Sisko Ylimartimo esittelee Aleksander Lindebergistä tekemäänsä kirjaa taiteilijan sukulaiselle Anton Nikkilälle Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyssä.
Pessin ja Illusian kuvittaja hallitsi myös mainokset ja muotokuvat
Aleksander Lindeberg oli taiteilijana kameleontti. Hänen teoksistaan ei löydy tunnistettavaa tyyliä.
Tietokirjailija ja tutkija Sisko Ylimartimo saa usein vastata tuttaviensa kyselyihin, kuka kumma on Aleksander Lindeberg. Taiteilija tunnetaan parhaiten Pessi ja Illusia -satukirjan kuvituksesta. Harva kuitenkaan tietää, että Lindeberg on tehnyt myös mainoksia ja muotokuvia.
– Lindeberg oli huippuammattilainen. Hän pystyi kameleonttimaisesti vaihtamaan tyyliään. Siksi hänen töitään on laitettu muiden taiteilijoiden piikkiin, Ylimartimo kertoo.
Hän perehtyy taiteilijan elämään kirjassaan Aleksander Lindeberg – Mestarillinen ja monialainen kuvataiteilija (Avain Kustannus 2017).
Lindebergin teoksia on parhaillaan esillä Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyssä. Siellä tulee hyvin ilmi taiteilijan monipuolisuus. Teosten aiheet vaihtelevat muotipiirroksia muistuttavista mainoskuvista satukirjojen kuvituksiin.
Näyttelyyn oli haastavaa valita aineistoa. Sitä on yksinkertaisesti niin paljon. Lindebergin perikunta on poiminut näyttelyyn vain murto-osan hänen teoksistaan. Esimerkiksi monet hänen maalaamistaan muotokuvista riippuvat eri yritysten seinillä.
Pessi ja Illusia -kirjan kuvitus teki Lindebergin kertaheitolla tunnetuksi ja toi hänet kuvittajien eturiviin.
Monitaitoinen kosmopoliitti
Fazer on antanut näyttelyyn lainaan Lindebergin kuvittaman mainosjulisteen.
Tänä vuonna Lindeberg olisi täyttänyt 100 vuotta. Taiteilija kuoli muutama vuosi sitten 98-vuotiaana.
Hän syntyi Venäjällä Donin Rostovin suurkaupungissa. Hänen äitinsä oli venäläinen ja isänsä suomalainen. Perhe pakeni Aleksanderin syntymän jälkeen Venäjän vallankumousta Suomeen.
– Aleksander Lindebergistä tuli jo nuorena monikielinen ja -taitoinen kosmopoliitti, Ylimartimo kuvailee.
Maailmankansalainen poimi teoksiinsa sekä venäläisiä että amerikkalaisia vaikutteita.
Arvostusta lisää entisestään se, että Lindeberg oli taiteilijana itseoppinut. Hänen taideopintonsa Ateneumissa ja Tallinnan taideteollisuuskoulussa jäivät kesken talvisodan vuoksi.
Jatkosodassa hän palveli tiedotuskomppaniassa piirtäjänä. Hänen rinnallaan työskentelivät muun muassa Kari Suomalainen ja Björn Landström, mutta Lindeberg oli taiteilijoista tuotteliain. Hänen kynästään syntyi niin realistisia sotatilanteiden kuvauksia kuin myös vähäpukeisia kaunottaria sotilaiden iloksi.
Sodan jälkeen Lindeberg pääsi loistamaan Suomen suurimmissa mainostoimistoissa. Parhaiten tunnetaan hänen Fazerille tekemänsä eläinjulisteet. Niissä karhut, papukaijat ja leijonat herkuttelevat makeistehtaan tuotteilla.
Vuonna 1965 ilmestyi Lindebergin kuvittama Iloiset aapiskuvat.
Kertaheitolla kuvittajien eturiviin
Ylimartimo kutsuu 1960-lukua Lindebergin mestarikaudeksi. Silloin taiteilija siirtyi mainosmaailmasta muotokuviin ja ennen kaikkea lastenkirjallisuuteen.
– Pessi ja Illusia -kirjan kuvitus teki Lindebergin kertaheitolla tunnetuksi ja toi hänet kuvittajien eturiviin, Ylimartimo toteaa.
Sen jälkeen kuvituksia syntyi tasaisella tahdilla. Aapinen, Venäläiset kansansadut ja Kalevalan tarinat saivat värikylläiset piirrokset. Lisäksi hän teki hienoja yksivärikuvituksia.
Taiteilijan maalaamat hahmot olivat tyypillisesti litteitä, suurisilmäisiä ja karheita. Hänen töissään voi nähdä vaikutteita ikoneista ja vanhoista seinämaalauksista, freskoista.
Tuomiokirkon näyttelyssä on esillä teoksia, joita yleisö ei ole nähnyt aiemmin. On hieman ironista, että Lindeberg sai ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vasta kuolemansa jälkeen.
Taidenäyttely on avoinna 20.8. asti ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17 Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyhä hipaisee katsojaa Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä – Pyhän kosketus -näyttelyssä nykytaiteilijat tutkivat pimentoon jäänyttä teemaa
Hengellisyys AjankohtaistaViisi nykytaiteilijaa avaa näkökulmia pyhyyteen. Mukana ovat Ola Kolehmainen, Elina Merenmies, Mikko Paakkola, Ulla Remes ja Henry Wuorila-Stenberg.
