Suomen Lähetysseura on jo aiemminkin istuttanut Tansaniaan puita, koska se on hyvä keino ehkäistä ilmastonmuutosta.
Puista turvaa Espoon ja Morogoron lapsille – Espoon seurakunnat istuttaa puuntaimia Tansaniaan yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa
Puuntaimet omistetaan symbolisesti espoolaisille lapsille. Niiden istuttamisen ajatellaan rakentavan sekä Suomen että Tansanian tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.
Jokaiselle espoolaisvauvalle istutetaan puu Tansaniaan. Tästä on kyse hankkeessa, jonka nimi on Puita Espoon ja maailman lapsille. Hanke on osa Espoon seurakuntien kansainvälisen vastuun toimintaa. Puita istutetaan Tansaniaan Morogoron alueelle, jossa ilmastonmuutos on lisännyt pitkiä kuivia jaksoja, kasvattanut tulvariskiä ja heikentänyt ruokaturvaa.
Espoon seurakunnat myönsi viime vuonna Suomen Lähetysseuran toteuttamaan työhön Morogorossa 40 000 euroa. Vastaava summa sisältyy tämän vuoden määrärahoihin, joista Espoon yhteinen kirkkovaltuusto päättää keskiviikkona 20. maaliskuuta. Tarkoituksena on kehittää pitkäkestoinen ja vaikuttava hanke, jota espoolaiset lapset voivat kasvaessaan seurata.
Istutettavat puut antavat monenlaista konkreettista suojaa alueen asukkaille. Niiden avulla hillitään eroosiota, varjostetaan viljelyksiä, parannetaan mikroilmastoa ja polttopuun saatavuutta.
Taimet omistetaan symbolisesti espoolaisille lapsille. Niiden istuttamisen ajatellaan rakentavan sekä Suomen että Tansanian tulevaisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta.
– Espooseen syntyy vuosittain yli 3 000 lasta, joista noin puolet seurakuntien jäsenperheisiin. Tulevaisuus on lapsille yhteinen, vaikka heidän uskonto- ja kulttuuritaustastansa ovat erilaisia, sanoo monikulttuurisuustyön asiantuntija Matti Peiponen.
Tansaniassa Espoon seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran kumppanina on Morogoron hiippakunta, jonka kanssa Suomen Lähetysseura on tehnyt pitkään yhteistyötä.
– Puiden istuttaminen on hyvä keino torjua ilmastonmuutosta. Morogoron hiippakunnan tavoitteena on metsittää vuosittain vähintään kaksi hehtaaria maata, sanoo Morogorossa työskentelevä Lähetysseuran hankeasiantuntija Anna-Kaisa Kähkölä.
Morogoron hiippakuntaa johtava piispa Mameo on näyttänyt ympäristöasioissa esimerkkiä muun muassa istuttamalla puuntaimia koululaisten kanssa.
Piispa Mameo näyttää ihmisille esimerkkiä
Morogoron kaupunki sijaitsee Tansanian itäosassa vuorten ympäröimänä. Siellä harjoitetaan maanviljelystä, mutta alueen puusto on suurelta osin tuhoutunut.
Kirkko on Tansaniassa iso maanomistaja ja palveluntarjoaja. Kun alueen maanomistus on turvattu, sinne on turvallista istuttaa puita.
Suomen Lähetysseura perusti jo viime vuonna Morogoron hiippakunnan kanssa paikallisen Ebenezerin yläkoulun alueelle metsikön, jonne istutettiin koulun oppilaiden kanssa noin 4 500 puuntaimea. Lisäksi paikalliset asukkaat istuttivat 5 000 taimea omille pihoilleen ja mailleen.
– Kirkko on Tansaniassa iso maanomistaja ja palveluntarjoaja. Kun alueen maanomistus on turvattu, sinne on turvallista istuttaa puita. Silloin voi luottaa siihen, että puita myös hoidetaan ja kastellaan, Kähkölä kertoo.
– Tarve yhteistyöhön on lähtenyt Morogoron hiippakunnasta. Sitä johtava piispa Mameo on näyttänyt esimerkkiä kehottamalla seurakuntia ja niiden jäseniä pitämään eri tavoin huolta ympäristöstään. Hänen toimintansa on saanut Tansaniassa myös valtakunnallista huomiota.
Puiden istuttaminen on tarkkaa puuhaa, ja taimet vaativat kuivalla kaudella paljon kastelua.
Puut parantavat asukkaiden elinympäristöä
Istutetuista taimista 20 prosenttia oli harvinaistuvia puulajeja, kuten uhanalaista kovapuuta irokoa eli afrikantiikkiä. Osa taimista oli hedelmäpuita, kuten mangoa ja guavaa.
– Esimerkiksi tiikki, jota käytetään alueella paljon, kasvaa tukiksi jo 20 vuodessa. Tarkoituksena on kaataa puita koulun tarpeeseen, mitään avohakkuita ei siellä saa tehdä, Kähkölä selvittää.
Morogoron hiippakunta ja Ebenezer-koulun oppilaat ovat innostuneet kampanjoimaan vihreämmän Morogoron puolesta. Oppilaat ovat myös kastelleet istutettuja taimia, jotta ne ovat selvinneet ensimmäisen kuivan kauden yli.
– Monet Morogoron seurakunnat ja jopa muutamat seurakunnat muualla Tansaniassa ovat aloittaneet omat Green April -kampanjansa hiippakunnan työn innostamina. Hankkeen tuloksena on siis saatu aikaan laajempi liike vihreämmän ympäristön puolesta, Anna-Kaisa Kähkölä kertoo.
Erityisen tärkeäksi on koettu hedelmien ja polttopuiden saaminen omista lähipuista. Polttopuiden hakeminen kuuluu naisten ja tyttöjen tehtäviin, ja puita joutuu monesti hakemaan kaukaakin.
Suomen Lähetysseuralla on ollut puunistutusta jo aiemmin monessa kehitysyhteistyöhankkeessa Afrikassa.
– Palaute näiltä alueilta on ollut myönteistä. Ihmiset ovat kertoneet puiden parantaneen elinympäristöä monin tavoin. Erityisen tärkeäksi on koettu hedelmien ja polttopuiden saaminen omista lähipuista. Polttopuiden hakeminen kuuluu naisten ja tyttöjen tehtäviin, ja puita joutuu monesti hakemaan kaukaakin.
Espoon seurakunnat lähettävät istutushankkeesta kertovan kortin kaikkiin jäsenperheisiin, joihin syntyi viime vuonna lapsi. Lisäksi hankkeesta tehdään nuorille espoolaisperheille kohdennettua digitaalista mainontaa. Puuhankkeella on oma verkkosivu, jossa on perustiedot asiasta ja jossa puiden istutusta ja kasvua voi seurata jatkossa.
Lisätietoja saa osoitteesta espoonseurakunnat.fi/puita-lapsille
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Espoon seurakunnat jakoivat 1,77 miljoonan euron määrärahan lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun – tukea myönnettiin viidelle järjestölle
AjankohtaistaTukea saaneet järjestöt toimivat Euroopan lisäksi Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
