null Pyhä hipaisee katsojaa Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä – Pyhän kosketus -näyttelyssä nykytaiteilijat tutkivat pimentoon jäänyttä teemaa

Ola Kolehmaisen, Henry Wuorila-Stenbergin ja Ulla Remeksen maalauksia ja valokuvia on esillä Tuomiokirkon kryptassa 25.7. asti.

Ola Kolehmaisen, Henry Wuorila-Stenbergin ja Ulla Remeksen maalauksia ja valokuvia on esillä Tuomiokirkon kryptassa 25.7. asti.

Hengellisyys Ajankohtaista

Pyhä hipaisee katsojaa Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä – Pyhän kosketus -näyttelyssä nykytaiteilijat tutkivat pimentoon jäänyttä teemaa

Viisi nykytaiteilijaa avaa näkökulmia pyhyyteen. Mukana ovat Ola Kolehmainen, Elina Merenmies, Mikko Paakkola, Ulla Remes ja Henry Wuorila-Stenberg.

Me kaikki olemme tehneet työtä pyhyyden teeman kanssa jo pidempään, joten vain osa teoksista on syntynyt tätä näyttelyä varten. Siksi myös näyttelyyn osallistuvat taiteilijat oli helppo valita, kertoo kuraattorina toiminut Mikko Paakkola.

Perinteisempi tapa olisi lyödä teema lukkoon ja lähteä tekemään sen mukaan teoksia, projektityönä. Paakkolan mukaan Pyhän kosketus -näyttely onkin antiprojekti.

Hänellä oli vuonna 2019 kaksi näyttelyä kirkoissa, toinen Turun taidekappelissa ja toinen Brysselissä, vanhassa jesuiittakappelissa.

­ Ne ovat taiteilijalle mahtavia kokemuksia! Pääsin teosteni kanssa pyhyyden ytimeen, tilaan, joka on rakennettu pyhyyden kokemusta varten.

Kryptan näyttelyyn Paakkola on tuonut neljän värikylläisen teoksen nimettömän sarjan. Niistä voi löytää inhimillisen mittasuhteen ja levollisesti aukeavaa symboliikkaa. Epätavallista on puhtaan väripigmentin käyttö ja siihen liittyvä hento tervan tuoksu – terva syventää pigmenttiä, kun taas sideaine syö väriä.

Nykytaidetta Raamatun kertomuksista

Kukin taiteilija tutkii näyttelyn teemaa eri lailla. Kolmen uskonnon pyhiä tiloja valokuvateoksissaan kuvannut Ola Kolehmainen on mukana yhdellä suurella kollaasilla, Süleymaniye 1558 III. Kolehmainen kertoo kokemuksistaan pyhistä tiloista tässä haastattelussa.

Ulla Remes on tehnyt sarjan minimalistisia maalauksia Raamatun pyhistä kertomuksista. Työt ovat syntyneet Ateenassa kuvataiteilijaresidenssissä vietettyjen kuukausien aikana. Ateenassa prosessin sysäsi liikkeelle vierailu Areiopagilla, aukiolla, jossa apostoli Paavali aikanaan puhui kaupunkilaisille. Remes työskenteli Ateenassa kolmena vuonna.

Lisäksi koloristina tunnettu Remes on maalannut sekatekniikalla paperille suurempia abstrahoituja teoksia, joiden nimet vievät ajatukset eräänlaisiin kristillisiin arkkityyppeihin: Luvattu maa, Korpivaellus, Kultainen kaupunki.

Henry Wuorila-Stenbergin töistä näyttelyssä on esillä kahden kookkaan ja neljän pienemmän öljyvärimaalauksen muodostama kokonaisuus. Wuorila-Stenbergin ajatuksia taiteesta ja uskonnosta voit lukea lisää täältä.

Henry Wuorila-Stenberg: Streamlite II, öljy kankaalle.

Henry Wuorila-Stenberg: Streamlite II, öljy kankaalle.

Pimentoon jäänyt pyhä

Onko pyhä hyväksytty teema nykytaiteessa?

Se ei ole hyväksytty eikä hylätty, mutta se on jäänyt pimentoon. Teema ei myöskään ole liiketoiminnallisesti houkutteleva toisin kuin esimerkiksi seksi ja väkivalta, miettii Mikko Paakkola.

Pyhä on teema, joka irtautuu uskonnosta, vaikka kuuluukin myös siihen. Jokaisella meistä on oma pyhämme, jatkaa Ulla Remes.

He ovat ennenkin keskustelleet taiteen pyhyydestä. Itse asiassa idea näyttelystä syntyi heidän Facebook-keskustelustaan.

Remes on miettinyt, onko luterilainen kirkko kadottanut kuvan. Sana hallitsee kirkkoa, jolloin moni etsii pyhänsä ja mystiikkansa muualta. Ortodoksinen ja katolinen kirkko taas ovat vahvasti kuvan kirkkoja.

Ei liene sattumaa, että sekä Elina Merenmies että Henry Wuorila-Stenberg ovat ortodokseja.

Kaunista ja kirpeää

Elina Merenmies tunnetaan maalauksistaan ja piirustuksistaan, jotka ovat välillä synkän mystisiä, unenomaisia ja samalla lohtua tuovia. Kryptassa on nähtävissä 12 hänen teostaan.

Elina Merenmies: Aamu. Tempera ja öljy kankaalle.

Elina Merenmies: Aamu. Tempera ja öljy kankaalle.

Yllättävästi teosten joukosta löytyy myös yksi ikoni.

Ikonimaalaus on harrastukseni, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun tuon maalaamani ikonin näyttelyyn, Merenmies kertoo.

Ikonissa mietin värejä eri tavalla. Ikonimaalaus ruokkii muuta työskentelyäni ja päinvastoin. Sekä maalaustunnilla että työhuoneella tapahtuu samanlaisia yllätyksiä ja asioiden loksahtamista paikoilleen.

Merenmies lukee päivittäin hengenravinnokseen pyhien ihmisten elämäkertoja Synaksarion-sarjasta. Näyttelyn ikonissa on kuvattuna Jumalansynnyttäjä, jota ortodoksit kunnioittavat pyhänä ihmisenä.

Mikä sinulle on pyhää?

Elämä ja rakkaus! Ja tietysti Jumala, joka on näitä kaikkia. Kaikki mikä on kaunista ja lopulta hyvää, vaikka voi olla kirpeääkin. Vaikeudetkin voivat olla minulle hyviä ja pyhiä. Onnettomuudet ja murheet pakottavat etsimään tarkoitusta ja rauhaa.

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Puhuttelisiko oraakkelin viisaus tai hurmokselliset kirkonmenot? – Tässä viisi tärppiä ARS22-näyttelyyn

Hyvä elämä

Kiasmassa juuri avautunut ARS22-näyttely kantaa nimeä Eläviä kohtaamisia. Ympäripyöreän teeman alle mahtuu monenlaista taidetta ja monia lähestymistapoja. Jos kärsivällisyys tai aika ei riitä koko näyttelyn kiertämiseen, kannattaa tutustua esimerkiksi näiden viiden taiteilijan teoksiin.






Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.