Professori Leppiniemi: "En näe mahdollisuutta määrätä erityistarkastusta"
Jarmo Leppiniemi on uransa aikana nähnyt useita erityistilintarkastuksia ja ollut oikeudessa asiantuntijatodistajana niin syyttäjän kuin puolustajan näkökulmasta.

Jarmo Leppiniemi on uransa aikana nähnyt useita erityistilintarkastuksia ja ollut oikeudessa asiantuntijatodistajana niin syyttäjän kuin puolustajan näkökulmasta.

Professori Leppiniemi: "En näe mahdollisuutta määrätä erityistarkastusta"

Teemu Laajasaloa on julkisuudessa painostettu suorittamaan erityistilintarkastus hänen liikeyritykseensä. Laskentatoimen professorin Jarmo Leppiniemen mukaan yksityishenkilön vaatimusten noudattaminen ei ole mielekästä.

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen on ehdottanut, että Teemu Laajasalon liikeyritykselle olisi tehtävä erityistilintarkastus. Korhonen on perustellut ehdotuksensa sillä, että erityistarkastus selvittäisi Laajasalon yritystoiminnan epäselvyyksiä ja turvaisi tulevan piispan työrauhan.

Laskentatoimen professori emeritus Jarmo Leppiniemi sanoo, että erityistilintarkastus on toimenpide, joka määrätään lähinnä kahdessa tilanteessa.

Tavallisinta se on konkurssiin tai yrityssaneeraukseen liittyen, kun halutaan selvittää, ovatko yritys tai sen vastuuhenkilöt loukanneet velkojia. Tällöin loukkaukset voivat Leppiniemen mukaan johtaa vahingonkorvauksiin ja rikosprosesseihin.

– Toiseksi osakeyhtiön osakkeenomistajien vähintään kymmenen prosentin vähemmistö voi vaatia aluehallintovirastoa määräämään erityistarkastuksen esimerkiksi, kun epäillään, että vähemmistöomistajia on sorrettu ja enemmistöomistajia suosittu, Leppiniemi sanoo.

Erityistarkastusta muistuttaa myös poliisin käynnistämä tarkastus rikostutkinnan yhteydessä. Tutkinnanjohtajan päätöksellä esitutkinnan yhteydessä voidaan suorittaa muun muassa kirjanpidon tarkastus.

Yksityishenkilöiden vaatimuksesta ei erityistarkastusta määrätä, elleivät nämä ole velkojan tai vähemmistöomistajan asemassa.

Leppiniemen mukaan yksityishenkilöiden vaatimuksesta ei erityistarkastusta määrätä, elleivät nämä ole velkojan tai vähemmistöomistajan asemassa.

– Käytännössä erityistarkastuksen vaatii yleensä veronsaaja, pankki tai tavarantoimittaja, jota uhkaa luottotappio. Usein veronsaajaa halutaan mukaan jakamaan kustannuksia, koska tarkastus voi olla kallis eikä välttämättä johda korvausten saamiseen, Leppiniemi sanoo.

Jos muu kuin velkoja epäilee lakia rikotun ja hänellä on näyttöä epäilynsä tueksi, hän voi Leppiniemen mukaan tehdä poliisille tutkintapyynnön. Tällöin poliisi tutkii, onko tarkastuksen suorittaminen tarpeen ja tarvittaessa toteuttaa sen.

– Laajasalon yritys ei ole konkurssissa, vaan sillä on lehtitietojen mukaan maksuvaikeuksia. Loukatuista vähemmistöomistajistakaan en ole kuullut puhuttavan. Näin ollen en näe mahdollisuutta määrätä erityistarkastusta, Leppiniemi sanoo.

– Sellaisista laittomuuksistakaan en ole kuullut väitteitä, joiden perusteella poliisi tarkastuksen käynnistäisi. Jos yhtiö menee konkurssiin, ja jollekin taholle koituu luottotappioita tai lainvastaisuuksista tulee viitteitä, tilanne saattaa muuttua.

– Minulle esitettyjen tilinpäätösten ja lehtitietojen mukaan ei tällaisia ongelmia näyttäisi olevan. Aiemmin tilintarkastaja huomautti lainvastaisista osakaslainoista. Ne näytetään hoitaneen ja tilanne on kääntynyt toisin päin. Omistaja näyttää antaneen yhtiölle rahaa, jotta muut velkojat saisivat omansa. Tähän viittaa se, että pankin ohella tärkein yhtiön velkoja on Laajasalo itse.

Juttua oikaistu 20.9. klo 9.00: Ensimmäisen kappaleen vaatia-verbi on muutettu ehdottaa-verbiksi. Kerroimme Johanna Korhosen vaatineen erityistilintarkastusta Teemu Laajasalon liikeyritykseen. Tosiasiassa hän on vain ehdottanut erityistilintarkastusta. Professori Jarmo Leppiniemi ottaa tässä jutussa kantaa siihen, kuka tarvittaessa voisi erityistilintarkastusta vaatia. Virhe on myös oikaistu.

Korhosen titteli on myös vaihdettu toimittajasta hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaksi.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi