Pyhiinvaeltajat nousevat niin kutsuttuja Pyhiä portaita polvillaan. Kuva Dragos Olariu / Getty Images.
Pilatuksen palatsin portaat, Pietarin kahleet ja Tuomaan sormi – pyhiinvaeltajan Roomassa legendat ja historia elävät rinnakkain
Roomassa on noin yhdeksänsataa kirkkoa, monien kristinuskon merkkihenkilöiden hautoja ja toinen toistaan ihmeellisempiä pyhäinjäännöksiä.
Yksi ihmiselämä ei riitä Roomaan tutustumiselle, kuuluu italialainen sanonta. Mutta vaikka aikaa olisi vain yksi lomaviikko, kannattaa silti yrittää.
Emil Antonin ja Antti Kruusin Rooma – Opas pyhiinvaeltajalle (Kirjapaja) tarjoaa yhden rajauksen Rooman historian ja nähtävyyksien runsauteen. Nimensä mukaisesti se on tarkoitettu niille, jotka matkaavat Roomaan pyhiinvaelluksen hengessä. Siksi opas esittelee lähinnä kirkkoja ja muita kristityille tärkeitä paikkoja.
Kaikkia Rooman noin yhdeksästäsadasta kirkosta on turha haaveilla kiertävänsä, mutta muutaman kirkon päivässä ehtii hyvin sulatella. Lähestulkoon pakollisia nähtävyyksiä ovat neljä suurta paavillista kirkkoa eli basilikaa: Pietarinkirkko Vatikaanissa, San Paolo fuori le Mura, Lateraanikirkko ja Santa Maria Maggiore.
Suurimmat kirkot sijaitsevat Roomassa paikoilla, jotka ovat olleet pyhiinvaelluskohteita jo varhain, hyvästä syystä. Apostoli Pietarin hauta saattaa oikeasti olla Pietarinkirkon pääalttarin alla – ainakin tämä maailman suurin kirkko on rakennettu vanhan hautausmaan paikalle, johon kristityksi kääntynyt keisari Konstantinus Suuri jo 300-luvulla rakennutti Pietarin muistoksi pyhiinvaelluskirkon.
Konstantinus rakennutti kirkon myös sille paikalle, jossa perimätiedon mukaan sijaitsi apostoli Paavalin hauta. Tuon vaatimattoman kirkon tilalle rakennettiin jo 300–400-lukujen vaihteessa suuri ja komea pyhäkkö, joka tuhoutui 1800-luvulla tulipalossa. Nykyinen San Paolo fuori le Mura on tehty tuon kirkon piirustusten mukaan. Oletus Paavalin haudasta sai vahvistusta 2000-luvun alussa kirkon kryptassa suoritetuista arkeologisista kaivauksista, joissa löydettiin Paavalin nimeä kantava hautakivi ja sen alta sarkofagi. Sarkofagissa olleet luut voisivat radiohiiliajoituksen perusteella hyvin kuulua Paavalille.
Pantheon oli alun perin antiikin jumalien temppeli. 600-luvulla se muutettiin kirkoksi. Kuva Istock.
Monta kerrosta historiaa
Jotkut Rooman kirkoista ovat olleet uskonnonharjoittamisen paikkoja jo ennen kuin niistä tuli kirkkoja. Pantheon, ”kaikkien jumalien temppeli”, rakennettiin alun perin 20-luvulla eKr. Nykyinen pyhäkkö on rakennettu 100-luvulla, ja kirkoksi se vihittiin 600-luvulla. Samalla se sai nimen Santa Maria ad Martyres, Pyhä Maria marttyyrien päällä. Nimi viittaa siihen, että kirkon lattian alle haudattiin suuri määrä katakombeista tuotuja marttyyrien luita.
Rooman historian monet kerrokset ovat konkreettisesti koettavissa San Clemente -nimisessä kirkossa. Kirkko ja sen upeat mosaiikit ovat 1100-luvulta. Kirkon alla on kuitenkin vanhempi, 300-luvulla rakennettu kirkko. Sen alta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty vielä vanhemman asuintalon jäänteet, joihin kuuluu myös persialaisen jumalan Mithran temppeli.
San Clemente on tunnettu mosaiikeistaan. Kuva Istock.
Tarua vai ehkä totta?
Rooman kirkkoja kiertävä saattaa lukemattomien reliikkien ja hautamuistomerkkien äärellä aika pian kadottaa käsityksen siitä, mikä on historiallista faktaa, mikä ehkä totta ja mikä legendaa, mikä aitoa ja mikä taas muuten vain mielikuvitusta kiehtovaa.
Yksi varsinkin katolisten pyhiinvaeltajien suosikkikohteista Roomassa ovat niin kutsutut Pyhät portaat. Tarina kertoo, että ne olisivat aikoinaan kuuluneet Pontius Pilatuksen palatsiin ja Jeesus olisi noussut ne ennen ristiinnaulitsemistaan. Tapana on, että pyhiinvaeltajat kiipeävät 28-askelmaiset portaat polvillaan ja mietiskelevät samalla kärsimyshistoriaa. Tätä hartaudenharjoittamista ei häiritse se, että tarina on todellakin vain hurskas tarina – portaat ovat peräisin lähellä sijainneesta entisestä paavien virka-asunnosta.
Kirkon kappelissa on Jeesuksen haavoja koskettaneen epäilevän Tuomaan sormi sekä poikkipuu sen ryövärin rististä, jolle Jeesus evankeliumin mukaan lupasi taivaspaikan.
Jos haluaa päästää sisäisen skeptikkonsa lomalle ja antaa tarinoiden viedä, voi Roomassa nähdä muutakin ihmeellistä. Koko kristikunnan pyhin esine on tietenkin Jeesuksen risti. Kerrotaan, että keisari Konstantinus Suuren äiti Helena löysi ristin pyhiinvaellusmatkallaan Jerusalemiin ja kuljetutti sen Roomaan. Sittemmin Helenan kotipalatsi muutettiin kirkoksi.
Ristinpalasia on lahjoitettu reliikeiksi pitkin Eurooppaa, mutta suurimmat palaset jäivät Roomaan. Niiden lisäksi Pyhän ristin kirkossa on esillä myös yksi Jeesuksen lävistäneistä nauloista. Eikä siinä vielä kaikki: kirkon kappelissa on Jeesuksen haavoja koskettaneen epäilevän Tuomaan sormi sekä poikkipuu sen ryövärin rististä, jolle Jeesus evankeliumin mukaan lupasi taivaspaikan.
Jos tämä ei vielä ällistytä, voi pistäytyä esimerkiksi San Pietro in Vincoli -kirkossa. Kirkko on saanut nimensä väitetyistä apostoli Pietarin kahleista, jotka ovat esillä siellä. Yksi kahleiden historiaan liittyvä kertomus löytyy Uuden testamentin Apostolien teoista, jossa kuvataan, kuinka apostoli Pietari oli Jerusalemissa vankilassa kahlehdittuna ja tiukasti vartioituna, mutta enkeli vapautti hänet. Toisen tarinaversion mukaan kyse on kahleista, joilla Pietari oli kahlittu ennen hänen marttyyrikuolemaansa Roomassa. Kolmas versio taas kertoo, että kun nämä paavi Leo Suuren haltuun 400-luvulla päätyneet kahdet eri kahleet asetettiin vierekkäin, ne ihmeellisesti liittyivät yhteen.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Fátimasta Vantaalle – mikä pyhiinvaelluskohde sinulle sopii?
HengellisyysKotimaasta ja maailmalta löytyy paljon pyhiinvaellusreittejä. Tässä testissä on mukana muutama tunnettu kohde. Testaa, mikä niistä voisi olla sinun juttusi!
