Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä Helsingin kirkkovaltuuston uudelle puheenjohtajalle Hanna Mithikulle
Hanna Mithiku johtaa Helsingin yhteistä kirkkovaltuustoa seuraavat kaksi vuotta.

Hanna Mithiku johtaa Helsingin yhteistä kirkkovaltuustoa seuraavat kaksi vuotta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä Helsingin kirkkovaltuuston uudelle puheenjohtajalle Hanna Mithikulle

Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittu Hanna Mithiku on Tulkaa kaikki -liikkeen jäsen ja aktiivinen vasemmistoliittolainen. Hän iloitsee siitä, että valtuusto teki ennakkoluulottoman valinnan.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus, mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi ovat asioita, joita Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja Hanna Mithiku haluaa edistää kirkossa ja yhteiskunnassa. Hän katsoo Helsingin seurakuntien olevan tässä oikealle tiellä.

Helsingin kirkkovaltuusto valitsi puheenjohtajakseen 36-vuotiaan Mithikun torstai-iltana.

– Valinta valtuuston puheenjohtajaksi tuntui jännittävältä ja yllättävältä. Olin itse asiassa iloisesti pöllämystynyt, kun äänestyksen tulos kerrottiin, Mithiku kuvailee tunnelmiaan.

Mithikun valinta kertoo hyvää hänen esille nostamiensa arvojen näkymisestä Helsingin seurakuntien päätöksenteossa. Mithiku sanoo kuuluvansa "moninkertaisesti vähemmistöön". Hän on nuori nainen, Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen, ei ole ihonväriltään valkoinen ja kuuluu seksuaalivähemmistöön.

Toisaalta Tulkaa kaikki -liikkeeseen kuuluvan Mithikun valinta ei ole yllätys, sillä Tulkaa kaikki -liikkeellä ja muilla liberaalisti ajattelevilla on kirkkovaltuustossa enemmistö. Toisin kuin naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla, Helsingissä puheenjohtajan paikkaa ei oltu etukäteen sovittu eri valtuustoryhmien kesken.

Valtuustossa äänestettiin puheenjohtajasta. Mithiku sai vaalissa 38 ääntä, toinen Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokas Anna Munsterhjelm 32 ja Jukka Leppilampi 18. Helsingissä ei olla niin vahvasti ryhmiin järjestäytyneitä kuin naapurikaupungeissa, joten Tulkaa kaikki -liike pystyi asettamaan kaksi ehdokasta.

Yhdenvertaisuus ei ole vielä käytännössä totta

Kun Hanna Mithiku vuonna 2015 oli Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas, hän kuvaili itseään ”kirkossa työskenteleväksi, teologiaa ja kehitysmaatutkimusta opiskelevaksi vasemmistolaiseksi”. Lisäksi hän kertoi olevansa ”puoliksi etiopialainen, neljäsosa laihialainen, kokonainen suomalainen.”

– Se oli pilke silmäkulmassa tehty määritelmä niille, jotka ovat kovin kiinnostuneita siitä, kuka on mistäkin kotoisin. Isäni on etiopialainen ja asunut Suomessa yli 40 vuoden ajan. En ole syntynyt Etiopiassa, vaan Espoossa. Vaarini on Laihialta kotoisin, Mithiku selvittää.

Mithiku valittiin ensi kertaa kirkkovaltuustoon ja Haagan seurakuntaneuvostoon kahdeksan vuotta sitten. Hän on ollut kuusi vuotta yhteisen kirkkoneuvoston jäsen. Hän on myös kirkolliskokouksen varajäsen.

Jäsenmäärän väheneminen kertoo siitä, että täällä on ihmisiä, jotka eivät ole kokeneet kirkkoa merkitykselliseksi omassa elämässään.

Seurakuntavaaleihin hän lähti, koska halusi vaikuttaa siihen, että kirkko tekee sen, mitä juhlapuheissaan sanoo. Politiikkaan hän päätyi, koska halusi puuttua kasvavaan eriarvoistumiseen.

Mihin asioihin haluat nyt kirkossa vaikuttaa?

– Minusta kirkko on muuta yhteiskuntaa jäljessä keskustelussa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemasta. Yhdenvertaisuus ei ole vielä täysin totta käytännössä.

– Yleisemminkin niin kirkossa kuin yhteiskunnassa haluan edistää sitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat laajasti. Niin että Suomea kehitetään siihen suuntaan, että se, millaiseen perheeseen sattuu syntymään, ei määritä ihmisen tulevaisuutta.

Kirkkovaltuuston puheenjohtajana Mithiku haluaa vahvistaa valtuuston työskentelyä niin, että vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ääni kuuluu jo valmisteluvaiheessa.

– Haluan, että asiat valmistellaan hyvin. Kun ne tulevat valtuuston päätettäviksi, esitysten pitää olla selkeitä ja sellaisia, että niihin on mahdollista ottaa kantaa. Tässä on ollut parantamisen varaa.

Vaikeaa uudessa roolissa on Mithikun mukaan tasapainoilu yhtenäisyyden rakentamisen ja johtamisen välillä. Äänestäjien tahdolla ja valtasuhteilla on merkitystä, ja se saa näkyä. Puheenjohtajan tehtävä on huolehtia siitä, että myös vähemmistö tulee aidosti kuulluksi ja ilmapiiri on kunnioittava.

Kirkon pitää osoittaa itsensä merkitykselliseksi

Helsingin seurakuntien talous on Mithikun mukaan hyvässä kunnossa ehkä liiankin tiukalla tahdilla toteutettujen leikkausten jälkeen. Paniikkiratkaisuja ei tarvitse tehdä. Viisas on oltava, koska kirkolla ei ole näkyvissä noususuhdannetta. Jäsenmäärää ovat laskeneet kirkosta eroaminen ja kasteiden väheneminen. Maahanmuutto puolestaan pienentää kirkkoon kuuluvien suhteellista osuutta kaupungin väestöstä.

– Jäsenmäärän väheneminen kertoo siitä, että täällä on ihmisiä, jotka eivät ole kokeneet kirkkoa merkitykselliseksi omassa elämässään. Ei meidän pidä jäädä laskevia käyriä tuijottamaan tai tekemään temppuja, vaan pitää rakentaa seurakuntaa, joka on ihmisille merkityksellinen. Tärkeää on, että puheet ja teot kohtaavat toisensa. Mielikuva seurakunnista syntyy pitkälti julkisuuden kautta. Monille helsinkiläisille olennaisia kysymyksiä ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hätää. Mikä on seurakuntien vastaus siihen?

– Helsingin seurakunnat tekee jo paljon ihmisten auttamiseksi. Haluan vaikuttaa siihen, että tapa puhua ja tehdä on sellainen, ettei vain anneta apua tarvitseville. On olennaista nähdä, että he ovat tärkeä osa kaupunkia, seurakuntia ja kirkkoa. Jokainen meistä kuuluu joukkoon, korostaa Mithiku.

Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on paljon yhteisiä haasteita ja myös hyvää yhteistyötä. Itse olet esimerkiksi ollut yhteisen Kirkko ja kaupungin johtokunnan jäsen. Riittääkö nykyinen yhteistyö vai kannattaisiko pyrkiä enempään?

– Yksi kirkon piirre on, että kun halutaan tehdä yhdessä ja oppia asioista, sitä varten perustetaan jokin uusi rakenne. Minusta voimme oppia enemmän toisiltamme, tehdä tarpeen mukaan yhteisiä projekteja ja ylittää rohkeasti rajoja. Ollaan joustavia. Toinen juttu on, onko järkeä yhdistää toimintoja. Meillä on Helsingissä vielä tekemistä omien seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteistoiminnan lisäämisessä.

Mithiku toimii myös työkseen yhdenvertaisuuden puolesta. Hän on Nuorten Akatemian projektipäällikkö.

– Nuorten Akatemia on järjestötoimija, jonka projektit liittyvät tavalla tai toisella nuorten osallisuuteen. Johdan projektia nimeltä Harrastaen tutuksi. Se on hanke, jossa pyritään luomaan uusille Suomeen tulijoille reittejä harrastuselämän piiriin. Sellaisia, joissa he voivat hyödyntää osaamistaan esimerkiksi valmentajana tai pienryhmän ohjaajana.

Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet

Helsingin seurakuntien päättäjät valitsivat puheenjohtajaksi Hanna Mithikun Haagan seurakunnasta. Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui torstaina 31.1. Mithiku johtaa yhteisen kirkkovaltuuston puhetta seuraavat kaksi vuotta. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Christoffer Perret Petrus församlingista.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana jatkaa Helsingin tuomiokapitulin nimittämänä Vartiokylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen. Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin psykoterapeutti Riitta Asikanius Kallion seurakunnasta.

Yhteisen kirkkoneuvoston varsinaisiksi jäseniksi valittiin Esa Ahonen, Riitta Asikanius, Risto Harju, Rakel Hiltunen, Anni Järvilehto, Kristiina Kartano, Lotta Keskinen, Ami Lainela, Otto Lehtipuu, Tuula Pontela, Salla Ranta, Rolf Steffansson, Pertti Sundberg ja Wiking Vuori.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi