Tietolähde: "Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa"
Helsingin piispanvaalia on seurannut poikkeuksellinen jälkipyykki. Kuva on Kruununhaan yläkoulun piispanvaalipaneelista viime toukokuussa.

Helsingin piispanvaalia on seurannut poikkeuksellinen jälkipyykki. Kuva on Kruununhaan yläkoulun piispanvaalipaneelista viime toukokuussa.

Tietolähde: "Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjaa yritettiin vahingoittaa"

Useiden tietolähteiden mukaan mediaa yritettiin saada tuomaan kielteistä julkisuutta Teemu Laajasalon piispanvaalikampanjalle. Tällöin toimittajille mahdollisesti vuodettiin muun muassa yksityisyyden suojaan kuuluvaa tietoa eräästä seurakuntalaisesta.

Runsas kaksi viikkoa ennen Helsingin piispanvaalia vantaalainen kirkon luottamushenkilö jätti Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin kantelun kahdesta papista.

Toinen kantelun papeista on Teemu Laajasalo. Kantelun teki vantaalainen seurakuntien luottamushenkilö Sari Roman-Lagerspetz.

Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat uutisoivat 9.8. harvinaislaatuisesta kantelusta, jossa pyydetään selvittämään, onko helsinkiläinen pappi vuosina 2008 ja 2013 syyllistynyt asiattomaan käytökseen tai seksuaaliseen häirintään.

Kantelun tämä osuus ei koske Laajasaloa.

Helsingin Sanomien mukaan kantelussa väitettiin miespapin ja naispuolisen seurakuntalaisen välisen sielunhoitosuhteen muuttuneen seksisuhteeksi. Lehden artikkelissa nainen itse kuitenkin kiisti asian.

– Kantelun rakenne on monimutkainen. Siinä mainitaan Teemu Laajasalon nimi toisen ja kolmannen käden tietoihin nojaten kohdassa, jossa Laajasalon väitetään tienneen miespapin tilanteesta ja antaneen tälle neuvoja, kuinka pitäisi toimia, tietolähde sanoo.

Tietolähteen mukaan Laajasalo ei missään vaiheessa ole ollut esimiessuhteessa kyseiseen pappiin. Tietolähteen mukaan pappia koskevista epäilyistä on tiedetty myös Helsingin seurakuntayhtymässä.

– Se, että näin monimutkaisessa rakenteessa nostetaan esiin ainoastaan Laajasalon nimi, vaikuttaa mielestäni kaukaa haetulta ja tarkoitukselliselta, tietolähde sanoo.

Kantelun jättänyt Roman-Lagerspetz ei ole tapauksessa osapuoli.

Kanteluun kuuluu erään toisen henkilön laatima liite, jossa on yksityiskohtainen selonteko tapahtumien kulusta. Liitteen kirjoittaja on eri henkilö kuin se seurakuntalainen, jonka sielunhoitosuhteen liite väittää muuttuneen seksisuhteeksi. Liitteen lopussa kirjoittaja luettelee henkilöitä, joiden kanssa käydyt keskustelut ovat myötävaikuttaneet liitteen kirjoittamiseen.

Näiden henkilöiden joukossa on Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, toimittaja ja kustantaja Johanna Korhonen. Hänkään ei ole kantelussa osapuoli.

Kirkon piirissä Korhosen ja Roman-Lagerspetzin läheinen yhteistyö on laajasti tunnettua muun muassa heidän yhdessä laatimistaan lausunnoista.

Korhonen oli piispanvaalissa ehdolla olleen professori Jaana Hallamaan vaalikampanjan alullepanija, joka myös rekisteröi jaanahallamaa.fi-domainin. Myös Roman-Lagerspetz kuului Hallamaan tukijoihin.

Hallamaalla ei ole osuutta kantelussa. Kantelu ja liite ovat Kirkko ja kaupungin hallussa.

Julkisuuslain mukaan kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua.

Tieto kantelusta luovutettu toimittajille

Kirkko ja kaupungin saamien tietojen mukaan tieto kantelun sisällöstä sekä muuta taustatietoa, kuten henkilöiden nimiä, vuodettiin toimittajille ja yksityishenkilöille. Vuodettu aineisto sisältää mahdollisesti yksityisyyden suojaan kuuluvaa tietoa muun muassa erään seurakuntalaisen terveydentilasta.

– Toimittajille vuodettiin myös yksityiskohtaisempaa tietoa, jota itse kantelu tai sen liite eivät sisällä. Tämän tiedon perusteella toimittajat ovat soitelleet osapuolille, joiden henkilöllisyyksiä itse kantelumateriaalissa ei mainita nimeltä, tietolähde kertoo.

Helsingin Sanomien jutussa 9.8. todettiin, että Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ei "kerro julkisuuteen mitään tietoja tapahtumien sisällöstä, asianosaisten määrästä tai edes ajankohdasta, jota kantelu koskee".

Lakimiesasessori Ritva Saario Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista vahvistaa Kirkko ja kaupungille, että tuomiokapituli ei koskaan luovuta ulkopuolisille mitään tietoja tämäntyyppisistä kanteluista niiden käsittelyvaiheessa.

Saario toteaa, että julkisuuslain mukaan kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle.

– Tuomiokapitulista ei ole annettu toimittajille kantelua koskevia tietoja, joten täytyy olla, että he ovat saaneet tietonsa muualta, Saario sanoo.

Pian kantelun jättämisen jälkeen usean eri lehden toimittajat osasivat kuitenkin ottaa yhteyttä tuomiokapituliin.

Kirkko ja kaupungin saamien tietojen mukaan kantelu tai tieto kantelun sisällöstä vuodettiin ainakin Helsingin Sanomille, Hufvudstadsbladetille, Iltalehdelle ja Suomen Kuvalehdelle sekä kirkon viestinnän työntekijälle. Lisäksi kantelumateriaalista on Kirkko ja kaupungin saamien tietojen mukaan vuodettu tietoa myös ainakin yhdelle pastorille, joka ei ole osallinen itse kantelussa.

En voi tietää, miten se on päätynyt toimittajille.
– Johanna Korhonen

Korhonen rohkaisi kantelussa

Johanna Korhonen kertoo kuunnelleensa luottamushenkilön ominaisuudessa kantelun liitteen tekijää ja neuvoneensa häntä muun muassa teknisissä muotoseikoissa, joita hän varmisti myös hiippakuntadekaani Reijo Liimataiselta.

Korhonen kertoo myös kannustaneensa kantelun liitteen kirjoittajaa tuomaan asian julki.

– Luottamushenkilön ominaisuudessa olen sanonut hänelle, että tämä asia pitää ilman muuta selvittää, Korhonen kertoo.

– Ja kun kantelun liitteen tekijä mietti, voiko hän itse tätä tehdä ja kenen nimissä, niin sanoin hänelle, että voihan sen kantelun tehdä myös joku toinen ihminen. Mutta minä en voi, koska olen siellä sitä myös sitten käsittelemässä, Korhonen sanoo.

Hän kertoo, ettei tiedä, mitä kautta kantelu on vuodettu toimittajille.

– En voi tietää, miten se on päätynyt toimittajille, Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin on rohkaissut liitteen kirjoittajaa puhumaan omista kokemuksistaan.

– Kantelun liitteen kirjoittaja kysyi minulta, voiko hän puhua asiasta. Olen tietenkin sanonut, että totta kai hän saa puhua ihan vapaasti omista kokemuksistaan kenelle tahansa, myös medialle, Korhonen sanoo.

Roman-Lagerspetz: "En tiedä vuotajaa"

Myöskään kantelun allekirjoittanut Sari Roman-Lagerspetz ei omien sanojensa mukaan tiedä, miten kantelu on päätynyt toimittajille.

– En osaa sanoa [tähän]. Olen ehdottomasti pitänyt linjana, että en kerro mitään, mitä olen luvannut olla kertomatta, Roman-Lagerspetz sanoo.

– En ole vuotanut mediaan yhtään mitään, enkä tiedä, kuka muukaan sen olisi tehnyt. Ainakaan niiden kanssa, jotka minä tunnen, kanteluiden vuotamisesta mediaan ei ole ollut puhetta.


Muokattu 28.9. klo 17.50: Artikkelista poistettu virke, joka virheellisesti väitti, että HS:n artikkeli sisälsi tiedon mm. osapuolten henkilöllisyydestä.

Jaa tämä artikkeli:

Samasta aiheesta:

Kommentoi