Piispa Kalliala: Runeberg ei rakentanut vastakkainasettelua suomalaisten ja muiden välille
Piispa Kaarlo Kalliala viittasi valtiopäivien avajaissaarnassaan kansallisrunoilija Runebergin sanoittamaan virteen 431.

Piispa Kaarlo Kalliala viittasi valtiopäivien avajaissaarnassaan kansallisrunoilija Runebergin sanoittamaan virteen 431.

Piispa Kalliala: Runeberg ei rakentanut vastakkainasettelua suomalaisten ja muiden välille

Piispa Kaarlo Kallialan mukaan kansallisrunoilija J. L. Runeberg puolusti kaikille kuuluvaa ihmisarvoa kirjoittamassaan virressä. Kalliala puhui poliittisille päättäjille valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala nosti esiin jokaiselle yksilölle ja kaikille ihmisryhmille kuuluvan yhtäläisen ihmisarvon, kun hän puhui poliittisille päättäjille valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa. Jumalanpalvelusta vietettiin Helsingin tuomiokirkossa Runebergin päivänä 5. helmikuuta.

Saarnassaan Kalliala tähdensi, että yhteiskunnan rakentamisen tavoitteena tulisi olla yhtäläinen hyvä kaikille ihmisille. Piispa perusteli ajatusta kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin sanoittamalla virrellä 431. Siinä Runeberg kysyy, keiden kanssa kuulumme yhteen, keistä olemme vastuussa ja ketkä on otettava huomioon.

– Kansallinen herättäjä ja kansakunnan suurmies näki selkeästi, ettei oman ja vieraan, kansallisen ja kansainvälisen tai läheisen ja kaukaisen suhde ole joko tai vaan että se on sekä että, Kalliala sanoi.

Jokainen tarvitsee ruokaa ja suojaa

Kalliala perusteli näkemystään siteeraamalla vuoden 1886 virsikirjaa, jonka ruotsista käännetty virsi 125 esitti Runebergin kysymyksen ja vastauksen siihen nykyistä virsikirjaa terävämmin. 

Virressä Runeberg kehottaa pitämään lähimmäisenä jokaista ihmistä, ei vain kaltaisiaan, jotka asuvat lähellä meitä, kuuluvat samaan kansaan, puhuvat samaa kieltä ja tunnustavat samaa uskontoa.

”Vai onko lähimmäiseni kaikk’, kaikki maamme kansa, jotk’ asuu ympärilläni kaltaisnan’ elossansa, yht’ uskoa, yht’ oppia tunnustavat, ja puhuvat yht’ äidinkieltä kanssa?

Ei yksin ne, ei läheiset ja kansalaises omat, vaan myöskin kansat kaukaiset, vieraatkin, heimottomat. Et katsoa saa sukua, miss’ asuvat, mit’ uskovat, vai onko uskottomat.”

Kalliala totesi, että ihmisten peruskokemukset ja syvimmät tarpeet ovat hyvin samanlaisia.

– Jokainen ihminen tarvitsee ruokaa ja suojaa, hän etsii paikkaa johon kuulua ja yrittää välttää marginaaliin päätymisen. Hän tuntee olonsa hyväksi, kun saa jonkinlaista ystävällisyyttä, ystävyyttä ja jopa rakkautta.

Kutsu koskee myös uskonnottomia

Piispa Kalliala pitää luontevana, että helmikuun ensimmäisellä viikolla ei vietetä vain Runebergin päivää, vaan myös YK:n uskontojen ja vakaumusten välisen yhteisymmärryksen viikkoa. Runebergia mukaillen Kalliala sanoi, että kutsu yhteisymmärryksen ja yhteisyyden edistämiseen on tarkoitettu myös uskonnottomille.

– Yhteiskuntaa rakennettaessa ja yhteisiä asioita hoidettaessa ei tietenkään voida olla yhtä mieltä siitä, mihin juuri nyt on pantava painopiste, mihin täsmällisemmin pyritään ja millä keinoin edetään. Siitä sen sijaan voi vallita suurempikin yksimielisyys, että viime kädessä tähtäyspisteenä on sellainen ihmisen – ehkä jopa muunkin luomakunnan – hyvä, joka on luonteeltaan yhtäläinen kaikille.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi