null Pidä etätyössä taukoja ilman älylaitteita, kehottaa aivojen asiantuntija Mona Moisala

Mona Moisalan mukaan aivot koukuttuvat älylaitteiden tarjoamista pienistä ja nopeista palkkiosta.

Mona Moisalan mukaan aivot koukuttuvat älylaitteiden tarjoamista pienistä ja nopeista palkkiosta.

Pidä etätyössä taukoja ilman älylaitteita, kehottaa aivojen asiantuntija Mona Moisala

Korona-aikana moni etätöitä tekevä stressaantuu sähköisen viestinnän tulvasta. Mona Moisala neuvoo, miten välttyä liialta kuormittumiselta.

Viime kuukausien aikana Mona ­Moisalan asiakkailla on ollut erityisen paljon stressiin ja uupumukseen liittyviä oireita. Työssään työterveyspsykologina hän on tavannut varsinkin korona-aikana etätöitä tekeviä ihmisiä.

Yhtenä mahdollisena syynä stressiin ja uupumukseen Moisala pitää sitä, että etätyön lisääntyessä myös sähköisen viestinnän ja multitaskaamisen määrä on lisääntynyt.

– Moni tekee nyt töitä paljolti erilaisten älylaitteiden varassa. On stressaavaa, kun viestintäkanavat ovat tavallaan räjähtäneet käsiin ja niitä joutuu seuraamaan koko ajan. Osa työntekijöistä myös siirtyy päivittäin etäpalaverista toiseen eikä pysty pitämään kunnollisia taukoja.

Moisalan mukaan uupumista aiheuttaa myös sosiaalisten kontaktien puute, sillä etäyhteyden kautta ei pysty kokemaan työkavereiden kanssa samanlaista aitoa vuorovaikutusta kuin työpaikalla. Jotkut jopa kokevat tippuneensa etätyöjakson aikana työyhteisönsä ulkopuolelle.

– Työyhteisössä voisikin olla etäyhteyden kautta myös rennompaa keskustelua ja yhdessäoloa, joka ei liittyisi niin tiukasti työasioihin, Moisala ehdottaa.

Korkea vireystila jää päälle

Yhtenä tekijänä etätyöntekijöiden stressi- ja uupumisoireiden lisääntymisessä ovat jatkuvat keskeytykset. Työntekijä ei pysty keskittymään yhteen asiaan pitkään, kun kaikki kanavat ovat auki ja niistä tulee solkenaan viestejä ja soittoja.

– Moni vetää työpäivän läpi jatkuvassa reagoivassa moodissa. Myös etäpalaverin aikana työntekijä saattaa tehdä kaikenlaista muutakin esimerkiksi, jos hänellä on monta sovellusta auki samaan aikaan, Mona Moisala sanoo.

Kun työpäivän kulku on ollut kiireistä ja pomppivaa, sen jälkeen on vaikea vaihtaa vapaalle ja ottaa rennosti.

– Korkea vireystila jää päälle, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja unen laatuun. Ja vaikka päivän aikana on ollut monta rautaa tulessa, voi olla sellainen olo, ettei ole saanut tehtyä mitään kunnolla.

Yksi riesa on riippuvuus älylaitteista, mikä syntyy etätyössä helposti. Vaikka viestintäkanavat laittaisi kiinni, tulee vähän väliä tarve tarkistaa viestit ja reagoida niihin.

Lapsen on aikuista vaikeampi säädellä toimintaansa älylaitteiden kanssa jo siitäkin syystä, että hänellä ovat aivojen kontrollikeskukset vasta kehittymässä.
– Mona Moisala

Moisalan mukaan aivot koodaavat huonosti lukemiseen ja muuhun pitkäjänteisempään työhön liittyvää mielihyvää. Sen sijaan ne koukuttuvat helposti pieniin ja nopeisiin palkkioihin.

– Älylaitteiden sovellusten kehittäjät tietävät tämän, joten ei ole pelkkä sattuma, millaisia ominaisuuksia laitteisiin tehdään.

Moisala toteaa, että voimakkaimmin älylaitteiden negatiiviset, riippuvuutta aiheuttavat vaikutukset näkyvät lapsissa ja nuorissa.

– Mitä pienempi lapsi on, sitä tiukemmat rajat hänelle pitäisi asettaa älylaitteiden käyttöön. Lapsen on aikuista vaikeampi säädellä toimintaansa älylaitteiden kanssa jo siitäkin syystä, että hänellä ovat aivojen kontrollikeskukset vasta kehittymässä.

Mona Moisala neuvoo sirpaleisen työn vastapainoksi tekemään jonkin aikaa kiireettömästi vain yhtä asiaa, esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia tai tekemään käsitöitä.

Mona Moisala neuvoo sirpaleisen työn vastapainoksi tekemään jonkin aikaa kiireettömästi vain yhtä asiaa, esimerkiksi kuuntelemaan musiikkia tai tekemään käsitöitä.

Kiireettömät hetket tarpeen

Jos älylaitteet kuormittavat henkisesti ja tuntuvat säätelevän liikaa elämää, kannattaa Mona Moisalan mielestä aloittaa pienistä muutoksista. Esimerkiksi kotona voi tehdä lyhyitä meditaatioharjoituksia tai voi liikkua julkisilla liikennevälineillä ilman älylaitteiden antamaa ärsykettä ja viihdykettä.

– Tavoitteena voisi ensin olla vaikka vain tunti päivässä älylaitteetonta aikaa. Seuraava askel olisi sitten se, että kokeilisi olla jopa koko viikonlopun ilman kännykkää ja tietokonetta.

Moisala tietää hyvin, että vaatii tahdonvoimaa olla kaivamatta esiin kännykkää, jota tarvitsee yleensä päivän aikana moneen asiaan. Varsinkin nuorilla siihen liittyy vahvasti myös sosiaalinen ulottuvuus, mikä aikuisten on syytä ymmärtää.

Korona-ajan tapaamisrajoitukset ovat entisestään lisänneet älylaitteiden käyttöä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa myös vapaa-ajalla.

Arkeen olisi kuitenkin hyvä löytää tietynlainen tasapaino. Hektisen ja sirpaleisen työn vastapainoksi voisi uppoutua joksikin aikaa tekemään kiireettömästi vain yhtä asiaa.

Vaikka työterveyspsykologi on törmännyt vastaanotollaan tiettyihin etätyön aiheuttamiin ongelmiin, hän tietää monen työntekijän kokevan lisääntyneen etätyön myös positiivisena asiana.

– Työpäivän jälkeen aivot kaipaavat palautumista. Parhaiten siinä auttaa pienimuotoinen aktiivinen tekeminen, joka haastaa ajattelua. Se voi olla käsitöiden tekemistä, musiikin kuuntelua tai liikunnan harrastamista, Moisala sanoo.

– Myös kunnon yöuni on tärkeää aivojen palautumisessa. Työn aiheuttamaan stressiin ja uupumukseen ei ainakaan auta se, että nukkuu vähän ja huonosti.

Vaikka työterveyspsykologi on törmännyt vastaanotollaan tiettyihin etätyön aiheuttamiin ongelmiin, hän tietää monen työntekijän kokevan lisääntyneen etätyön myös positiivisena asiana. He kokevat, että heillä on nyt enemmän vaikutusvaltaa työssään. Lisäksi he voivat pitää työssä taukoja omaan tahtiinsa. Esimerkiksi päiväsaikaan voi käydä ulkoilemassa tai viettää aikaa perheen kanssa.

Moisala itsekin on tehnyt korona-aikana töitä suureksi osaksi etänä. Hän ei ole kokenut siitä suurempaa ahdistusta, vaikka haasteita on aiheuttanut se, että hän on aloittanut uudessa työssä ja kotona on ollut myös lapsi hoidettavana.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi