaa ajatusta, että alkoholiin osattaisiin suhtautua ottaen siitä irti se ilo, mikä siitä on saatavissa.

– Pidän sitä tavallaan viisaampana suhtautumistapana kuin omaani, jossa viinaan ei kosketa lainkaan. Itselläni se toimii, mutta en halua sitä erityisesti suositella muille.

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa ihmisiä, joille alkoholi ei sovellu lainkaan. Ja mitä tulee vanhaan sanontaan raskaan työn vaatimista raskaista huveista, se on aikansa elänyt.

– Mikään asia ei ole niin raskas, etteikö siitä voisi alkoholilla tehdä vielä raskaampaa, Kela toteaa.


Kuuntele aihetta koskeva Pelipöytäpuhetta-jakso tästä:

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.