Kuvalähde: Istock
”Pinna kiristyy” – Alkoholinkäytön haitat ja väkivallan riskit kodeissa korostuvat, kun koronaepidemia eristää perheet sisälle
Korona aiheuttaa terveydellisen ja taloudellisen kriisin lisäksi sosiaalisen hätätilan. Perheiden ongelmat jäävät nyt piiloon.
Poliisin tilastoissa näkyy jo koronavirusepidemian aiheuttama muutos, kertoi Helsingin Sanomat uutisessaan 2.4. Samaan aikaan, kun väkivaltarikosten kokonaismäärä maaliskuussa laski, kotihälytysten määrä kasvoi.
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että koronaepidemian seuraukset näkyvät jo niin turvakodeissa kuin liiton chattipalveluissa. Turvakotien asiakasmäärät ovat lisääntyneet hieman ja chatin keskustelut huomattavasti.
– Nyt, kun perheissä ollaan neljän seinän sisällä, yritetään tehdä etätöitä ja huolehtia lasten tarpeista ja koulunkäynnistä, pinna kiristyy. Lomautukset ja työttömyys tuovat taloudellisia vaikeuksia. Moni perhe elää jo entuudestaan sosiaaliturvan varassa. Jos on tapana lievittää stressiä alkoholilla, väkivallan riski kasvaa. Myös erotilanteet pitkittyvät ja ongelmat kärjistyvät, Särkelä luettelee asioita, joita koronavirustilanne pahentaa.
Vauvaperheille suunnatuissa chateissa näkyy uupumus
Särkelä nostaa esille erityisesti vauvaperheiden jaksamisen.
– Olen saanut eri puolilta Suomea viestejä, että äitiys- ja lastenneuvoloiden vastaanotot ovat monin paikoin jumissa. Tämä on vakavaa, sillä neuvolat ovat matalan kynnyksen palvelua, joka tavoittaa myös riskiperheitä. Vauvaperheille suunnatussa chatissamme näkyvät uupumus, ahdistus ja masennus, kun kontaktit ulkomaailmaan ovat vähentyneet, Särkelä kertoo.
Yksi tärkeä kontakti ja jaksamisen tuki niin vauvaperheissä kuin pienten lasten perheissä ovat isovanhemmat. Koronaviruksen vuoksi tätä tukea ei nyt ole joko lainkaan tai ainakaan helposti saatavissa.
Chattiin voi olla yhteydessä äänettömästi, jos ei pysty puhumaan.
– Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä
Niin turvakodeissa kuin vauvaperheille suunnatuissa ensikodeissa on tilaa. Turvakoteja on pääkaupunkiseudulla useita ja ensikoti Helsingissä. Chatit ovat arkisin auki tavallista pidempään. Yksilötapaamisia jatketaan etänä.
– Chattiin voi olla yhteydessä äänettömästi, jos ei pysty puhumaan. Jos perheessä on väkivallan uhkaa, kannattaa miettiä valmiiksi turvasuunnitelma, pakata kassiin välttämättömiä tarvikkeita ja sopia jonkun läheisen kanssa vaikka tekstiviestistä, jonka tämä osaa tulkita hätäviestiksi, Riitta Särkelä neuvoo.
Särkelä toivoo, että yhteiskunnassa oivallettaisiin, että koronavirus ei ole vain terveydellinen ja taloudellinen vaan myös iso sosiaalinen kriisi.
Sosiaalisen kriisin purkamisessa kolmannen sektorin järjestöillä on tärkeä rooli, eikä kuntien nyt kannattaisi ajaa niitä alas leikkaamalla ostopalvelujaan. Särkelä korostaa myös seurakuntien ja erityisesti diakoniatyön roolia sekä pandemian aikana että sen jälkeen.
Lastensuojelussa on tyyntä myrskyn edellä
Vantaalla on viime vuosina ollut eniten lastensuojelun asiakkaita verrattuna muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Koronaepidemia ei Vantaan lastensuojelun palvelupäällikön Hanna Pösön mukaan vielä näy ainakaan lastensuojeluilmoitusten lisääntymisenä. Ne ovat päinvastoin viime viikkoina vähentyneet noin 30 prosenttia.
– Pelkään, että tämä on tyyntä myrskyn edellä, sillä asiakaskontakteissa on ollut väkivaltaan liittyvää huolta hieman tavallista enemmän. Lisäksi asiakasperheemme eivät useinkaan itse hakeudu avun piiriin. Kun lapset eivät käy koulussa tai päiväkodissa, hankalat asiat jäävät piiloon. Saamme normaalisti yli 80 prosenttia ilmoituksista viranomaisilta, Pösö kertoo.
Kun ei ole koulua, päivähoitoa eikä isovanhempia tai muita turvallisia aikuisia, moni lapsi on kaiken tuen ulottumattomissa.
– Sininauhaliiton suunnittelija Jaana Joutsiluoma
Lastensuojelussa varaudutaan Pösön mukaan siihen, että kiireellisten sijoitusten määrä kasvaa. Sellaiseen voidaan joutua turvautumaan myös tilanteissa, joissa esimerkiksi yksinhuoltaja sairastuu koronaan eikä kykene huolehtimaan lapsistaan.
Koska kouluopetus tapahtuu nyt pääosin etänä, sivistystoimi ja lastensuojelu ovat laatineet opettajille ohjeita, miten nämä voivat puuttua lasten hätään, vaikka eivät tapaa heitä fyysisesti.
Lastensuojelusta myös soitetaan asiakkaille ja kysellään kuulumisia. Pääkaupunkiseudulla asuu runsaasti muun kuin suomen- ja ruotsinkielisiä asukkaita, mikä tuo toimintaan omat haasteensa. Lastensuojelun työntekijät voivat käyttää heidän kanssaan asioidessaan myös digitaalista tulkkauspalvelua.
Suomessa on monin paikoin pulaa lastensuojelun ammattilaisista, ja Vantaa on ollut tästä otsikoissa. Vaikka tilanne on Pösön mukaan hieman helpottanut, ammattilaisia tarvittaisiin lisää. Nyt asiakkaita on yhtä työntekijää kohti 40, kun tavoite on 35, mieluiten 25. Jos korona kasvattaa työmäärää, työntekijöitä saatetaan tarvita enemmän.
Alkoholi tekee aikuisesta arvaamattoman
Sininauhaliitto on sadan yhteisön verkosto, joka auttaa muun muassa päihde- ja pelihaitoista, riippuvuuksista, mielenterveysongelmista, pitkäaikaisasunnottomuudesta ja -työttömyydestä kärsiviä. Sininauhaliiton suunnittelija Jaana Joutsiluoma on huolissaan siitä, että joka kymmenes lapsi elää perheessä, jossa päihteet ovat ongelma.
– Kun ei ole koulua, päivähoitoa eikä isovanhempia tai muita turvallisia aikuisia, moni lapsi on kaiken tuen ulottumattomissa.
– Toivon, että myös perheissä, joissa alkoholi ei yleensä ole ongelma, muistetaan, että lapsella on oikeus huolenpitoon ja että alkoholi tekee aikuisesta lapsen silmissä arvaamattoman.
Joutsiluoma ennakoi, että suurimman hinnan koronaepidemian jälkiseurauksista kantavat ihmiset, jotka muutenkin ovat yhteiskunnassa heikoimmalla. Esimerkiksi päihteiden ja mielenterveysongelmien kanssa kamppailevilla on vaikeaa. Moni heistä on myös vailla vakinaista asuntoa, josta saada turvaa epidemian aikana.
– Heillä on sama ihmisarvo kuin muillakin. Ei heitä pidä jättää heitteille nyt eikä myöhemmin, Joutsiluoma sanoo.
Hän kertoo Sininauhaliiton jäsenyhteisöjen pyrkivän nyt auttamaan yhteiskunnan marginaalissa eläviä ihmisiä sekä keskusteluavulla että ruokakasseilla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Helsinkiläinen Anne eli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa – ”Henkinen väkivalta alkoi, kun odotin yhteistä lastamme”
Hyvä elämäTurvaverkko Helsingin vertaisryhmä on tärkeä tuki niille, joiden minuus on pyritty tuhoamaan väkivaltaisessa parisuhteessa. Naistenklinikalla puolestaan toimii Seri-tukikeskus, jossa muun muassa sairaalapappi auttaa seksuaalista väkivaltaa kohdanneita.
.jpg)
