Piispainkokous piti Sleyn selvitystä riittävänä – toiminnanjohtaja kertoo, että Sley muuttaa toimintatapojaan
Sleyn työntekijä Martti Haverinen haki pappisvihkimyksen Keniasta, koska sikäläinen kirkko ei hyväksy naispappeutta. Piispainkokous vaatii Sleyltä sopimuksessa pysymistä.
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) on antanut piispainkokoukselle selvityksen, joka koskee Sleyn työntekijän Keniassa saamaa pappisvihkimystä. Tapaus liittyy naispappeuteen.
Vaikka Sley on Suomen luterilaisen kirkon sisällä toimiva järjestö, sen kanta naispappeuteen on eri kuin kirkon: kirkko hyväksyi naispapit jo vuonna 1986, mutta Sleyn mukaan vain mies voi olla pappi. Viime joulukuussa Sleyn työntekijä Martti Haverinen vihittiin papiksi Kenian evankelisluterilaisessa kirkossa, jossa naispappeutta ei hyväksytä. Piispainkokous katsoi Sleyn toiminnan rikkoneen Suomen luterilaisen kirkon lähetystyön perussopimusta. Piispainkokous pyysi toukokuussa, että Sley tekee asiasta selvityksen ja muuttaa toimintaansa vastaamaan kirkon päätöksiä ja lähetystyön perussopimusta.
Piispainkokous käsitteli Sleyn selvitystä eilen 4.12. Piispat totesivat, että selvitys oli riittävä.
– Selvityksessä pahoittelimme sitä, että olimme toimineet taitamattomasti, kertoo Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä.
Säilän mukaan Sley lupautui tekemään kolme korjaavaa toimenpidettä.
Ensinnäkin Sley lupaa jatkossa olla vahvemmassa vuorovaikutuksessa piispojen ja kirkon lähetystyön muiden toimijoiden kanssa. Toiseksi Sley lupaa jatkossa tiedottaa kirkon ulkoasiain osastolle paremmin ulkomailla tapahtuvasta toiminnastaan. Kolmanneksi Martti Haverinen anoo pappisoikeuksia Helsingin hiippakunnasta.
Piispainkokous toteaa, ettei Martti Haverinen voi tällä hetkellä hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papillisia tehtäviä muuten kuin yksittäistapauksessa. Haverinen on anonut hiippakuntansa piispalta Teemu Laajasalolta erikoislupaa toimittaa messuja vakituisesti sillä aikaa, kun hänen pappisoikeusanomustaan käsitellään.
Piispainkokous olisi voinut ottaa käyttöön järeämmät keinot.
– Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko
Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko toteaa, että piispainkokouksen olisi ollut mahdollista olla myös ankarampi.
– Jos piispainkokous olisi katsonut, että selvitys ja siihen liittyvät korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä, piispainkokous olisi voinut ottaa käyttöön järeämmät keinot ja esittää kirkolliskokoukselle, että kirkolliskokous lakkauttaisi Sleyn aseman kirkon lähetysjärjestönä, Jukko sanoo.
– Sleyn selvitys oli riittävä. Tapaus on siinä mielessä nyt käsitelty.
Piispainkokous painotti tiedotteessaan, että järjestöjen ei tule kiertää kirkon päätöstä [hyväksyä naispappeutta] hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta.
Toiminnanjohtaja Tom Säilä, aikooko Sley jatkossakin hakea pappisvihkimyksiä sellaisista kirkoista, jotka eivät hyväksy naispappeutta?
– Sikäli kyllä, jos niissä kirkoissa on sellainen tehtävä, joka selvästi kytkee nämä henkilöt siihen kirkkoon ja sen toimintaan. Se ei ole mitenkään tavatonta. Muutkin lähetysjärjestöt ovat toimineet niin.
Martti Haverisen tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut. Haverisen oli tarkoitus työskennellä Suomessa Sleyn ja Suomen luterilaisen kirkon alaisuudessa, mutta hän haki pappisvihkimyksen Kenian evankelisluterilaisesta kirkosta, koska he jakavat Sleyn kanssa saman näkemyksen naispappeudesta.
Aikooko Sley jatkaa tällaista toimintaa?
– Sen tyyppiset tilanteet tämä piispainkokouksen vastaus karsii kyllä pois.
Myös Sleyn piispainkokoukselle tekemässä selvityksessä todetaan: "Jatkossa, kun Sleyn työntekijä vihitään toisen kirkon papiksi, hänen työyhteytensä ko. kirkkoon on merkittävästi tiiviimpää kuin Haverisella."
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kaksi lähetysjärjestöä on rikkonut kirkon lähetystyön perussopimusta – taustalla pappisvihkimykset Inkerin kirkossa Pietarissa
AjankohtaistaPiispainkokous käynnistää kuulemismenettelyn Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ja Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle.