Suomen kirkon suurin puhallus vai oikeusmurha? – Seurakuntien tukema lähetysjärjestö ja sen erotettu hallintojohtaja kiistelevät potkuista

Suomen kirkon suurin puhallus vai oikeusmurha? – Seurakuntien tukema lähetysjärjestö ja sen erotettu hallintojohtaja kiistelevät potkuista

Sleyn entinen hallintojohtaja riitautti irtisanomisensa. Sley puolestaan arvioi tämän aiheuttaneen toiminnallaan yhdistykselle kuuden miljoonan euron vahingot.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) piirissä kuohuu. Vuonna 2018 irtisanottu hallintojohtaja Heikki Kymäläinen on päätynyt oikeustaisteluun entisen työnantajansa kanssa.

Irtisanomisen taustalla olivat Sleyn tietoon tulleet epäselvyydet Kymäläisen solmimissa kiinteistökaupoissa ja muussa toiminnassa. Kymäläinen haastoi entisen työnantajansa oikeuteen perusteettomasta irtisanomisesta. Asiaa käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa vuoden 2020 tammikuussa.

Kymäläisen haasteessa sanotaan, että Sleyllä ei ole ollut asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta. Haasteessa arvioidaan, että irtisanomisen taustalla olivat tulehtuneet henkilösuhteet. Kymäläinen myös katsoo tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. Hän vaatii korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 124 392 euroa.

Sley arvioi käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa Kymäläisen aiheuttaneen toiminnallaan yhdistykselle kaikkiaan kuuden miljoonan euron vahingot. Vastauksen mukaan Sley on valmis käymään asiasta sovintoneuvotteluja, mikäli Kymäläinen on valmis korvaamaan yhdistykselle aiheuttamaansa vahinkoa.

– Kyseessä ei ole vahingonkorvausvaatimus. Käsiteltävässä kiista-asiassa Sley on vastaaja, eikä edes voi asettaa vahingonkorvausvaatimuksia, Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä sanoo.

Säilän mukaan esimerkiksi Lastenkodinkadun kiinteistön tapaus on hyvin tulkinnanvarainen siinä, aiheutuiko siitä mitään vahinkoa vai ei. Kyseessä oli kiinteistökauppa, jossa Lastenkodinkadulla Helsingissä sijainnut Sleyn keskustoimiston kiinteistö siirtyi puolalaisen yrityksen kautta Nuorisosäätiölle Sleyn myyntihintaa korkeammalla hinnalla.

Kiinteistöjen kauppahintojen välinen ero herätti Sleyssä kysymyksiä. Säilä toteaa, että asiantuntijat ovat arvioineet Nuorisosäätiön ostaneen kiinteistöjä ylihinnalla.

Hallintojohtaja kutsui toiminnanjohtajaa keskitysleirin komentajaksi

Sley väittää vastauksessaan, että vuodesta 1995 lähtien yhdistyksen palveluksessa työskennellyt Kymäläinen kohteli työntekijöitä uhkaavasti raivostuen, ääntään korottaen ja muutenkin epäsopivilla tavoilla.

Kymäläisen kerrotaan kutsuneen Sleyn toiminnanjohtajaa Tom Säilää ”keskitysleirin komentajaksi” sekä uhkailleen ”vetävänsä tätä turpaan”. Säilä ei itse tiedä muista tapauksista kuin niistä, jotka vastauksessa mainitaan.

Eräs Sleyn entinen työntekijä kertoo, että Kymäläinen hallitsi Sleytä hyvin autoritäärisesti ja epäasiallisesti. Työntekijä ei halua nimeään julkisuuteen yksityisyytensä suojelemiseksi.

– En tiedä, miksi Kymäläisen toiminnasta ei ole tähän asti puhuttu julkisesti. Epäilen Sleyn johdon tienneen hänen toiminnastaan, mutta halunneen salata tilanteen, entinen työntekijä sanoo.

Käsiteltävässä kiista-asiassa Sley on vastaaja, eikä edes voi asettaa vahingonkorvausvaatimuksia. - Tom Säilä

Hänen mielestään Kymäläinen ylitti toimivaltuutensa täysin. Kymäläisellä oli paljon valtaa ja luottamusta, mutta toimintaa valvottiin puutteellisesti.

Sleyn toiminnanjohtajana vuosina 2006–16 työskennellyt Lasse Nikkarikoski sanoo, että hän ei voi ottaa kantaa kautensa jälkeisiin tapahtumiin eikä tunne Sleyn ja Kymäläisen välistä riita-asiaa tarkemmin. Hänellä ei myöskään ole tietoa Kymäläisen väitetystä epäasiallisesta käytöksestä.

– Ei ainakaan minun aikanani kukaan tehnyt valituksia, eikä asia tullut vastaan. Meillä oli Heikin kanssa mutkaton työyhteys, asiat keskusteltiin läpi.

”Suomen kirkon historian suurin puhallus”

Epäasiallisen käytöksen lisäksi irtisanomisperusteet liittyvät Kymäläisen toimintaan talousasioissa. Sley kertoo vastauksessaan Kymäläisen vääristelleen kokouspöytäkirjaa saadakseen henkilökohtaista etua ja valehdelleen työnantajalleen sekä solmineen työnantajansa kannalta epäedullisia kauppoja.

– Mikäli Sleyn väitteet irtisanomisen perusteista ovat totta, tässä on kyseessä Suomen kirkon historian suurin puhallus, entinen työntekijä sanoo.

Eräs isoista epäselvyyksistä liittyy niin sanottuun Fici-Copy-tapaukseen, jossa Sley käytti 900 000 euroa kopiokoneiden hankintaan. Kymäläinen sopi Sleyn vastauksen mukaan kaupoista Fici-Copy-yrityksessä työskennelleen veljensä kanssa.

Laajaa Fici-Copy-vyyhtiä on selvitelty jo pitkään ja monia siihen liittyneitä tahoja on tuomittu. Kymäläisen kohdalla esitutkinta kuitenkin rajoitettiin ja osa syytekohdista todettiin hänen osaltaan vanhentuneiksi. Sleyn vastauksen mukaan syyttäjäviraston päätös ei vaikuta heidän käsitykseensä irtisanomisperusteista.

Säilä ei ollut Fici-Copyn aikaan toiminnanjohtaja, joten hän ei osaa kertoa tarkemmin siihen liittyvistä kaupoista. Yhden asian hän kuitenkin voi kopiokoneista sanoa.

– Sleylle kyllä toimitettiin kopiokoneita. Ilmeisesti joillekin Fici-Copyn asiakkaille koneita ei tullut, mutta tässä kohtaa ei ollut sellaista ongelmaa. Hinta oli meillä isompi ongelma, Säilä sanoo.

Yhdistys päätyi kopiokoneasiassa sovitteluratkaisuun. Sley vaati vahingonkorvauksia 900 000 euron edestä, mutta sovittelun seurauksena korvausta annettiin 50 000 euroa.

– Siinä käytettiin jotain lakia, joka mahdollisti neuvottelun sellaisten tahojen suuntaan, joilta ei ole odotettavissa saada täydellistä korvaussummaa.

Fici-Copy-tapauksen aikaan Sleyn toiminnanjohtajana ollut Lasse Nikkarikoski kertoo, että 50 000 euron korvaukseen tyydyttiin järkisyistä. Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa asian selvittelyä oikeusteitse.

– Silloin olisi tapeltu vuosikausia tai vuosikymmeniä ja yritetty päästä johonkin, varsinkin kun meille olisi tullut asiassa oma, erillinen oikeudenkäynti. Katsottiin, että se, että voitiin saada edes jotakin korvausta, oli koko meidän talomme ja työmme kannalta parempi. Meillä oli ne viisi konetta, jotka oli luvattu, mutta ylihintaan. Siinä meitä harhautettiin, Nikkarikoski sanoo.

Nimettömänä kommentoivan entisen työntekijän mukaan poliisille on tänä vuonna jätetty tutkintapyyntö yhdestä Fici-Copyyn ja Sleyn kiinteistökauppoihin liittyvästä tapauksesta.

Säilä vahvistaa poliisin käynnistäneen esitutkinnan, muttei kerro, mihin se liittyy. Hänen tietääkseen poliisin tutkinta on yhä kesken, joten siitä ei voi antaa lisätietoja.

Leirikeskus päätyi hallintojohtajan vapaa-ajanasunnoksi

Kopiokonehankintojen lisäksi Kymäläinen hyödynsi lähipiiriään muissakin evankeliumiyhdistyksen hankkeissa. Sleyn vastauksen mukaan hän sopi Tampereen Tuomiokirkonkadun kiinteistön kaupasta ystävänsä yrityksen kanssa, vaikka Sley olisi voinut ostaa kiinteistön halvemmalla ilman välikäsiä. Kymäläisen ystävän yritys teki kaupassa viisi miljoonaa markkaa voittoa.

Likimain kaikissa Sleyn 2000-luvun puolella tekemissä rakennushankkeissa taas käytettiin Kymäläisen puolison arkkitehtipalveluja. Viimeisin tapaus on vuodelta 2018.

Yksi kiinteistökauppoihin liittyvistä suurista epäselvyyksistä liittyy Sleyn vuonna 2000 Kuusamosta hankkimaan kiinteistöön. Se päätyi monien vaiheiden kautta Kymäläisen vapaa-ajan asunnoksi.

Sleyllä ei ole Kuusamossa toimintaa, ja vastauksensa mukaan se teki kaupoissa tappiota 600 000 markkaa. Kiinteistön omistava yritys on edelleen Kymäläisen nimissä.

Professori Seppo Suokunnas oli Sleyn toiminnanjohtaja vuosina 1991–2005. Hän kertoo, ettei hänellä ole mitään tietoa Kymäläisen tapauksen yksityiskohdista, sillä hän on ollut poissa Sleyn tehtävistä jo viitisentoista vuotta. Suokunnas lisää, ettei hänen toiminnanjohtajakaudellaan tullut esiin väärinkäytöksiä.

– Kaikki isot kiinteistökaupathan vietiin hallitukseen ja johtoryhmään. Ei hän niitä yksin tehnyt. Mutta tietysti jos kiinteistöjen massaa on paljon ja kauppoja usein, niin ei niitä yksityiskohtia luottamusmieshallitus varmaan joka kohdassa osaa kysyä. Senkin takia on hyvä, että perkaavat sen, ettei siinä sitten ole väärinkäsitystä tai jotakin sellaista tulkintaa, joka ei pidäkään paikkaansa, Suokunnas sanoo.

Ei ainakaan minun aikanani kukaan tehnyt valituksia, eikä asia tullut vastaan. - Lasse Nikkarikoski

Kuusamossa sijaitsevan kiinteistön tapausta hän ei muista.

– Kyllä minä olen johtajana silloin ollut, mutta se on varmaan ollut jonkun muun kiinteistökaupan yhteydessä.

Suokunnas huomauttaa, että yleensäkin kiinteistökauppoja arvioidessa pitäisi ottaa huomioon kauppojen ajankohta.

– Kiinteistökaupoissa hinta on aina senhetkisestä markkinatilanteesta kiinni. Joku voi sanoa, että tästä olisi pitänyt saada paljon enemmän, mutta jos ei kerta kaikkiaan ole ostajia, ei siitä ole saanut enempää. On helppo sanoa, että tämä meni liian matalaan hintaan.

Kymäläinen ei kommentoi

Myös Heikki Kymäläiseltä pyydettiin haastattelua tähän juttuun. Kymäläinen kuitenkin vastasi, ettei hän halua kommentoida asiaa julkisuudessa millään lailla. Toukokuussa 2018 hän kommentoi irtisanomistaan Kotimaa24:ssa.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ei ota kantaa suoraan tähän tapaukseen, mutta arvioi irtisanomisen perusteita yleisellä tasolla.

– Yhdistys ottaa suuren riskin, mikäli se irtisanoo työntekijänsä rikosperusteita käyttäen ennen esitutkinnan valmistumista.

Tolvasen mukaan on mahdollista, että irtisanominen todetaan laittomaksi, jos rikoksia ei voida näyttää tapahtuneen.

– Mikäli todetaan, ettei rikoksiin ole syyllistytty, työntekijällä voi olla hyvät perusteet väittää irtisanomista laittomaksi, Tolvanen sanoo.

Seurakunnat tukevat Sleyn lähetystyötä

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry eli Sley on vuonna 1873 perustettu evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö. Järjestöllä on nykyisin noin 2000 jäsentä. Lisäksi sillä on eri puolilla Suomea yli 200 rekisteröimätöntä paikallisosastoa, joissa on yhteensä noin 9000 jäsentä.

Järjestö on ollut toistuvasti otsikoissa lähinnä siksi, että se ei hyväksy naisten vihkimistä papeiksi ja kieltäytyy jumalanpalvelusyhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa, mikä on aiheuttanut erimielisyyksiä sekä kirkon johdon että joidenkin seurakuntien kanssa. Virkakysymyksen vuoksi Sleystä erosi vuonna 2008 joukko naisten pappeutta kannattavia jäseniä, jotka perustivat Evankelisen lähetysyhdistyksen. Sley järjestää useammalla paikkakunnalla omia messujaan, joita toimittavat vain miespuoliset papit.

Sley on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä. Se tekee lähetystyötä kymmenessä eri maassa. Viime vuonna se sai seurakunnilta lähetystyölleen tukea lähes 3,2 miljoonaa euroa. Summa koostui seurakuntien talousarviomäärärahoista, kolehdeista, myyjäisten ja tapahtumien tuotoista, yksityisten seurakuntalaisten lahjoituksista sekä testamenteista.

Kirkko Helsingissä lopetti Sleyn tukemisen talousarviomäärärahoista vuonna 2010 sen naispuolisia pappeja syrjivän linjan vuoksi. Sley saa kuitenkin helsinkiläisseurakunnista vapaaehtoista kannatusta eli kolehti-, tapahtuma- ja myyjäistuottoja sekä seurakuntalaisten lahjoituksia. Viime vuonna niitä kertyi noin 150 000 euroa.

Sekä Espoossa että Vantaalla Sleytä tuetaan yhteisen kirkkovaltuuston myöntämistä talousarviomäärärahoista. Talousarviomäärärahat ja vapaaehtoiskannatus olivat viime vuonna Espoossa yhteenlaskettuina noin 135 000 euroa ja Vantaalla lähes 39 000 euroa.

Viime vuosina Sley on kertonut tiukasta taloudellisesta tilanteestaan. Yhdistyksen tilinpäätökset ovat useamman vuoden ajan olleet alijäämäisiä. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä alijäämää oli noin 1,4 miljoonaa euroa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi