Omaishoitajana toiminut perheenisä teleporttaa itsensä viidelle mantereelle – Poissa-elokuva kertoo oman ajan tarpeesta
Arttu Haglundin ensimmäisen pitkän elokuvan budjetti oli vain 20 000 euroa, ja silti sitä kuvattiin 30 maassa.
Ohjaaja Arttu Haglund saapuu haastatteluun Poissa-elokuvaa markkinoivan kyltin kanssa. Hänellä se on vain lainassa. Tarkoitus on, että pääosaa esittävä Panu Tuomikko kulkee elokuvan ensi-iltaviikolla kyltin kanssa ympäri kaupunkia.
Poissa kuvaa kiteeläistä perheenisää Mattia, joka on alkanut kokea perhe-elämän ahdistavana ja haluaa enemmän vapautta ja omaa tilaa. Tämä toteutuu, kun Matti alkaa yhtäkkiä teleporttailla ympäri maailmaa. Yllättävät poistumiset perhekuvioista vaikuttavat rajusti Matin vaimoon ja tyttäreen.
Elokuva sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten, kun sarjakuvataiteilija Avi Heikkinen lähetti Haglundille uuden sarjakuvansa käsikirjoitusversion. Haglund näki siinä heti ainesta elokuvaan.
– Teleporttaaminen eli hetkessä paikasta toiseen siirtyminen oli jotain sellaista, mitä ei ole kotimaisessa elokuvassa aiemmin tehty. Taustalla oli lisäksi se, että lempileffani lapsena oli Robert Zemeckisin aikamatkustuselokuva Paluu tulevaisuuteen, Haglund kertoo.
– Ratkaisevaa kuitenkin oli se, ettei teleporttaaminen ollut itsetarkoitus vaan metafora ja väline, jonka kautta voi käsitellä jotain syvempää.
Henkinen poissaolo pahinta
Ihmisen vapaudenkaipuu on yleinen ilmiö, mutta Arttu Haglundin mielestä se on näkyvissä erityisen hyvin tässä ajassa.
– On vanhempia, jotka ovat työ- ja muista syistä paljon poissa kotoa, mutta osa heistä ei ole läsnä myöskään kotona ollessaan. Tällainen henkinen poissaolo on vielä pahempaa. Kotona on vaikea viihtyä, jos tuntuu siltä, että jossain muualla on aina jotain parempaa.
Onko sitten itsekästä haluta omaa aikaa ja tilaa, varsinkin kun Matti on toiminut aiemmin vuosia äitinsä omaishoitajana?
– Arttu Haglund
Haglund on samastunut päähenkilönsä ristiriitaisiin tuntemuksiin, sillä hän tuli itsekin isäksi muutama vuosi sitten.
– Onko sitten itsekästä haluta omaa aikaa ja tilaa, varsinkin kun Matti on toiminut aiemmin vuosia äitinsä omaishoitajana? Halusin herättää ajatuksia tällaisista kysymyksistä.
Kuvauksia peräti 30 maassa
Poissa on siitä poikkeuksellinen elokuva, ettei se ole yrityksistä huolimatta saanut rahoitusta perinteisistä elokuva-alan kanavista. Poissa on siis tehty omakustanteisesti talkootyönä: budjetti oli vain 20 000 euroa.
Elokuvaa on kuitenkin kuvattu peräti 30 maassa. Kuvausryhmä kävi neljässä maassa, mutta lisäksi mukana on kuvamateriaalia ohjaajan ja työryhmän jäsenten työ- ja lomamatkoilta viideltä eri mantereelta.
– Suurin osa elokuvan kuvauksista saatiin tehtyä reilussa vuodessa. Jälkituotantovaihe kesti kuitenkin vuosia, ja tuona aikana siihen tehtiin joitakin muutoksia. Esimerkiksi Tommi Korpelan sivurooli Matin työkaverina lisättiin mukaan myöhemmin, selvittää elokuvan myös itse leikannut Arttu Haglund.
Moni piti projektia suuruudenhulluna, mutta Haglundilta ei mennyt usko kertaakaan.
– Minulla ei ole tapana jättää asioita puolitiehen. Olin varma siitä, että elokuva tulee vielä valmiiksi.
Poissa on Haglundin ensimmäinen pitkä elokuva. Tätä ennen hän on ohjannut toistakymmentä lyhytelokuvaa. Haglund on toiminut pitkään Kaikkikuvaa.fi-elokuvakasvatussivuston tuottajana.
Poissa-elokuva elokuvateattereissa. 29.11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kun ohjaaja Klaus Härön äiti kuoli, lääkäri sanoi, että suru on kasa hiekkaa, joka pitää kantaa pois
Hyvä elämäPalkitun elokuvaohjaajan uusin teos sisältää omaelämäkerrallisia elementtejä, sillä siinäkin isä suree puolisoa ja poika äitiä.